Kohonneen verenpaineen hoito ehkäisee muistisairauksia

Tulokset antavat jo lisäaiheen tehostaa verenpainetaudin hoitoa, kirjoittaa Timo Strandberg.

Timo Strandberg

Keliakiadiagnoosiin ei selvissä tapauksissa tarvita tähystystä

Serologiaan perustuvien kriteerien on arvioitu mahdollistavan diagnoosin jopa noin puolelle potilaista, kirjoittavat Katri Kaukinen ja Kalle Kurppa.

Katri Kaukinen, Kalle Kurppa

Geenitiedon käyttö laajenee

Useita kansansairauksille altistavia geenejä pystytään jo tunnistamaan, kirjoittavat Tiina Laatikainen ja Matti Hero.

Tiina Laatikainen, Matti Hero

Hengitysterveyden kansalliset ohjelmat – yhä toimiva työtapa

Vuonna 1893 Finska Läkaresällskapet esitti tuberkuloosin ehkäisemiseksi ohjelman. Siinä neuvottiin vähentämään tartunnanvaaraa varoittamalla esimerkiksi lattioille sylkemisestä. Köyhä Suomi rakensi yhden bakteerin takia parantoloiden verkoston, jossa vuonna 1945 oli noin 5 700 hoitopaikkaa (1). Hoitoketju ehkäisystä hoitoon ja kuntoutukseen oli pakko hioa tehokkaaksi kansantaudin voittamiseksi. Kun tautitapaukset alkoivat vähentyä 1960-luvulla ja potilaat paranivat nopeammin, parantoloista vapautui voimavaroja muiden keuhkosairauksien hoitoon.

Marina Erhola, Tuula Vasankari, Vesa Jormanainen, Sanna Toppila-Salmi, Jaakko Herrala, Tari Haahtela

Haittaako tietosuojalainsäädäntö tutkimusta?

Eurooppalainen tietosuoja-asetus tuli sovellettavaksi 25.5.2018. Sen vaatimuksiin kuuluvat yksilön lupa tiedon käyttöön, pääsy itseään koskevaan tietoon ja oikeus tulla unohdetuksi. Asetus pyrkii parantamaan mm. identifioivan tiedon tietosuojaa, ja se rinnastaa tähän myös koodatun tiedon (1). Rikkomuksista on jo langetettu 50 miljoonan euron sakko Googlelle.

Mikko Seppänen, Pekka Kahri, Juha Kere, Taneli Raivio, Anne Pitkäranta

Terveyspalveluissa tuetaan syrjäytymistä

Kuntien järjestämä terveydenhuolto on vetäytynyt heikoimmassa asemassa olevan työ­ikäisen väestön palveluista, kirjoittaa Raija Kerätär.

Raija Kerätär

Munuaisensiirtolistalle pääsee nyt ilman edeltävää dialyysihoitoa

Dialyysihoitoa on Suomessa pitkään pidetty lähes välttämättömänä vaiheena munuaisten vajaatoiminnan loppuvaiheen hoidossa. Vain dialyysihoidossa olevat ovat päässeet siirtolistalle odottamaan munuaissiirrettä kuolleelta luovuttajalta. Monessa maassa siirtoja tehdään kuitenkin pre-emptiivisesti eli ennakoivasti, ilman edeltävää dialyysihoitoa, myös kuolleilta luovuttajilta. Esimerkiksi vuonna 2016 Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa 8 % uremian aktiivihoidon aloittaneista sai munuaissiirteen ilman edeltävää dialyysihoitoa, hieman yli puolet kuolleelta luovuttajalta (1).

Patrik Finne, Ilkka Helanterä, Marko Lempinen

Virukset ja syöpä – mitä uutta?

Selvittämällä virusten syöpää aiheuttavia mekanismeja pystytään paremmin kehittämään infektioita ehkäiseviä rokotteita ja tehokkaampia hoitomenetelmiä.

Krista Tuohinto, Päivi Ojala

Suorat antikoagulantit muuttivat hoitoa

Antikoagulaatiohoitoa käyttää yhä suurempi joukko potilaita, joilla on taustalla hankalia perussairauksia ja käytössä lukuisia muita lääkkeitä.

Reetta Peltonen, Riitta Lassila

Onko saattohoidon kehittäminen oikeilla raiteilla?

Saattohoitotyötä neljännesvuosisadan tehneenä tekee mieli yrittää kurkistaa, mitä seuraavaksi pitäisi tehdä. Saattohoidon ja palliatiivisen hoidon saatavuus on parantunut. Palliatiivisia poliklinikoita on perustettu sairaanhoitoalueille, ja sosiaali- ja terveysministeriössä istuu työryhmä pohtimassa rakenteita. Hoitoalan ja lääkärien peruskoulutukseen on suunniteltu parannuksia.

Juha Hänninen

Lastenlääketutkimus etenee – pidetään Suomi mukana

Nykyaikainen lääkekehitys ei ole hyödyttänyt lapsia yhtä paljon kuin aikuisia, koska uudet lääkkeet on yleensä tutkittu vain aikuisilla. Voidaan edelleen puhua lastenlääkeongelmasta, joka on vuosikymmenten saatossa pahentunut (1). Tämä johtuu siitä, että lastenlääketutkimuksiin liittyy paljon erityisvaatimuksia.

Jaana Kallio

Diabetes ja mikrobiota

Ajatus diabeteksesta yksinomaan aineenvaihduntasairautena on väistynyt, kun taudin monimuotoisuutta on tarkemmin kartoitettu, sanoo Heli Siljander.

Heli Siljander

Kohdennettu ultraääni avaa uusia hoitomahdollisuuksia

Suuritaajuuksisella kohdennetulla ultraäänellä (high intensity focused ultrasound, HIFU) saadaan aikaan lämpövaikutus tarkasti kudokseen ihon läpi tai ruumiinonteloiden kautta (1,2). Etuna on täysi kajoamattomuus, eivätkä anatomiset rakenteet yleensä rajoita hoitoa. Kirurgiaa vastaava kudostuho syntyy välittömästi. Menetelmällä voidaan myös muokata kudoksen rakennetta ja fysiologisia toimintoja. Tämä mahdollistaa mm. veri-aivoesteen avaamisen ja immunomodulaation.

Roberto Blanco Sequeiros, Antti Perheentupa

Diabeteksen luokittelua on aihetta muuttaa

Uusi luokitus on askel kohti yksilöllisempää diabeteksen hoitoa, kirjoittavat Annemari Käräjämäki ja Liisa Hakaste.

Annemari Käräjämäki, Liisa Hakaste

Potilaiden osallistaminen etenee, mutta hitaasti

Potilaiden lisääntyvä osallisuus muokkaa terveydenhuoltoa uudenlaiseksi. Muutos näyttää etenevän nopeimmin teknologian harppausten kautta. Potilaat ovat esimerkiksi ottaneet Omakanta-palvelun käyttöönsä, ja he seuraavat ja kommentoivat, mitä heistä terveydenhuollossa kirjataan. Seuraavan aallon muodostavat interaktiiviset järjestelmät, joissa potilas pääsee kaksisuuntaiseen vuorovaikutukseen terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.

Helena Liira, Päivi Hietanen

Priorisointi ei ole tunnepeliä

Potilastyössä, terveydenhuollon johdossa ja poliittisessa päätöksenteossa priorisoidaan jatkuvasti. Jos priorisoinnin periaatteet eivät ole selkeät, toimintaa johtavat enemmän tunteet ja ideologiat kuin yhteisesti hyväksytyt ja tietoon perustuvat tekijät.

Ilona Autti-Rämö, Kari-Matti Hiltunen, Vesa Kataja, Suvi Liimatainen, Taina Mäntyranta, Anna-Kaisa Parkkila

Ravitsemustekijöiden syy-seuraussuhteet eivät suurtutkimuksessa ratkea

Haasteena on aineistojen heterogeenisyys, kirjoittaa Tiina Laatikainen

Tiina Laatikainen

Suolasuositukset pätevät edelleen

Kansainvälisen PURE-tutkimuksen (1) mukaan suolan terveyshaittoja on liioiteltu, ja mm. suolan vähentämistä vastustava amerikkalainen Salt Institute on markkinoinut tuloksia. Mutta miten on tutkimuksen luotettavuuden laita?

Antti Jula, Timo Strandberg

Tupakasta vieroitus tulee hallita

Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus on vakava sairaus, ja sitä tulee hoitaa aktiivisesti. Sitä voidaan ja kannattaa ehkäistä, erityisesti nuorilla. Tupakasta ja nikotiinituotteista vieroitus on tärkeä tupakointiin liittyvien sairauksien hoitotoimenpide. Se vaatii keskimäärin 3–4 yritystä. Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden hoitoon on laadittu uusi suositus (1). Sähkösavukkeet eivät siihen kuulu.

Heikki Ekroos, Kari Reijula

Tapaturmien ehkäisyssä tarvitaan aktiivisempaa otetta

Kansallisissa turvallisuusohjelmissa on visiona, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai vammautua vakavasti tapaturman tai onnettomuuden seurauksena. Tapaturmien ehkäisy edellyttää vaaratilanteiden taustalla vaikuttavien tekijöiden tunnistamista ja turvallisuutta ylläpitävien tekijöiden vahvistamista. Olennaista on sitoutua hyviin käytäntöihin ja yhteisiin tavoitteisiin. Terveyden ja turvallisuuden edistäminen kuuluu jokaisen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön perustehtävään.

Pirjo Lillsunde, Helena Liira