Ohimolohkoepilepsiaa sairastavien lasten neuropsykologinen suoriutuminen

Epilepsiaa sairastavien lasten tiedetään kärsivän huomattavan usein oppimisvaikeuksista, mutta oppimisvaikeuksien syntyyn liittyvät tekijät ovat epäselviä etenkin niillä lapsilla, joiden epilepsian taustalla ei ole synnynnäisiä tai hankittuja rakenteellisia aivopoikkeavuuksia tai muita kehitykseen vaikuttavia neurologisia sairauksia.

Katariina Mankinen

Äidin diabetes vaikuttaa kehittyvään lapseen

Äidin diabeteksen tiedetään voivan vaikuttaa sikiön kehitykseen aiheuttaen tälle monenlaisia ongelmia syntymän jälkeen. Syntyvällä lapsella voidaan todeta erityisesti verenkierrollisia ja keuhkojen toiminnan häiriöitä.

Anna Koskinen

Nenänsisäisen kyynelteiden tähystyskirurgian ennustetekijät

Kyynelvuoto on yleinen vaiva, jota voidaan useimmiten hoitaa leikkauksella. Lupaavien tulosten pohjalta mitomysiini on otettu käyttöön KYS:ssa tehtävissä kyynelteiden uusintaleikkauksissa.

Elina Penttilä

Komplementti T-solujen säätelijänä

Ihmisen immuunijärjestelmä jakautuu luontaiseen ja hankittuun immuniteettiin, jotka yhdessä suojelevat kehoa taudinaiheuttajilta. Immuunijärjestelmän on kyettävä tuhoamaan vaaralliset vieraat rakenteet ja oltava reagoimatta omiin rakenteisiin ja harmittomiin vieraisiin rakenteisiin, kuten ruuan proteiineihin.

Pirkka Pekkarinen

Mikrotian hoidon keskittäminen kannattaa

Mikrotia tarkoittaa synnynnäisesti pientä ja epämuodostunutta korvalehteä. Mikrotian vaikeusaste vaihtelee ja siihen voi liittyä myös muita rakennepoikkeavuuksia. Korvalehden epämuodostuman voi korjata kirurgisesti.

Samuli Suutarla

Ensisijaisesti etenevän MS-taudin kliininen, immunologinen ja radiologinen kuva

Väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena on selvittää ensisijaisesti etenevän MS-taudin kliinisiä ilmentymiä, keskushermoston kuvantamislöydöksiä ja immunologisia piirteitä sekä verrata niitä toissijaisesti etenevään tautimuotoon.

Maritta Ukkonen

Bronkioliittipotilailla on kohonnut astmariski vielä aikuisiällä

Väitöstutkimus käsitti kaksi erillistä bronkioliittipotilasryhmää ja kaksi kontrolliryhmää, ryhmä terveitä lapsia, joiden perheissä ei ollut atopiaa ja väestörekisteripohjaiset verrokit. Vuosina 1981-1982 kutsuttiin tutkimukseen 130 alle 2-vuotiasta lasta, joita hoidettiin sairaalassa bronkioliitin tai keuhkokuumeen vuoksi. 1992-1993 tutkimukseen kutsuttiin sata alle 2-vuotiasta, joita hoidettiin sairaalassa bronkioliitin vuoksi.

Marja Ruotsalainen

Tyypin 2 diabeteksen ja siihen liittyvien ominaisuuksien periytyvyys

Väitöstutkimuksessa selvitettiin sokeriaineenvaihdunnan, insuliininerityksen ja diabetesriskin periytyvyyttä kaksos- ja perhetutkimuksen keinoin. Kaksoset kuuluivat Helsingin yliopiston Kaksostutkimukseen. Perheaineisto koottiin suomalaisesta Botnia-tutkimuksesta, joka on maailman huomattavimpia tyypin 2 diabeteksen perimää selvittäviä projekteja. Aineiston kokoaminen ja seuranta tehtiin 1992-2004.

Mikko Lehtovirta

Uusia tutkimusvälineitä autismin tunnistamiseen

Autismi, Aspergerin oireyhtymä ja epätyypillinen autismi luetaan autismikirjon häiriöihin, jotka tunnistetaan käyttäytymispiirteistä. Autismikirjon henkilöillä sosiaalinen vuorovaikutus sekä eleiden ja ilmeiden käyttö ja tulkinta ovat puutteellisia tai poikkeavia. Kiinnostuksen kohteet tai leikki on heillä kaavamaista ja rajoittunutta.

Marja-Leena Mattila

Alkoholi vaikuttaa päähän vammautuneen potilaan ennusteeseen

Aivovammoista jopa puolet tapahtuu alkoholin vaikutuksen alaisena ja alkoholin suurkulutus on yleistä aivovammapotilailla. Aivovamma lisää riskiä saada epileptinen kohtaus, ja toisaalta alkoholi usein laukaisee epileptisen kohtauksen. Aivovamma voi johtaa kuolemaan tai aiheuttaa pysyvän toiminnallisen haitan potilaalle.

Kalle Vaaramo

Elämänlaatu ja hoidon kustannusvaikuttavuus vaikean neurokirurgisen sairauden jälkeen

Tutkimuksen potilaat hoidettiin HYKS:n Neurokirurgian klinikalla 1998-2006. Potilaita seurattiin keskimäärin 5-10 vuotta.

Kirsi Malmivaara

Toiminnanhäiriöt endorfiinijärjestelmässä voivat altistaa masennukselle

Erilaista alttiutta masennukselle on selitetty eroavaisuuksilla persoonallisuuspiirteissä. Turvallisuushakuisuus on eräs tällainen persoonallisuuden piirre, jonka on todettu altistavan masennukselle. Tutkimalla turvallisuushakuisuuden biologiaa saadaan tietoa, joka voi auttaa ymmärtämään masennuksen syntyyn liittyviä biologisia kehityskulkuja.

Lauri Tuominen

Tyypin 2 diabeteksen ja siihen liittyvien ominaisuuksien periytyvyys

Väitöstutkimuksessa selvitettiin sokeriaineenvaihdunnan, insuliininerityksen ja diabetesriskin periytyvyyttä kaksos- ja perhetutkimuksen keinoin. Kaksoset kuuluivat Helsingin yliopiston Kaksostutkimukseen. Perheaineisto koottiin suomalaisesta Botnia-tutkimuksesta, joka on maailman huomattavimpia tyypin 2 diabeteksen perimää selvittäviä projekteja. Aineiston kokoaminen ja seuranta tehtiin 1992-2004.

Mikko Lehtovirta

Uusia tutkimusvälineitä autismin tunnistamiseen

Autismi, Aspergerin oireyhtymä ja epätyypillinen autismi luetaan autismikirjon häiriöihin, jotka tunnistetaan käyttäytymispiirteistä. Autismikirjon henkilöillä sosiaalinen vuorovaikutus sekä eleiden ja ilmeiden käyttö ja tulkinta ovat puutteellisia tai poikkeavia. Kiinnostuksen kohteet tai leikki on heillä kaavamaista ja rajoittunutta.

Marja-Leena Mattila

Alkoholi vaikuttaa päähän vammautuneen potilaan ennusteeseen

Aivovammoista jopa puolet tapahtuu alkoholin vaikutuksen alaisena ja alkoholin suurkulutus on yleistä aivovammapotilailla. Aivovamma lisää riskiä saada epileptinen kohtaus, ja toisaalta alkoholi usein laukaisee epileptisen kohtauksen. Aivovamma voi johtaa kuolemaan tai aiheuttaa pysyvän toiminnallisen haitan potilaalle.

Kalle Vaaramo

Elämänlaatu ja hoidon kustannusvaikuttavuus vaikean neurokirurgisen sairauden jälkeen

Tutkimuksen potilaat hoidettiin HYKS:n Neurokirurgian klinikalla 1998-2006. Potilaita seurattiin keskimäärin 5-10 vuotta.

Kirsi Malmivaara

Toiminnanhäiriöt endorfiinijärjestelmässä voivat altistaa masennukselle

Erilaista alttiutta masennukselle on selitetty eroavaisuuksilla persoonallisuuspiirteissä. Turvallisuushakuisuus on eräs tällainen persoonallisuuden piirre, jonka on todettu altistavan masennukselle. Tutkimalla turvallisuushakuisuuden biologiaa saadaan tietoa, joka voi auttaa ymmärtämään masennuksen syntyyn liittyviä biologisia kehityskulkuja.

Lauri Tuominen

Keskushermoston motorisen kontrollin muutokset skitsofreniassa ja levottomien jalkojen oireyhtymässä

Väitöstyössä tutkittiin skitsofreniaa ja levottomien jalkojen oireyhtymää sairastavien henkilöiden keskushermoston liikesäätelyjärjestelmää. Välittäjäaine dopamiinin säätelyhäiriöiden oletetaan vaikuttavan kyseisten sairauksien ja liikehäiriöiden taustalla.

Aulikki Ahlgrén-Rimpiläinen

Veri-aivoesteen häiriö kokeellisessa aivoiskemiassa

Laaja-alaisessa aivoinfarktissa potilaan tärkein kuolemansyy on veri-aivoesteen häiriö, joka johtaa nesteen siirtymiseen suonista aivokudokseen ja siten aivoturvotukseen. Aivoinfarktin eläinmalleissa aivoinfarktin jälkeinen veri-aivoesteen häiriö on toistetusti osoitettu bifaasiseksi ilmiöksi, este ensin avautuu, sitten sulkeutuu ja uudestaan avautuu. Kuitenkin tutkimustuloksissa on merkittäviä eroja, lähinnä esteen avautumisen ajankohdat suuresti vaihtelevat.

Aysan Durukan Tolvanen

Keuhkoembolian seurannassa voidaan hyödyntää NT-pro-BNP:tä

Syvä laskimotromboosi ja keuhkoveritulppa ovat saman taudin eri ilmenemismuotoja. Ne voivat aiheuttaa kroonista laskimoiden vajaatoimintaa, sydämen oikean puolen kuormitusta ja kroonista keuhkoverenpaineen nousua.

Mia Laiho