Lähete - epikriisi - maksusitoumus mitä valtionosuusuudistus merkitsee käytännön työssä

Sairaanhoitopiireissä neuvotellaan parhaillaan terveyskeskusten, sairaaloiden ja yksityispalvelujen yhteistyöstä uuden valtionosuusjärjestelmän tullessa voimaan. Hoitoonohjauskäytännöistä ja hoidon maksujärjestelyistä joudutaan päättämään kovissa taloudellisissa paineissa. Ratkaisut vaihtelevat paikallisesti ja alueittain. Vasta seuranta tulee osoittamaan, miten uudet pelisäännöt toimivat. Onnistumista edistäisi hyvin toimiva viestintä nykyaikaisten tiedonsiirtojärjestelmien avulla sekä eri osapuolten tiheät neuvottelut.

Terveydenhuollosta ei saisi tinkiä

Kaikista yhteiskunnan palveluista suomalaiset toivovat eniten terveydenhuollon säilyttämistä nykyisellä tasolla. Sosiaali- ja terveyshallituksen teettämässä gallupkyselyssä tiedusteltiin julkisten menojen karsintamahdollisuuksia. Enemmistön mukaan menoja on karsittava. Yli 60 prosenttia vastaajista ei kuitenkaan pitänyt säästämistä terveydenhuollossa mahdollisena, ja kolmisenkymmentä prosenttia arvioi säästömahdollisuudet vähäisiksi.

Työterveyshuoltoa väännetään säästöliekille

Työterveyshuoltoa koskevat ehdotukset korvaustaksan alentamiseksi ja vuosimaksun säätämiseksi merkitsevät käytännössä työterveyshuollon alasajoa, arvioi Lääkärikeskusten yhdistyksen puheenjohtaja, LKT Aarne Pasanen. Yhdistyksen mukaan ehdotuksia ei missään tapauksessa voi pitää oikean suuntaisina, luovathan esimerkiksi vireillä olevat suunnitelmat eläkeiän nostamiseksi päinvastoin lisäpaineita työterveyshuollon laadukkaalle toiminnalle.

Henkilöautojen turvallisuusvaatimukset Yhdysvalloissa ja Euroopassa

Matkustajien mahdollisuudet selviytyä kolareissa ovat eri henkilöautomalleissa varsin erilaiset. Yhdysvalloissa autojen on läpäistävä pakolliset testit, joissa niiden törmäyskestävyys tarkistetaan. Siellä on kolareiden varalta myös määräykset automaattisista turvalaitteista autossa olijoita varten. Euroopassa törmäystestejä ja niihin perustuvia vähimmäisvaatimuksia ei pyrkimyksistä huolimatta ole saatu voimaan ja esimerkiksi ilmatyynyt autojen varusteina ovat harvinaisia. Autojen turvallisuutta koskevien eurooppalaisten sopimusten tarve on kuitenkin ilmeinen jo senkin vuoksi, etteivät USA:ssa hylätyt mallit ajautuisi meidän maanteillemme. Kuluttajavalistuksella voidaan lisätä tietoa henkilöautojen turvallisuustekijöistä ja saada ihmiset kiinnittämään huomiota niihin autojen valinnassa.

Kehitysvammahuollon palvelujen tarve asiakkaan, kunnan ja perusterveydenhuollon näkökulmasta

Taloudellisen tilanteen kiristyessä kunnat vaativat yhä useammin kehitysvammaisten kuntoutus- ja terveydenhuoltopalveluja järjestettäväksi paikallisissa terveyskeskuksissa sekä alue- ja keskussairaaloissa. Myös kehitysvammahuollon tavoitteena on, että asiakkaat saisivat tarvitsemansa palvelut helposti, läheltä asuinpaikkaa ja normaalipalvelujen piiristä. Toisaalta kehitysvammaisten kuntoutuksessa ja hoidossa tarvitaan erityisasiantuntemusta, jota on vaikeaa tarjota kunnista. Tämän vuoksi erityishuoltopiireissä ja kehitysvammaisten omaisjärjestöissä on oltu huolissaan palvelujen laadusta.

Pääkaupunkiseudulla jo kaksi vuotta alamäkeä, muualla maassa potilasmäärät pienenivät tänä vuonna Lama riepottaa yksityisiä lääkärikeskuksia

Yksityisten lääkärikeskusten potilasmäärät ovat vähentyneet tänä vuonna kautta maan. Helsingin seudulla alamäki alkoi jo kaksi vuotta sitten, muualla lama on näyttänyt kyntensä vasta tänä vuonna. Hiljaisinta tuntuu olevan työterveyshuollon vastaanottopisteissä ja laboratorioissa. Yksityissektorilta kaikonneet potilaat eivät ilmeisesti ole menneet terveyskeskuksiinkaan, sillä myös niiden kerrotaan hiljenneen. Konkurssiin on ajautunut tänä vuonna puolenkymmentä yksityistä lääkärikeskusta. Verisintä kilpailu on pääkaupunkiseudulla, mistä yrityksiä uumoillaankin vielä saattavan karsiutua.

Nuorperheiden isät terveyspalvelujen käyttäjinä

Vaimon raskaus ei aiheuttanut muutosta siihen, kuinka mies käyttää terveyspalveluja. Lounaissuomalaiset miehet, joiden perheeseen odotettiin ensimmäistä lasta, kävivät lääkärissä, terveydenhoitajan vastaanotolla ja hammaslääkärissä yhtä usein kuin samanikäiset miehet yleensä. Terveyspalveluja käyttivät eniten alimpiin sosiaaliryhmiin kuuluvat tulevat isät. Terveyden merkitys vaihtelee suuresti eri osakulttuureissa. Maaseutuväestö ja kaupunkien teollisuudessa työskentelevä väestö pitävät terveyttä lähinnä työkuntoisuuden mittarina. Pitkälle koulutetut, hyvässä ammattiasemassa olevat isät sen sijaan pitävät terveyttä muun hyvinvoinnin kulmakivenä.

Pohjoismainen sosiaaliturva vertailussa

Suomalaisten sosiaaliturvaan käytettiin vuonna 1990 asukasta kohden noin 27 000 markkaa. Määrä on huomattavasti pienempi kuin sosiaaliturvan kulut Ruotsissa, Norjassa tai Tanskassa, kun vertailukriteerinä käytetään samaa ostovoimalla painotettua valuuttaa tai sosiaalimenojen suhdetta bruttokansantuotteeseen. Tieto ilmenee vastikään julkaistusta Sosiaaliturva Pohjoismaissa 1990 -kirjasta, jota on toistaiseksi saatavissa vain norjankielisenä, mutta joka käännetään myös englanniksi.

Skyddet av patientens kroppsliga identitet i hälso- och sjukvården

Finländska medborgare åtnjuter grudlagsskydd för bl.a. sitt liv och sin personliga frihet. Regeringsformen nämner däremot inte den kroppsliga integriteten som skyddsobjekt. Man bör dock kunna hävda att det krävs stöd i lag för att myndighet skall ha rätt att inkräkta på medborgares kropp. Hälso- och sjukvård förutsätter samtycke av patienten som i normala fall också är berättigad att vägra underkasta sig vård.

Vanhusten päiväsairaalahoidon vaikuttavuus ja kustannukset

Päiväsairaalahoito on laitoshoidon ja kotihoidon välimuoto, jonka tarkoituksena on kuntouttaa vanhuksia ja pitää yllä heidän toimintakykyään niin, että he pystyvät asumaan itsenäisesti kotona. Päiväsairaala toimii siten kotihoidon tukena. Satunnaistetut, kontrolloidut vaikuttavuustutkimukset eivät kuitenkaan ole pystyneet osoittamaan, että päiväsairaalahoidolla pystyttäisiin lykkäämään vanhusten joutumista laitokseen. Lisäksi tämä hoitomuoto on osoittautunut varsin kalliiksi.

Lääkärin vahingonkorvausvastuu

Potilasvahinkolaki on edelleen supistanut lääkärien henkilökohtaista vahingonkorvausvastuuta ammatissaan. Käytännössä lääkärille ei lain voimaantulon jälkeen ole yhdessäkään tapauksessa määrätty korvausvelvollisuutta, sillä ehdoksi asetettua tahallista tai törkeää tuottamusta ei ole todettu. Potilasvahinkovakuutus on osoittautunut tehokkaaksi ja kaikille osapuolille edulliseksi järjestelmäksi. Vahingonkorvauslaki on menettänyt potilasvahinkojen käsittelyssä merkityksensä, vaikka sitä edelleen voitaisiin niihin soveltaa. Myös rikossyytteet lääkäreitä vastaan ovat vähentyneet aikaisemmista vuosikymmenistä. Hallitusmuotomme määrää että "jokainen, joka on kärsinyt...vahinkoa virkamiehen lainvastaisen toimenpiteen tahi laiminlyönnin kautta, olkoon oikeutettu vaatimaan virkamiestä...korvaamaan vahingon..."(93 pykälä 2 mom.) Virkamiehen korvausvastuu oli kauan voimassa ensisijaisena, kunnes vahingonkorvauslaki (1974:412) määräsi työnantajalle ensisijaisvastuun ja virkamiehelle jäi vain toissijanen vastuu.

Näkövammarekisteri kerää tietoa tutkijoiden ja suunnittelijoiden käyttöön

Vuodesta 1983 toiminut näkövammarekisteri on yksi sosiaali- ja terveyshallituksen valtakunnallisista henkilörekistereistä. Sen käytännön ylläpidosta vastaa Näkövammaisten Keskusliitto ry. Silmälääkäreillä ja silmätautien hoitoyksiköillä on lakisääteinen velvoite antaa todetusta näkövammasta ilmoitus rekisteriin. Tätä nykyä tiedot on saatu noin 12 000 näkövammaisesta, ja rekisteröintiä pyritään tehostamaan ja tarkentamaan mm. uuden rekisteröintilomakkeen avulla. Näkövammarekisteri julkaisee tilastoja näkövammaisuudesta ja tukee alan tutkimusta. Se on myös mukana pohjoismaisessa tilasto- ja tutkimusyhteistyössä.

Tartuntatautien torjunta tehostuu

Uusi tartuntatautilaki astui voimaan syyskuun alussa. Aiemman, varsin tuoreen lain uudistamiseen ryhdyttiin, koska sen mukainen tartuntatautien ilmoitusmenettely oli käytännössä kankeaa. Uudistuneissa säädöksissä on myös otettu huomioon uusi tietosuojalainsäädäntö ja terveydenhuollon keskushallinnon uudistus. Lainuudistus keskittyy tartuntatautien torjuntatyön organisaatioon, eikä lääketieteelliseen sisältöön tehty muutoksia.

Ruotsissa ehdotetaan amalgaamista luopumista hammashuollossa

Ruotsin sosiaalihallitus on tehnyt hallituksen toimeksiannosta selvityksen mahdollisuuksista luopua amalgaamin käytöstä hammashoitomateriaalina. Amalgaamipaikoista luopuminen olisi osa hallituksen laajempaa elohopean käytön vähentämissuunnitelmaa. Syyskuun alussa julkaistu selvitys ehdottaa amalgaamin käytön asteittaista lopettamista. Samanaikaisesti pyritään tehostamaan elohopeapitoisen jätteen talteenottoa. Vaikka raportissa todetaan, että merkittävä osa ympäristön elohopeakuormituksesta tulee ilman ja veden mukana muualta, Ruotsi on omalta kohdaltaan lähtemässä varsin perusteelliseen elohopean saneeraukseen. Amalgaamin terveysvaikutuksia ei selvityksessä ole edes käsitelty, koska toimeksiannon lähtökohtana ovat olleet yksinomaan ympäristösyyt.

Kirurgian erikoisalan leikkausjonot vuosina 1969-1992

Leikkausjonojen kasvu on kirurgian erikoisalalla viime vuosina pysähtynyt. Jyrkkä käänne on saatu mahdolliseksi lähinnä hoitoaikoja lyhentämällä. Muutos ei kuitenkaan ole tasainen. Sairaanhoitopiirien välillä on edelleen suuriakin eroja, ja joillakin alueilla jonot ovat vuoden 1987 jälkeen selvästi kasvaneet. Eniten ovat lyhentyneet yliopistosairaaloiden jonot. Leikkaushoitojen painopisteen selvä siirtyminen sairaanhoidon porrastuksessa alaspäin liittyy ilmeisesti minivaltavalainsäädännöllä tehtyihin sairaaloiden laskutusjärjestelmän muutoksiin.

Työryhmä selvitteli psykiatrisen avohoidon solmuja: Mielenterveystoimistot pysyvät erikoissairaanhoidon yksikköinä

Mielenterveystoimistot ovat erikoissairaanhoidon yksikköjä ja sellaisina niiden roolia myös on vahvistettava, raamittaa psykiatrisen avohoidon porrastusta selvittänyt työryhmä. Se koottiin vuosi sitten selvittelemään psykiatrisen avohoidon työnjakoa tilanteessa, jossa vireillä oli paikallisia suunnitelmia mielenterveystoimistojen siirtämiseksi erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Työryhmä katsoo mielenterveystoimistoihin myös tarvittavan lisää psykiatreja.

Lääkärien kokemukset väestövastuusta

Väestövastuisen perusterveydenhuollon kokeilut käynnistyivät vuonna 1989. Kokeiluun liittyvän arviointitutkimuksen yhtenä osana tutkittiin kyselyn avulla lääkärien kokemuksia väestövastuusta kymmenellä ensimmäisellä kokeilupaikkakunnalla. Kokeiluun osallistuvat lääkärit olivat varsin tyytyväisiä työhönsä. Kaikissa niissä kysymyksissä, joissa vastauksia voitiin verrata aikaisempien tutkimusten vastauksiin, väestövastuulääkärien vastaukset osoittivat heidän kokevan työnsä myönteisemmin kuin vertailututkimusten terveyskeskuslääkärit. Erityisesti lääkärit olivat tyytyväisiä työnsä itsenäisyyteen ja vapauteensa sen järjestämisessä.

Magneettikuvaus käytännössä: OYKS:n tutkimusten jakauma, kustannukset ja diagnostinen merkitys

Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa on selvitetty puolentoista vuoden kokemukset magneettikuvauksen käytöstä. Kaikkiaan kuvauksia oli tehty 2 049 eli kuukausittain 100-155. Tavallisimmin kuvauskohteena oli pään alue. Tarpeettoman tuntuisia tutkimuksia oli tehty hyvin vähän, mutta kohtalaisen paljon magneettikuvausta oli käytetty ns. poissulkudiagnostiikkaan. Varman tai lähes varman ratkaisun antoi yli 90 % tutkimuksista. Sairaalan yksiköille oli annettu erilaiset viikoittaiset tutkimuskiintiöt. Esimerkiksi kirurgian ja neurologian klinikoiden kiintiöt täyttivät tarpeen varsin hyvin, mutta sen sijaan sisätautien klinikassa syntyi vähän yli vuodessa 22 viikon jono magneettikuvaukseen. Ilmeisesti tätä tutkimusmenetelmää pidetään hintansa arvoisena - ainakin ennen kuin yksiköitä aletaan laskuttaa todellisten kustannusten mukaan.

Hammaslääkärit Suomessa 1892-1991

Hammaslääketieteen opetus alkoi Suomessa sata vuotta sitten. Vuotta myöhemmin tuli voimaan laki hammaslääkärintoimen harjoittamisesta. Uusi laki antoi myös lääkärintutkinnon suorittaneelle oikeuden toimia hammaslääkärinä, eikä tätä oikeutta rajoitettu ennen kuin 1930-luvulla. Viime vuonna Suomessa oli hammaslääkäreitä asukasta kohden kolmanneksi eniten koko maailmassa. Nyt hammaslääkärit kysyvät, olisiko lääketieteen ja hammaslääketieteen raja-aidat syytä jälleen kaataa.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030