Vakaa sepelvaltimotauti: puukkoa, palloa vai pillereitä?

Vakaa sepelvaltimotauti: puukkoa, palloa vai pillereitä?

Stabiili sepelvaltimotauti on sydämen valtimoita ahtauttava sairaus, joka aiheuttaa tyypillisesti rasituksessa rinnan alueen kipua tai epämukavuutta. Oireet heijastuvat usein myös muualle ylävartalon alueelle ja ovat useimmiten helposti tunnistettavissa. Ne helpottuvat levolla tai nitrolla ja kestävät alle kymmenen minuuttia. Diagnoosin varmistamiseksi voidaan tarvita jatkotutkimuksia, joista yleisin on rasituskoe (1).

Pekka Porela

Milloin ja miten nuorelta naiselta etsitään rintasyöpää?

Milloin ja miten nuorelta naiselta etsitään rintasyöpää?

Alle 40-vuotiailla naisilla rintasyöpä on harvinainen; sen riski on 0,4 %. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain keskimäärin 135 alle 40-vuotiasta naista, heistä noin 15 alle 30-vuotiaina. Kaikkiaan rintasyöpään sairastuu Suomessa noin 4 850 naista vuodessa (1). Riski sairastua rintasyöpään nuorena on samaa luokkaa kaikkialla maailmassa. Se on myös pysynyt vakaana eikä ole kasvanut vuosikymmenten aikana kuten yli 50-vuotiaiden naisten rintasyöpien ilmaantuvuus länsimaisen elämäntavan leviämisen myötä.

Katja Hukkinen

Epidemia on yhteinen haaste

Epidemia on yhteinen haaste

Potilastyötä tekevä lääkäri on avainroolissa epidemioiden havaitsemisessa. Epidemiaepäilyn herätessä lääkärin ensimmäinen yhteistyötaho on oman sairaanhoitopiirin infektiolääkäri, infektiontorjuntayksikkö ja kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri. Lääkärin voi olla vaikeaa tunnistaa oma roolinsa epidemiaselvityksen toimenpideviidakossa. Valppaus tunnistaa poikkeava määrä infektio-oireisia potilaita tai mikrobilöydöksiä ja hyvät yhteistyötaidot ovat kuitenkin riittävät työkalut epidemiaselvitystyön käynnistämiseen, eikä monimutkaisia toimintaohjeita tarvitse osata ulkoa.

Reetta Huttunen, Jaana Syrjänen

Tervasta täsmähoitoihin – psoriaasin muuttunut kuva

Tervasta täsmähoitoihin – psoriaasin muuttunut kuva

Psoriaasi on kokenut muodonmuutoksen pitkäaikaisesta "pintaviasta" systeemisairaudeksi. Tautikäsite pitää sisällään iho- ja nivelpsoriaasin lisäksi myös liitännäissairaudet. Varsin pitkään on tiedetty psoriaasipotilaille syystä tai toisesta kumuloituvan muuta väestöä enemmän sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä, kuten ylipainoa, kohonneita verenpaine- ja lipidiarvoja ja diabetesta. Psoriaasi onkin osoitettu mm. sydäninfarktin itsenäiseksi riskitekijäksi (1). Näitä yhdistää elimistön krooninen lieväasteinen inflammaatio, jota krooniseen psoriaasitulehdukseen ja mm. lihavuuteen liittyvät proinflammatoriset sytokiinit ylläpitävät. Sydän- ja verisuonisairauksien lisäksi psoriaasin liitännäissairauksia ovat mm. tulehdukselliset suolistosairaudet (noin nelinkertainen Crohnin taudin riski), iriitti, masennus ja alkoholin liikakäyttö.

Tarja Mälkönen, Leena Koulu

Värttinäluun alaosan murtuman hoito on muuttunut – mutta miksi?

Värttinäluun alaosan murtuman hoito on muuttunut – mutta miksi?

Värttinäluun alaosan murtuma on yläraajan yleisin murtuma (1). Eniten niitä esiintyy kasvuikäisillä pojilla ja vaihdevuosi-iän ohittaneilla naisilla, ja yleensä murtuma syntyy ojennetun käden varaan kaatuessa. Yleisin on Collesin murtuma, johon voi liittyä sekä radiologisesti havaittavaa ns. lyhentymää, nivelpinnan kallistumaa sekä pirstaleisuutta. Monimuotoisuuden vuoksi vamman radiologinen tulkinta ja hoitolinjan valinta voi olla haastavaa.

Nina Lindfors

Virtsarakkosyövän hoidossa valoa tunnelin päässä

Virtsarakkosyövän hoidossa valoa tunnelin päässä

Virtsarakon syöpä on merkittävä sairaus yleisyytensä ja tautiin liittyvän kuolleisuuden, elämänlaadun heikkenemisen ja kustannusten vuoksi. Sen hoito on potilaskohtaisesti kalleinta syöpätautien alalla (1). Se ei kuitenkaan ole julkisuudessa tunnettu kuten monet muut syövät, ja sen tutkimuksen ja hoidon rahoitus ja resursointi ovat heikompia kuin muiden syöpätautien (2). Kun tähän vielä yhdistetään mitättömät edistysaskeleet hoidon kehityksessä, voidaan jo puhua väheksytystä sairaudesta.

Peter J. Boström

Hoitosuositus uudistaa sydämen vajaatoiminnan kliinistä luokittelua

Hoitosuositus uudistaa sydämen vajaatoiminnan kliinistä luokittelua

Sydämen vajaatoiminnan taustalla on tavallisimmin pitkälle edennyt sydän- ja verenkiertoelimistön sairaus. Vajaatoiminnalle tyypillisten oireiden tai kliinisten löydösten herätettyä epäilyn oireyhtymästä on ratkaistava lisätutkimusten tarve ja hoidon aloittaminen. Tiedossa oleva sydänsairaus johdattaa nopeasti ajatukset oikeaan suuntaan, mutta epävarmoissa tilanteissa lisäselvitysten perusteena voidaan käyttää natriureettisia peptidejä. Euroopan kardiologiyhdistyksen (ESC) tuoreessa hoitosuosituksessa (1) jatkotutkimuksiin ohjaava raja-arvo on valittu matalaksi (proBNP ≥ 125 pg/ml tai BNP ≥ 35 pg/ml), jotta testi sulkisi pois oireyhtymän mahdollisimman hyvin. Tämä voi kuitenkin tuottaa vääriä positiivisia löydöksiä ja johtaa tarpeettomiin tutkimuksiin. Testitulos tuleekin suhteuttaa kliinisiin löydöksiin ja ottaa huomioon ikä- ja sukupuolikohtaiset viitearvot.

Jyri Lommi

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030