Lasten tarttuvien tautien ehkäisy sairaalassa

Infektiopotilaiden hoitoon varattuja potilaspaikkoja ei enää tarvita yhtä runsaasti kuin ennen, koska lapsilla esiintyy tarttuvia tauteja harvemmin kuin aikaisemmin. Paikkojen tarve vaihtelee suuresti epidemioista riippuen. Tarttuviin tauteihin sairastuneiden lasten eristäminen ja tiukka ryhmittäminen, kohortointi, ei ole aina tarpeen. Kuormituksen tasoittamiseksi infektio-osaston paikkoja ja henkilökuntaa voidaan hyödyntää myös muiden potilaiden hoitamisessa, mutta joka toinen vuosi ilmaantuvan RS-virusepidemian aikana infektiopotilaat ja heitä hoitava henkilökunta tulisi kohortoida. RS-virusepidemian aikana vastasyntyneet ja immunosuppressiopotilaat olisi eristettävä sairaalan muista potilaista, ja ulkopuolisten vierailuja tulisi rajoittaa. Infektiopotilaita ei ole myöskään syytä hoitaa samoissa tiloissa kuin kirurgisia potilaita.

Sepelvaltimon pallolaajennuksen aiheuttaman akuutin sydänlihasiskemian hoito ja hoidon myöhäistulokset

Sepelvaltimoahtauman pallolaajennus ja ohitusleikkaus ovat nykyisin ainoat keinot parantaa sepelvaltimotautia sairastavan potilaan sydämen verenkiertoa. Pallolaajennuksella vältetään rintaontelon avaaminen, mutta laajennetun suonen äkillinen tukkeutuminen aiheuttaa infarktin uhan ja ohitusleikkauksen päivystyksessä. Autoperfuusiokatetrin asettaminen tukkeutuneen sepelvaltimon verenkierron palauttamiseksi vähensi todettujen sydänlihasvaurioiden määrää. Meilahden sairaalan potilaiden seurantatutkimuksessa todettiin, että leikkauksessa asetetut ohitussiirteet pysyivät hyvin auki, ja potilaiden fyysinen suorituskyky oli parempi kuin ennen komplikaatioon johtanutta sepelvaltimon pallolaajennusta. Tutkimuksessa analysoitiin viiden vuoden ajalta tapaukset, joissa pallolaajennus johti päivystyskirurgiaa vaatineeseen sepelvaltimokomplikaatioon.

PET-tutkimuksen mahdollisuudet V Skitsofreniapotilaan aivojen dopamiinijärjestelmän tutkiminen

Positroniemissiotomografialla on psykiatrisista sairauksista tutkittu eniten skitsofreniaa. Hypoteesit dopaminergisen järjestelmän poikkeavuuden osuudesta skitsofreniassa ovat tällä hetkellä erityisesti esillä. Vaikka tulokset ovat osin ristiriitaisia, vaikuttaa siltä, että osalla skitsofreniapotilaista on aivoissa poikkeavaa dopamiini-D2-reseptorisitoutumista. Skitsofrenian PET-tutkimuksista voidaan tulevaisuudessa odottaa paitsi valaistusta sairauden taustasta, myös käytännön hoitoon sovellettavaa tietoa lääkehoidon optimoimiseksi.

PET-tutkimuksen mahdollisuudet VI Lasten aivojen PET-tutkimukset

Vastasyntyneiden ja imeväisten PET-tutkimuksissa on saatu merkittävää tietoa aivojen normaalista kehityksestä. Sen sijaan patologisten löydösten merkitys on toistaiseksi pitkälti epäselvä. Esimerkiksi TYKS:n lastenklinikassa jatkuvat PET-tutkimukset vaikeasti asfyktisten ja muiden riskivastasyntyneiden aivojen glukoosinkäytön kehityksestä. PET-tutkimusten mahdollisuuksia aivovauriolapsen ennusteen määrittämisessä ja esimerkiksi sädehoidon vaikutusten selvittämisessä pidetään lupaavina.

Paniikkihäiriöiden psykologia

Vaikka paniikkihäiriö luokitellaankin omaksi oireyhtymäkseen, sillä on monia yhteisiä piirteitä muiden psykiatristen sairauksien kanssa. Paniikkihäiriötä hoidetaan nykyään lähes yksinomaan lääkkein. Parhaisiin tuloksiin on päästy bentsodiatsepiinijohdoksilla ja masennuslääkkeillä. Psykoterapiaa on kokeiltu, mutta sen ei ole katsottu tehonneen. Artikkelissa kuvataan viisi analyyttisessa psykoterapiassa käynyttä potilasta, joiden hoitotulosten perusteella epäillään, perustuvatko väitteet psykoterapian tehottomuudesta liian lyhytaikaisiin kokemuksiin.

Kokemuksia helsinkiläisten pitkäaikaispotilaiden hoidosta Vaajasalon sairaalassa

Pääkaupunkiseudun vanhustenhoidon ongelmat 1980-luvun lopulla johtivat vuonna 1989 terveydenhuollon piirissä ainutlaatuiseen ratkaisuun: Helsingin terveysvirasto osti hoitoa pitkäaikaissairaille Vaajasalon sairaalasta läheltä Kuopiota. Artikkelissa kerrotaan siirrosta saaduista, pääosin erittäin myönteisistä kokemuksista ja esitellään potilaille ja heidän omaisilleen tehdyn kyselytutkimuksen tuloksia. Monien pysyvään sairaalahoitoon lähetettyjen potilaiden kunto ja elämänlaatu paranivat merkittävästi uudessa hoitopaikassa.

Sädediagnostiikan laadunvarmistus säästää kustannuksia

Laadunvarmistus ja -valvonta ovat osia laajemmasta kokonaisuudesta, laatujärjestelmästä. Sen tarkoituksena on varmistaa, että toiminnassa saavutetaan haluttu laatu - ei liian huono mutta ei liian hyväkään - minimikustannuksin. Taloudellisesti vaikeina aikoina terveydenhuoltolaitosten omistajat hakevat helpoimmin karsittavia menoja. Laadunvarmistuksen ja koulutuksen kustannusten karsinta voi osoittautua lyhytnäköiseksi. Niiden vähentäminen huonontaa toiminnan laatua sekä tulosta ja todellisuudessa lisää kustannuksia.

Veteraanien asemaa parantamaan erityisohjelma

Veteraanien asemaa aiotaan parantaa erityisohjelmalla. Valtioneuvosto teki asiasta periaatepäätöksen kansallisena veteraanipäivänä maanantaina 27. huhtikuuta. Erityisohjelman kustannukset olisivat 32 miljoonaa markkaa vuonna 1992 ja 92 miljoonaa markkaa vuonna 1993. Valtioneuvoston periaatepäätös liittyy Suomen itsenäisyyden 75-vuotisjuhlavuoden vuoksi käynnistettyihin yhteiskunnallisiin kehittämishankkeisiin. Ylimääräinen rintamalisä on tarkoitus korottaa ensi lokakuun alusta 25 prosenttiin kansaneläkkeen lisäosasta, kun se on nykyisin 22,5 prosenttia. Ylimääräisen rintamalisän enimmäismäärä nousisi muutoksen jälkeen 447 markasta lähes 500 markkaan. Lisän suuruus määräytyy saajan kansaneläkkeen lisäosan mukaan. Tarkoitukseen varataan tämän vuoden seuraavassa lisämenoarviossa 12,5 miljoonaa markkaa ja ensi vuoden menoarviossa 50 miljoonaa markkaa. Rintamaveteraanien hammashuollon korvausjärjestelmä esitetään otettavaksi käyttöön lokakuun alusta siten, että veteraanit saisivat yksityispalveluja käyttäessään paremman sairausvakuutuskorvauksen kuin muu väestö. Korvaus olisi 100 % sairausvakuutustaksan mukaisesta määrästä silloin, kun kyse on hampaiden tarkastuksesta, ehkäisevästä hoidosta ja proteettisen hoidon hammaslääkärityöstä. Vastaavista tarkastuksista ja hoidoista ei terveyskeskuksissa perittäisi lokakuun alun jälkeen lainkaan maksua. Veteraanien hammashuoltoon on tarkoitus varata tälle vuodelle 4 miljoonaa markkaa ja 16 miljoonaa markkaa vuodelle 1993. Lievävammaisten sotaveteraanien kuntoutusta esitetään tehostettavaksi. Alle 25 % työkyvyttömyysasteen veteraanit pääsisivät heinäkuun alun jälkeen 2 viikoksi kuntoutukseen joka toinen vuosi, kun heillä on nykyisten säännösten mukaan oikeus 3 viikon kuntoutukseen joka neljäs vuosi.

PET-tutkimuksen mahdollisuudet III Positroniemissiotomografia kardiologiassa

Positroniemissiotomografiaa (PET) on sovellettu sepelvaltimotaudin diagnostiikkaan, ohitusleikkauksen hyödyn arviointiin ja sydänsairauksien perustutkimukseen. Verrattuina muihin sydämen isotooppitutkimuksiin PET-kuvat ovat huomattavasti tarkempia, ja tutkimus antaa ainutlaatuista kvantitatiivista tietoa. Teknisen vaativuutensa ja hintansa takia PET on toistaiseksi jäänyt lähinnä yliopistojen ja tutkimuskeskusten käyttöön. Laitteistojen ja merkkiaineiden kehittyminen hinnaltaan kilpailukykyisiksi ratkaisee menetelmän tulevaisuuden kliinisessä kardiologiassa. Tutkimuksellisessa käytössä PET:n sovellukset ovat jo nyt arvokkaita.

PET-tutkimuksen mahdollisuudet IV Positroniemissiotomografia kliinisessä onkologiassa

Positroniemissiotomografia (PET) on neoplastisen kudoksen aineenvaihduntaa kuvantava isotooppilääketieteen erityismenetelmä, josta on tulossa myös apuväline syöpätauteja hoitavalle kliinikolle tilanteissa, joissa perinteiset syövän diagnostiikassa ja hoidon seurannassa käytettävät menetelmät eivät anna yksiselitteisiä vastauksia. PET-tutkimuksella voidaan arvioida kasvaimen tyyppiä ja pahanlaatuisuuden astetta silloin, kun koepalaa ei ole käytettävissä. Syövän hoidon seurannassa PET voi osoittaa vasteen syövän aineenvaihdunnan muutoksena jo ennen kuin kasvaimen koko muuttuu. Kliinisesti merkittävä apu PET-tutkimuksesta saataneen silloin, kun hoidon jälkeen on varmistuttava, että vitaalia kasvainkudosta ei ole jäljellä esimerkiksi imukudoksen syöpää sairastavilla potilailla.

Keskimääräinen eläkeikä Suomessa

Eläkkeellesiirtymisen kynnyksen madaltuminen on herättänyt huolestumista, varsinkin kun ns. suuret ikäluokat alkavat lähestyä keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää. Mm. Eläkekomitea 1990 esitti tavoitteeksi keskimääräisen eläkeiän nostamisen 58 vuodesta 61 vuoteen kolmen seuraavan vuosikymmenen aikana. Paljon huomiota on kiinnitetty yksilöllisiin varhaiseläkkeisiin, mutta tosiasiassa niiden merkitys keskimääräisen eläkeiän kannalta ei ole kovin suuri. Eniten keskimääräistä eläkeikää laskevat muut työkyvyttömyyseläkkeet, ja siksi työkykyä ylläpitävät toimenpiteet ovat tehokkainta eläkkeellesiirtymisen ohjailua.

Kansaneläkelaitoksen kuntoutustoiminta uusien säädösten voimaan tultua

Viime vuoden lokakuussa voimaan tullut kuntoutuslainsäädännön uudistus korostaa Kansaneläkelaitoksen osuutta ansiotyötä tekevän väestön eläkkeelle siirtymistarpeen ehkäisyssä. Ikääntyville vajaakuntoisille työntekijöille tarkoitettu työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus on laitoksessa kokonaan uudenlaista toimintaa. Uutta on myös vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus, jossa erityisesti tarvitaan tiivistä yhteistyötä terveydenhuollon kanssa.

Immunosuppressiivinen kolmoislääkitys aktiivisen Crohnin taudin hoidossa

Immunosuppressiivisten lääkkeiden on todettu tehoavan inflammatoristen suolistosairauksien hoidossa. Vakavat sivuvaikutukset kuitenkin rajoittavat näiden lääkkeiden käyttöä. 32-vuotiaalle naiselle, joka sairasti tavanomaiselle lääkehoidolle resistenttiä Crohnin tautia ja jolle kirurginen hoito ei ollut aikaisempien ohutsuoliresektioiden vuoksi suotava, kokeiltiin ensin siklosporiini-A:ta ja sitten elinsiirtokirurgiassa käytettävää immunosuppressiivista kolmoislääkitystä: siklosporiini-A:ta, atsatiopriinia ja metyyliprednisolonia pieninä annoksina. Siklosporiini-A näytti aluksi tehokkaalta, mutta myöhemmin kehittyi hankalia sivuvaikutuksia. Immunosuppressiivisella kolmoislääkityksellä potilas tuli lähes oireettomaksi ilman sivuvaikutuksia.

Välikorvatulehdusta sairastavien lasten valikoituminen terveyskeskuslääkärien sekä lasten- ja korvalääkärien vastaanotoille

Terveyskeskuslääkärin, lastenlääkärin ja korvalääkärin vastaanotoille näyttää valikoituvan erilaisia välikorvatulehdusta sairastavia lapsia. Oulussa ja Kuusamossa tehdyn tutkimuksen mukaan lastenlääkärille tuotiin eniten imeväisikäisiä korvatulehduspotilaita, korvalääkäriin taas lapsia, joilla oli aikaisemmin ollut runsaasti korvatulehduksia. Puolet kaikista lapsista tuotiin lääkäriin, koska lapsella oli kuumetta tai vanhemmat epäilivät korvatulehdusta. Ilmeinen korvakipu oli tyypillinen oire terveyskeskus- ja korvalääkärien potilaille, nuha ja yskä taas lastenlääkärien potilaille. Erot johtuvat ainakin osittain potilaiden ikäjakaumasta. Myös vanhempien näkemykset hoitolinjoista vaikuttavat potilaiden valikoitumiseen.

Lyhyt alaraajaortoosi CP-lapsen hoidossa

Jalkaterästä polven alle ulottuva ortoosi helpottaa CP-lapsen liikkumista ja korjaa sekä ehkäisee jalan virheasentoja. Kiinteä tuki estää nilkan liikkeen, mutta auttaa vartalon painoa jakautumaan oikein jalkaterälle ja turvaa siten kasvavan luuston normaalin kehityksen. Se poistaa myös lihaskireyksiä ja helpottaa askeltamista. Turussa selvitettiin kliinisten mittausten ja havainnoinnin avulla 2-15-vuotiaiden CP-vammaisten jalkojen tilaa. Kolmasosa lapsista, jotka älyllisen suorituskyvyn puolesta hyötyisivät ortoosista, oli lääkintävoimistelijan tutkimuksen perusteella kiinteän ortoosin tarpeessa.

Iskeeminen sydänsairaus ja rytmihäiriöt

Kun iskemia vaurioittaa sydänlihasta sydäninfarktin alkaessa, kammiot muuttuvat sähköisesti epävakaiksi ja rytmihäiriöille herkiksi. Infarktin akuuttivaiheen rytmihäiriöt todetaan EKG-monitoroinnin avulla ja potilaan vointia seuraamalla. Tärkeätä on heti havaita ja hoitaa välitöntä defibrillaatiota vaativa kammiovärinä ja nopea kammiotakykardia sekä totaaliblokkia ennakoivat johtumishäiriöt. Kahden vuorokauden ajan on suositeltavaa käyttää valvontalaitetta, joka hälyttää automaattisesti asystoliasta, kammiotakykardiasta ja kammiovärinästä. Laajassa, komplisoituneessa infarktissa rytmihäiriöiden valvonta on aiheellista pitkittää viikoksi. Telemetrinen EKG-valvonta vähentää tarvetta pitää potilasta koko ajan paikallaan vuoteessa.

Iäkkäiden potilaiden ja muiden erityistapausten hoito

Sepelvaltimotaudin diagnostiikka noudattaa samoja periaatteita iäkkäillä potilailla kuin nuoremmillakin. Oireisto saattaa olla vanhuksilla yllättävän niukka, ja he kuvaavat oireensa usein toisin kuin nuoremmat. Vanhuksilla angina pectoris on harvemmin kuin nuorilla tyypillinen rintalastan takainen puristava kipu, se kestää lyhyemmän ajan ja liittyy harvemmin nimenomaan rasitukseen. Tämä korostaa tarkan potilashaastattelun merkitystä.

Äkillisten sepelvaltimotautitapahtumienja invasiivisten hoitotoimenpiteidenrekisteröinti poistoilmoituksessa Sydäninfarktin diagnostiset kriteerit ja sydänleikkausrekisteri

Terveydenhuollon poistoilmoitusjärjestelmä on ollut käytössä vuodesta 1967. Poistoilmoitusrekisterin ylläpito perustuu lakiin terveydenhuollon valtakunnallisista henkilörekistereistä (559/89) ja lain täytäntöönpanosta annettuun asetukseen. Poistoilmoituksen tietosisältöä on ohjattu lääkintöhallituksen yleiskirjeillä. Vuoden 1992 alusta noudatetaan sosiaali- ja terveyshallituksen ohjekirjettä 1/91 "Poistoilmoitusrekisteriin tehtävä ilmoitus".

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030