Haiman beetasolumassan säätelymekanismit

Tutkimuksessa selvitettiin muuntogeenisilla hiirimalleilla epidermaalisen kasvutekijän (EGF) -reseptorin aktiivisuuden vaikutusta beetasolujen määrään. EGF-reseptorin roolia beetasolumassan säätelyssä tutkittiin mm. raskauden, lihavuuden ja haimavauriota seuraavan regeneraation aikana. Sen suojavaikutusta tutkittiin altistamalla hiiret diabetesta aiheuttaville olosuhteille tai eristetyt haiman saarekkeet diabetesta aiheuttaville sytokiineille. Lisäksi hiirimalleilla saatuja tuloksia testattiin haiman saarekesiirroista ylijääneillä ihmisen saarekkeilla soluviljelyolosuhteissa.

Elina Hakonen

Kiveksen kiertymä lapsuus- ja nuoruusiässä

Kiveksen kiertymä on lapsuus- ja nuoruusiässä merkittävä äkillisen kiveskivun aiheuttaja, joka todetaan noin neljäsosalla potilaista, joilla on kiveskipuja. Kiveksen kiertymä vaatii äkillisen leikkaushoidon, sillä jo kuuden tunnin verenkierron puute voi johtaa kiveksen vaurioitumiseen ja menetykseen. Oleellista on leikata kiveksen kiertymäpotilaat viivytyksettä ja välttää silti turhat leikkaukset, kun kiveskivun taustalla on jokin muu sairaus.

Eija Mäkelä

Vaikean sepsiksen varhainen tunnistaminen päivystyspoliklinikalla

Väitöstyössään selvitettiin plasmasta mitattavien merkkiaineiden käyttökelpoisuutta vaikean sepsiksen varhaisessa tunnistamisessa ja potilaiden ennusteen arvioinnissa. Tutkimuksessa verrattiin nykyään rutiinikäytössä olevia laboratoriokokeita ja toistaiseksi tutkimuskäytössä olevia uusia merkkiaineita toisiinsa sekä pyrki selvittämään niiden käyttökelpoisuutta potilailla, joilla päivystävä lääkäri oli epäillyt infektiota.

Raija Uusitalo-Seppälä

Eturistisiderepeämän leikkaushoito

Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli selvittää eturistisiderepeämän leikkaushoidon lyhyen sekä keskipitkän aikavälin tuloksia ja verrata yhden jännesiirteen tekniikalla korjattuja polvia kaksoissiirretekniikalla korjattuihin. Tarkoituksena oli myös selvittää polvien magneettitutkimuksissa siirteiden näkyvyyden ja sijainnin merkitystä polven tukevuuteen.

Piia Suomalainen

Oksidatiivinen stressi rintasyövässä ja gynekologisten syöpien karsinogeneesissä

Väitöskirjatutkimukessa tutkittiin haitallisten hapen aineenvaihduntatuotteiden, happiradikaalien, aiheuttamaa DNA-vauriota rintasyövässä, endometrioosiin liittyvässä munasarjasyövässä sekä munasarjojen monirakkulaoireyhtymässä.

Henri Sova

Hävittäjälentäjien niska-hartiaseudun kuormittumisanalyysi

Väitöstutkimuksen avulla pyrittiin tarkentamaan hävittäjälentäjien niska-hartiaseutuun kohdistuvaa kuormittumista ja siten arvioimaan tarkemmin kuormittumisen aiheuttamaa terveysriskiä.

Roope Sovelius

Miniviiltoleikkaus hyvä vaihtoehto tähystysleikkaukselle sappikivitaudin hoidossa

Väitöstutkimuksessa verrattiin miniviillon kautta tehtyä sappileikkausta tähystyssappileikkaukseen, joka on pitkään ollut yleisin menetelmä sappikivitaudin hoidossa. Tutkimukseen osallistui 355 potilasta, joista 188 potilaalle tehtiin miniviiltoleikkaus ja 147 potilaan sappirakko poistettiin tähystysleikkauksessa.

Jukka Harju

Taitolajien harrastaminen muokkaa liikeaivokuoren toimintaa

Väitöskirjassa verrattiin kielisoitinten soittajien, taitoluistelijoiden ja verrokkien käsi- ja jalkalihasten edustusalueiden laajuutta aivokuorella. Kaikissa ryhmissä oli viisi koehenkilöä. Kielisoitinten soittajilla ja taitoluistelijoilla oli vuosien harjoittelutausta.

Selja Vaalto

Autonomisen hermoston toimintahäiriön varhaiset merkit ja niiden merkitys tyypin 1 diabeteksessa

Diabetekseen liittyvä verenkiertoelimistön autonominen neuropatia on pitkään oireeton, mutta oireettomanakin se lisää riskiä sairastua ja kuolla sydän- ja verisuonitauteihin sekä on yhteydessä muiden liitännäissairauksien kehittymiseen. Diabeettista neuropatiaa on pidetty pysyvänä, rakenteellisena kudosvauriona, sillä sokeritasapainon parantamisen lisäksi ei ole löytynyt muuta tehokasta hoitoa. Sykevaihtelun ja barorefleksiherkkyyden tutkiminen mahdollistavat toimintahäiriön toteamisen varhaisemmassa vaiheessa, jolloin se saattaisi vielä olla palautuva.

Milla Rosengård-Bärlund

Ohimolohkoepilepsiaa sairastavien lasten neuropsykologinen suoriutuminen

Epilepsiaa sairastavien lasten tiedetään kärsivän huomattavan usein oppimisvaikeuksista, mutta oppimisvaikeuksien syntyyn liittyvät tekijät ovat epäselviä etenkin niillä lapsilla, joiden epilepsian taustalla ei ole synnynnäisiä tai hankittuja rakenteellisia aivopoikkeavuuksia tai muita kehitykseen vaikuttavia neurologisia sairauksia.

Katariina Mankinen

Äidin diabetes vaikuttaa kehittyvään lapseen

Äidin diabeteksen tiedetään voivan vaikuttaa sikiön kehitykseen aiheuttaen tälle monenlaisia ongelmia syntymän jälkeen. Syntyvällä lapsella voidaan todeta erityisesti verenkierrollisia ja keuhkojen toiminnan häiriöitä.

Anna Koskinen

Nenänsisäisen kyynelteiden tähystyskirurgian ennustetekijät

Kyynelvuoto on yleinen vaiva, jota voidaan useimmiten hoitaa leikkauksella. Lupaavien tulosten pohjalta mitomysiini on otettu käyttöön KYS:ssa tehtävissä kyynelteiden uusintaleikkauksissa.

Elina Penttilä

Komplementti T-solujen säätelijänä

Ihmisen immuunijärjestelmä jakautuu luontaiseen ja hankittuun immuniteettiin, jotka yhdessä suojelevat kehoa taudinaiheuttajilta. Immuunijärjestelmän on kyettävä tuhoamaan vaaralliset vieraat rakenteet ja oltava reagoimatta omiin rakenteisiin ja harmittomiin vieraisiin rakenteisiin, kuten ruuan proteiineihin.

Pirkka Pekkarinen

Mikrotian hoidon keskittäminen kannattaa

Mikrotia tarkoittaa synnynnäisesti pientä ja epämuodostunutta korvalehteä. Mikrotian vaikeusaste vaihtelee ja siihen voi liittyä myös muita rakennepoikkeavuuksia. Korvalehden epämuodostuman voi korjata kirurgisesti.

Samuli Suutarla

Ensisijaisesti etenevän MS-taudin kliininen, immunologinen ja radiologinen kuva

Väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena on selvittää ensisijaisesti etenevän MS-taudin kliinisiä ilmentymiä, keskushermoston kuvantamislöydöksiä ja immunologisia piirteitä sekä verrata niitä toissijaisesti etenevään tautimuotoon.

Maritta Ukkonen

Bronkioliittipotilailla on kohonnut astmariski vielä aikuisiällä

Väitöstutkimus käsitti kaksi erillistä bronkioliittipotilasryhmää ja kaksi kontrolliryhmää, ryhmä terveitä lapsia, joiden perheissä ei ollut atopiaa ja väestörekisteripohjaiset verrokit. Vuosina 1981-1982 kutsuttiin tutkimukseen 130 alle 2-vuotiasta lasta, joita hoidettiin sairaalassa bronkioliitin tai keuhkokuumeen vuoksi. 1992-1993 tutkimukseen kutsuttiin sata alle 2-vuotiasta, joita hoidettiin sairaalassa bronkioliitin vuoksi.

Marja Ruotsalainen

Tyypin 2 diabeteksen ja siihen liittyvien ominaisuuksien periytyvyys

Väitöstutkimuksessa selvitettiin sokeriaineenvaihdunnan, insuliininerityksen ja diabetesriskin periytyvyyttä kaksos- ja perhetutkimuksen keinoin. Kaksoset kuuluivat Helsingin yliopiston Kaksostutkimukseen. Perheaineisto koottiin suomalaisesta Botnia-tutkimuksesta, joka on maailman huomattavimpia tyypin 2 diabeteksen perimää selvittäviä projekteja. Aineiston kokoaminen ja seuranta tehtiin 1992-2004.

Mikko Lehtovirta

Uusia tutkimusvälineitä autismin tunnistamiseen

Autismi, Aspergerin oireyhtymä ja epätyypillinen autismi luetaan autismikirjon häiriöihin, jotka tunnistetaan käyttäytymispiirteistä. Autismikirjon henkilöillä sosiaalinen vuorovaikutus sekä eleiden ja ilmeiden käyttö ja tulkinta ovat puutteellisia tai poikkeavia. Kiinnostuksen kohteet tai leikki on heillä kaavamaista ja rajoittunutta.

Marja-Leena Mattila

Alkoholi vaikuttaa päähän vammautuneen potilaan ennusteeseen

Aivovammoista jopa puolet tapahtuu alkoholin vaikutuksen alaisena ja alkoholin suurkulutus on yleistä aivovammapotilailla. Aivovamma lisää riskiä saada epileptinen kohtaus, ja toisaalta alkoholi usein laukaisee epileptisen kohtauksen. Aivovamma voi johtaa kuolemaan tai aiheuttaa pysyvän toiminnallisen haitan potilaalle.

Kalle Vaaramo

Elämänlaatu ja hoidon kustannusvaikuttavuus vaikean neurokirurgisen sairauden jälkeen

Tutkimuksen potilaat hoidettiin HYKS:n Neurokirurgian klinikalla 1998-2006. Potilaita seurattiin keskimäärin 5-10 vuotta.

Kirsi Malmivaara