Pitääkö suomalaisten  haimoista olla huolissaan?

Pitääkö suomalaisten haimoista olla huolissaan?

Haiman sairaudet ovat Suomessa varsin yleisiä, mutta ne tunnetaan puutteellisesti. Diagnostiikka on kehittynyt sekä vakiintuneiden laboratoriokokeiden, kuten amylaasin ja elastaasin määritysten, että tarkkojen kuvantamistutkimusten ansiosta. Perinteisten kuvantamismenetelmien ohella endoskooppinen kaikukuvaus on vakiinnuttamassa asemaansa haimasairauksien diagnostiikassa. Se on tuonut myös aiempaa paremmat mahdollisuudet turvalliseen ja tarkkaan näytteenottoon haimasta.

Pauli Puolakkainen, Perttu Arkkila

Huomio pitkäaikaissairauksiin myös tekonivelleikkausta suunniteltaessa

Huomio pitkäaikaissairauksiin myös tekonivelleikkausta suunniteltaessa

Pitkäaikaissairaudet ovat aiemmin jääneet vähälle huomiolle tekonivelkirurgian hoitosuosituksissa, mutta niiden tiedetään altistavan komplikaatioille ja heikentävän pitkäaikaistuloksia (1). Tekonivelen pysyvyyttä huonontavat diabetes, sydän- ja verenkiertosairaudet, verenpainetauti, psykoosisairaudet ja Alzheimerin tauti. Jos pitkäaikaissairauksia on useampia, niiden leikkaustulosta huonontava vaikutus kumuloituu (2). Leikkauksia tehdään yhä enemmän myös sairaalloisesti ylipainoisille potilaille (3), joilla komplikaatioriski on suuri varsinkin, jos he sairastavat myös diabetesta (4).

Matti U. K. Lehto, Esa Jämsen

Kaikkien äitien ja lasten terveydestä kannattaa huolehtia

Suomen ensimmäinen neuvola syntyi vajaat sata vuotta sitten siirtolaisten kansoittamaan helsinkiläislähiöön. Uusi konsepti (1) – kaikille avoimet ovet, sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio ja yhden luukun periaate – oli välitön menestys. Muutamassa vuodessa alueen lapsikuolleisuus laski viidesosaan (2), ja pian joka kylässä oli oma neuvola. Tarinan jatko on jokaisen suomalaislääkärin tuntemaa kansanterveystyön historiaa.

Heli Salmi, Susanna Sainio, Paula Tiittala, Miira Klemetti

Tilkkupeitosta ydinosaamisen määrittelyyn

Lääketieteen perusopetuksen arviointi Suomen viidessä lääketieteellisessä tiedekunnassa valmistui kesäkuussa 2018. Kansainvälisen arviointiryhmän raportti (1) kuvaa koulutuksen monia vahvuuksia. Siinä annetaan myös kehittämisehdotuksia sekä yksittäisille yliopistoille että lääkärikoulutukselle yleisesti. Tärkeä havaintomme oli, että lääkärikoulutuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa ei vielä hyödynnetä riittävästi tietoa aikuisen oppimisen luonteesta.

Christopher Stephens, Gerda Croiset, Riitta Möller, Hannele Seppälä, Marjukka Mäkelä

Kehitysvammaisen muistisairauksien arviointiin tarvitaan oma työkalu

Viime vuosikymmenien aikana kehitysvammaisten elinikä on pidentynyt huomattavasti, ja niinpä tulevaisuudessa muistisairaiden kehitysvammaisten määrä kasvaa (1). Kehitysvamma, kuten dementoituminenkin, on oire aivokuoren toiminnan häiriöstä. Kummankin tausta on joko geneettinen, hankinnainen tai monitekijäinen. Downin oireyhtymä on yleisin geneettinen, CP-kehitysvamma (varhaiseen aivovaurioon liittyvä liikunta-kehitysvamma) on yleisin hankinnainen ja autismi-kehitysvammaoireyhtymä yleisin monitekijäinen kehitysvamma (2). Yleisin muistisairaus, Alzheimerin tauti, on taustaltaan yleensä monitekijäinen ja toiseksi yleisin, aivoverenkiertosairauden muistisairaus, useimmiten hankinnainen. Lisäksi tunnetaan useita harvinaisempia geneettisiä muistisairauksia (3). Kehitysvamma ilmenee aina kehitysiässä, dementia yleensä vasta kehitysiän jälkeen.

Maria Arvio, Markus Sundin, Mari Niinivirta

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030