Suolistopatologia voi avata räätälöityjä hoitoja Parkinsonin tautiin

Tutkimukset viittaavat siihen, että ruoansulatuskanavan häiriöihin liittyy suurentunut Parkinsonin taudin riski, kirjoittaa Filip Scheperjans.

Filip Scheperjans

Tautikirjon tarkentuminen vie kohti atooppisen ekseeman täsmähoitoja

Atooppinen ekseema on monimuotoinen sairaus, jonka ilmiasu vaihtelee potilaan iän, etnisen taustan, taudin kroonisuuden, IgE-tasojen ja ihon läpäisyestegeenien mutaatioiden mukaan (1,2). Endotyypillä tarkoitetaan fenotyypin taustalla olevia molekyylitason mekanismeja. Endotyyppien täsmentyessä myös täsmälääketiede lähestyy. Ensimmäinen biologinen lääke atooppisen ekseeman hoitoon, dupilumabi, on käytössä, ja useita muita patogeneesissä keskeisiä signalointireittejä estäviä lääkkeitä on faasien II ja III tutkimuksissa (1,3).

Ville Kiiski, Leena Koulu

Vertaisarviointi on laatutyötä

Vertaisarvioijat tekevät palkatonta työtä tiedeyhteisön hyväksi, kertoo Pertti Saloheimo.

Pertti Saloheimo

Parkinsonin tauti – uraatistako apua?

Uraattitason nostaminen farmakologisesti voisi hidastaa sekä motoristen että kognitiivisten oireiden etenemistä, kirjoittaa Tua Annanmäki.

Tua Annanmäki

Mikä tekee erikoisalasta raskaan?

Pertti Saloheimo pohtii erikoisalan valintaa ja erikoisaloihin liittyvää kuormittavuuden kokemusta.

Pertti Saloheimo

Immunologisten kudosvaurioiden luokittelu uusiksi?

Robin Coombsin ja Philip Gellin ehdottama immunologisten kudosvaurioiden luokittelu syntyi 1960-luvun alussa, kun aiemmin vallalla ollut vasta-aineoppi oli murtumassa. Samaan aikaan immunologeilla oli suuria vaikeuksia hyväksyä ajatusta, että immuunipuolustus itse voisi aiheuttaa organismille vahinkoa (1). Luokitus edusti siis uudentyyppistä immunologista orientaatiota.

Tuomas Virtanen

Liikunta toimii lääkkeenä moneen vaivaan

Vaikka liikuntaharjoittelun hyödyt tunnetaan jo varsin perusteellisesti, terveyden kannalta riittämättömästi liikkuvien osuus on edelleen suuri.

Katriina Kukkonen-Harjula, Helena Liira

Pitäisikö lääkärienkin työmäärää mitata?

Ongelmat pitää joka tapauksessa ratkaista, kirjoittavat Auvo Rauhala ja Marina Kinnunen.

Auvo Rauhala, Marina Kinnunen

Lapsen syöpä on erilainen myös geenien tasolla

Olli Lohi kirjoittaa lapsen syövän syntysyistä.

Olli Lohi

Nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn tarvitaan meitä kaikkia

Koulutukseen panostaminen on sijoitus nuorten terveyteen, kirjoittaa Silja Kosola.

Silja Kosola

Munuaispotilaiden määrä kasvaa

Arviolta 4,5 prosentilla 45–74-vuotiaista suomalaisista on merkittävä munuaisten vajaatoiminta, kirjoittavat Reetta Peltonen ja Ilkka Helanterä.

Ilkka Helanterä, Reetta Peltonen

Alzheimerin tauti – infektiotautiko?

Amyloiditeoriaa on jouduttu katsomaan uudesta näkökulmasta, kirjoittavat Timo Strandberg (kuvassa) ja Pentti Tienari.

Timo Strandberg, Pentti Tienari

Kansalaiset haluavat ja ansaitsevat psykoterapiaa

Psykoterapian laatu on oleellinen, kirjoittaa Kristian Wahlbeck.

Kristian Wahlbeck

On aika ymmärtää yskää

Kroonisen nuhan ja astman yhteys yskään tulisi ymmärtää paremmin, kirjoittavat Heikki Olavi Koskela ja Anne Lätti.

Heikki Olavi Koskela, Anne Lätti

Näyttö D-vitamiinilisien hyödystä kansantautien ehkäisyssä puuttuu

Vaikka D-vitamiinilisistä ei ole todettu olevan juurikaan hyötyä keskeisten kansantautien ehkäisyssä, on D-vitamiinin riittävä saanti tärkeää puutostilojen ehkäisemiseksi ja luuston terveyden turvaamiseksi, kirjoittavat Matti Hero ja Tiina Laatikainen.

Matti Hero, Tiina Laatikainen

Pysyvä talviaika on parempi vaihtoehto

Jokainen illan valoisa lisätunti lyhentää yöunta ja altistaa sairauksille, kirjoittavat Markku Partinen ja Timo Partonen.

Markku Partinen, Timo Partonen

Infektioiden torjunta on tärkeää myös pientoimenpiteissä

Suomessa ei ole julkaistu ohjeistoa pientoimenpiteisiin liittyvien infektioiden torjunnasta.

Janne Laine

Valtimosairauksien riskitekijöiden kehityksessä ilon ja huolen aiheita

Arto Strandberg kirjoittaa tieteellisessä pääkirjoituksessa väestön seurantatutkimuksista.

Arto Strandberg

C-hepatiitin hoitostrategiaa tulee muuttaa

Tavoitteeseen pääsemiseksi hoitojen määrän pitäisi lisääntyä 10 % vuosittain, kirjoittavat Martti Färkkilä ja Henna Rautiainen.

Martti Färkkilä, Henna Rautiainen

Miten verenpaineen hoitotavoite saavutetaan mahdollisimman monelle?

Tilaa, jossa verenpainetaudin hoitotavoitetta ei saavuteta, vaikka käytössä olisi vähintään kolme verenpainelääkettä, kutsutaan hoitoresistentiksi verenpainetaudiksi (1). Sen esiintyvyys on 10–30 % väestön ja hoitotavoitteen mukaan vaihdellen, ja tulevaisuudessa se todennäköisesti yleistyy väestön vanhetessa ja hoitotavoitteiden muuttuessa entistä tiukemmiksi (2). Iän lisäksi sille altistavat muun muassa ylipaino ja munuaistaudit. Hoitoresistenttiin verenpainetautiin voi liittyä jopa kolminkertainen valtimotapahtumien riski verrattuna hoitotavoitteessa olevan verenpainepotilaan riskiin (1).

Teemu Niiranen