Lääkepäänsärky – vieroitus vai estolääkitys?

Jo pelkän ilmiöstä kertomisen on osoitettu vähentävän lääkepäänsäryn määrää, kirjoittaa Ville Artto.

Ville Artto

Syntyvyyden katovuodet uhkaavat väestönkehitystä

Terveystiedon opetukseen olisi aiheellista liittää myös hedelmällisyysneuvonta, kirjoittavat Katja Ahinko ja Reetta Peltonen.

Katja Ahinko, Reetta Peltonen

Lähestyykö tyypin 1 diabeteksen ehkäisy – mitä kertoo DIPP?

DIPP-tutkimuksessa on selvitetty erityisesti virusten ja ravinnon mahdollista merkitystä.

Jorma Toppari, Mikael Knip, Riitta Veijola

Lapsuusiän syövän myöhäisvaikutukset voivat lisätä vaikean COVID-19-taudin riskiä

Päivi Lähteenmäki kirjoittaa lapsena syövän sairastaneiden koronariskistä.

Päivi Lähteenmäki

Miten depressiosta johtuvia sairauslomia voidaan vähentää?

Lisääntyneiden sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden keskeinen syy on depressio.

Kirsi Suominen, Veera Pohjolainen, Pertti Heikman, Kari-Pekka Martimo, Maija Haanpää

COVID-19-tauti koettelee myös hermostoa

Aivoinfarktiriski COVID-19-taudissa kytkeytyy erityisesti lisääntyneeseen hyytymisaktiivisuuteen.

Aki Hietaharju

Yhdessä voimme estää itsemurhakuolemia

Jokainen voi auttaa itsemurhavaarassa olevaa syyllistämättä ja inhimillisesti, kirjoittaa Timo Partonen.

Timo Partonen

Leikkauskomplikaatiot vähenivät aloittelevilla kaihikirurgeilla selvästi

Erikoistuvilla lääkäreillä komplikaatiot kaihileikkauksissa vähenevät merkittävästi ensimmäisten satojen leikkausten jälkeen, kirjoittavat Raimo Tuuminen ja Alexander Aaronson.

Alexander Aaronson, Raimo Tuuminen

COVID-19-tauti muistuttaa lihavuuden hoidon merkityksestä

COVID-19-tauti nosti vaikea-asteisen lihavuuden yhdeksi tärkeimmistä vakavaa sairastuvuutta ja kuolleisuutta lisääväksi tekijäksi (1,2). Ylipainoisia henkilöitä Suomessa on noin 2 950 000. Lihavia (BMI ≥ 30 kg/m²) on miehistä 26 % ja naisista 28 %. Vaikea-asteista lihavuutta (BMI ≥ 35 kg/m²) esiintyy noin 6 %:lla miehistä ja 10 %:lla naisista. Lasten ylipaino ja lihavuus ovat yleistymässä.

Matti Uusitupa, Pertti Mustajoki, Kirsi Pietiläinen

COVID-19-rokotteiden kirivaihe lähestymässä

COVID-19-rokotteiden kirivaihe lähestymässä, kirjoittaa Heikki Peltola.

Heikki Peltola

COVID-19 muuttaa ajatteluamme pandemioihin varautumisesta

Pandemiaan varautumisessa keskeisiä ovat useaan skenaarioon perustuva suunnitelma, kirjoittaa Petri Ruutu.

Petri Ruutu

Miten eturauhassyöpää pitäisi seuloa – vai pitäisikö?

Eturauhassyövän seulonnan haittoja pystytään todennäköisesti vähentämään ja hyötyjä maksimoimaan kohdentamalla seulonta riskiryhmiin, kirjoittavat Anssi Auvinen ja Teemu Murtola.

Teemu Murtola, Anssi Auvinen

Hyperinflammatorinen oireyhtymä – uhka lapsille COVID-19-pandemiassa?

Suomen yliopistollisissa lastenklinikoissa ei ole havaittu ­Kawasakin taudin tai hyperinflammatorisen syndrooman ryvästymää.

Marjo Renko, Tea Nieminen, Terhi Tapiainen

Vaikuttavuusnäyttö potilastyössä ja johtamisessa

Järjestelmälliset katsaukset ovat välttämättömiä mahdollisimman luotettavalle vaikuttavuusnäytölle, kirjoittaa Antti Malmivaara.

Antti Malmivaara

Biopankit ja yksilöllistetty lääketiede vievät kohti vaikuttavampaa hoitoa

Moderni lääketiede vaatii laajaa kansalaiskeskustelua, kirjoittavat yliopistosairaaloiden edustajat.

Tarja Laitinen, Anne Pitkäranta, Päivi Rautava, Miia Turpeinen, Esko Vanninen

Suomen terveydenhuolto on jäykkä muuttumaan

Terveyden edistäminen ei ole jalkautunut arkikäytäntöihin systemaattisesti, kirjoittaa Kristiina Patja.

Kristiina Patja

Mitä on hyvä tietää tuberkuloosista?

Tuberkuloosi on yksi maailman yleisimmistä infektiotaudeista. Siihen sairastuu vuosittain noin 10 miljoonaa ihmistä ja menehtyy noin 1,5 miljoonaa (1). Lääkkeille vastustuskykyinen tautimuoto on yhä vakava ongelma Suomen lähialueilla. Suomen epidemiologiseen tilanteeseen vaikuttavat myös kansainväliset muuttovirrat. Vuonna 2018 tuberkuloosiin sairastui Suomessa 226 henkilöä (2). Tapaukset keskittyvät riskiryhmiin. Noin puolet niistä todetaan maahanmuuttajilta. Vuonna 2018 sairastuneiden keski-ikä oli 54 vuotta (2).

Tuula Vasankari

Suojaako alkoholinkäyttö oikeasti sydän- ja verisuonitaudeilta?

Suojaavan vaikutuksen kausaalisuutta kyseenalaistetaan aiempaa enemmän, kirjoittaa Pia Mäkelä.

Pia Mäkelä

Yhä parempaan laatuun päästään monta reittiä

Tarve kehittää toiminnan laatua on jatkuvaa, kirjoittavat Helena Liira ja Klas Winell.

Helena Liira, Klas Winell

Mikä avuksi nuorten mielenterveysoireissa?

Nuoret toivovat saavansa terveys- ja hyvinvointipalvelut arjessaan, kirjoittaa Silja Kosola.

Silja Kosola