Miten verenpaineen hoitotavoite saavutetaan mahdollisimman monelle?

Miten verenpaineen hoitotavoite saavutetaan mahdollisimman monelle?

Tilaa, jossa verenpainetaudin hoitotavoitetta ei saavuteta, vaikka käytössä olisi vähintään kolme verenpainelääkettä, kutsutaan hoitoresistentiksi verenpainetaudiksi (1). Sen esiintyvyys on 10–30 % väestön ja hoitotavoitteen mukaan vaihdellen, ja tulevaisuudessa se todennäköisesti yleistyy väestön vanhetessa ja hoitotavoitteiden muuttuessa entistä tiukemmiksi (2). Iän lisäksi sille altistavat muun muassa ylipaino ja munuaistaudit. Hoitoresistenttiin verenpainetautiin voi liittyä jopa kolminkertainen valtimotapahtumien riski verrattuna hoitotavoitteessa olevan verenpainepotilaan riskiin (1).

Teemu Niiranen

Uskaltaako potilaasi kertoa sinulle käyttämistään hoidoista?

Uskaltaako potilaasi kertoa sinulle käyttämistään hoidoista?

Muiden länsimaalaisten tavoin suomalaiset käyttävät paljon muitakin kuin lääketieteellisiä hoitoja terveytensä ylläpitämiseksi ja sairauksiensa nujertamiseksi. Tieteellistä tutkimusnäyttöä näiden hoitojen tehosta ja turvallisuudesta ei yleensä ole, ja suomalaiseen lääkärikoulutukseen on toistaiseksi kuulunut vain vähän opetusta niiden tutkitusta tehosta ja turvallisesta käytöstä. Suomessa suositeltu termi uskomuslääkintä ei ole synonyymi kansainvälisesti vakiintuneelle termille CAM (complementary and alternative medicine), sillä kaikki CAM-hoidot eivät ole uskomuslääkintää.

Veera Salminen

Geenitutkimusten sattumalöydökset – mitä tehdä?

Geenitutkimusten sattumalöydökset – mitä tehdä?

Massiivisen rinnakkaissekvensoinnin menetelmien tekniset edistysaskeleet ovat mahdollistaneet kustannustehokkaat geenitutkimukset osana rutiinidiagnostiikkaa. Viime aikoina eksomisekvensoinnin kliininen käyttö on yleistynyt, koska sen diagnostinen osuvuus on usein parempi kuin kohdennettujen geenipaneelitutkimusten. Se tähtää geenien proteiineja koodaaviin alueisiin, jotka vastaavat noin 1–1,5 %:a ihmisen perimästä.

Juha W. Koskenvuo

Opioidikorvaushoito on vaikuttavaa pitkäaikaissairauden hoitoa

Opioidiriippuvuus ei ole ensisijaisesti sosiaalinen ongelma tai käytöshäiriö, vaan sairaus, jolla on neurobiologinen perusta (1). Riippuvuussairauksista on tärkeää jakaa asiallista tietoa, jotta niihin suhtaudutaan sairauksina muiden joukossa ja niihin liittyvä häpeäleima vähenee. Silloin hoitoonkin on helpompi hakeutua ja sitä saada.

Margareeta Häkkinen, Outi Kuikanmäki, Sirpa Kurkela, Kaisa Kuurne, Kirsi Riihimäki, Hanna Putkonen

Vanhempien osallistamisesta hyötyä vastasyntyneen sairaalahoitoon

Syntymän jälkeen käynnistyy korvaamattoman tärkeä vauvaan tutustumisen ja vanhemmuuden alkamisen aika, jossa biologiset mekanismit sekä vauvan että äidin puolelta tukevat läheistä vuorovaikutusta. On nurinkurista, että juuri tässä vaiheessa tehohoitoa tarvitsevat vastasyntyneet erotetaan edelleen monissa sairaaloissa äideistään. Vanhempien potentiaali vauvan voinnin seuraajina ja päätöksentekoon aktiivisesti osallistuvina tiimin jäseninä jää usein hyödyntämättä ja he jäävät vain informaation vastaanottajiksi. Isompien lasten sairaalahoidossa vanhempien läsnäolo on jo pitkään ollut itsestäänselvyys.

Liisa Lehtonen, Sari Ahlqvist-Björkroth, Anna Axelin

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030