Voisiko yhden tunnin glukoosirasituksella seuloa diabeteksen riskiä?

Diabeteksen puhkeamiseen voidaan vaikuttaa elämäntavoilla, ja siksi olisi tärkeää löytää sairastumisriskissä olevat seulomalla riskiryhmiä systemaattisesti. Taudin ennustamisen vaikeutta kuvastaa se, että seurantatutkimuksissa noin 40 %:lla henkilöistä, jotka myöhemmin saivat tyypin 2 diabeteksen, oli lähtötilanteessa normaali glukoosinsieto (1).

Tuula Pienimäki, Juha Saltevo

Lääkärilehti siirtyy kaksoissokkoutettuun vertaisarviointiin

Kirjoittajat ja vertaisarvioijat pysyvät nimettöminä, kirjoittaa Pertti Saloheimo.

Pertti Saloheimo

JAK:n estäjät haastavat nivelreuman biologiset lääkkeet

Nivelreumaa hoidetaan ensisijaisesti perinteisten lääkkeiden yhdistelmällä, ns. REKO-yhdistelmähoidolla (metotreksaatti, sulfasalatsiini, hydroksiklorokiini ja pieniannoksinen prednisoloni). Biologiset reumalääkkeet tulivat käyttöön 2000-luvun alussa, ja niillä on mahdollista saavuttaa hyvä hoitovaste myös silloin, kun vaste perinteisiin reumalääkkeisiin on riittämätön. Pidempään käytettäessä parenteraalisesti annettavien, valkuaisainepohjaisten biologisten lääkkeiden teho saattaa kuitenkin heiketä, osittain lääkevasta-aineiden ilmaantumisen takia. Uusi lääkeryhmä, januskinaasin (JAK) estäjät, on vaikutusmekanismiltaan uudentyyppinen, suun kautta annettava vaihtoehto nivelreuman hoitoon.

Pia Isomäki, Heikki Valleala

Munuaissiirteitä eläviltä luovuttajilta tarvitaan lisää

Munuaisensiirto on loppuvaiheen munuaistaudin paras hoitomuoto. Kansainvälisesti munuaissiirteistä noin 40 % saadaan eläviltä luovuttajilta, mutta meillä määrä on pitkään ollut vähäinen. Suomessa munuaisensiirtojen määrä on viime vuosina lisääntynyt (taulukko 1) ja odotusajat siirtoon ovat lyhentyneet, koska munuaissiirteitä saadaan aivokuolleilta luovuttajilta entistä tehokkaammin. Tarvitaanko siis lisää siirteitä eläviltä luovuttajilta?

Ilkka Helanterä, Marko Lempinen

Suunta seulonnasta järkevään riskiarviopohjaiseen PSA-seurantaan

PSA-määritystä voidaan käyttää myös apukeinona eturauhassyöpään sairastumisen ennusteen arvioinnissa, kirjoittaa Ossi Lindell.

Ossi Lindell

Jatkuva sokerinseuranta parantaa diabeteksen hoitotasapainoa

Potilaat ovat eriarvoisessa asemassa asuinpaikan ja varallisuuden mukaan, kirjoittaa Leena Norvio.

Leena Norvio

Joko nyt on monipillerin aika?

Sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet ovat yleisin kuolemansyy maailmassa. On arvioitu, että hyvällä preventiolla jopa 80 % tautitapahtumista olisi estettävissä (1). Asialla on suuri merkitys, erityisesti kun ensimmäinen valtimotaudin ilmentymä on edelleen usein sydänperäinen äkkikuolema tai aivoinfarkti.

Anna-Mari Hekkala

Uutta rintasyövän liitännäishoidosta: joskus vähemmän on enemmän

Hoidon lisähyöty on usein pieni, mutta haitat kumulatiivisia, kirjoittaa Päivi Hietanen.

Päivi Hietanen

Ennustaako aortta elinvuodet?

Aortan jäykistymistä ei voi pysäyttää, kirjoittaa Heikki Aatola. Katso video.

Heikki Aatola, Esa Jämsen

Lääketieteestä on tärkeää kirjoittaa suomeksi

Tutkijoita on rohkaistava julkaisemaan suomen kielellä, sillä silloin tieto leviää laajasti, kirjoittaa Kyösti Oikarinen.

Kyösti Oikarinen

Yksinäisyys – kansansairaus?

Liika medikalisointi tuskin auttaa yksinäistä, kirjoittaa Jussi Kauhanen.

Jussi Kauhanen

Mikä muuttui tartuntatautilaissa?

Kunnassa tartuntataudeista vastaavan lääkärin vastuu kasvaa, kirjoittaa Anni Virolainen-Julkunen.

Anni Virolainen-Julkunen

Tavoitteena laadukas palliatiivinen hoito oikeassa paikassa oikea-aikaisesti

Kuolemme yhä vanhempina ja myös kuolemansyyt ovat erilaiset kuin ennen (1). Samalla palliatiivisen hoidon tarve on viime vuosikymmeninä muuttunut. Lääkärilehden tässä numerossa esitellään palliatiivisen hoidon erityiskysymyksiä ajankohtana, jolloin ala kehittyy voimakkaasti ja yleinen keskustelu asiasta käy vilkkaana.

Tiina Saarto, Juha Saarnio, Antti Mäkitie

Potilas voi rekisteröidä EKG:nsä, mutta mihin sitä voi käyttää?

EKG:n rekisteröinti on nykyelektroniikalla mahdollista myös muille kuin terveydenhuollon ammattilaisille. Samalla potilaan rooli on muuttumassa merkittävästi.

Tuomo Nieminen, Jukka Putaala

Onko tervettä lihavuutta olemassa?

Kyllä on, mutta Suomessa osataan olla lihavia poikkeuksellisen epäterveellisesti, kirjoittaa Jussi Naukkarinen.

Jussi Naukkarinen

Mihin tarvitsemme big dataa terveydenhuollossa?

Velvollisuutemme on tuntea kaiken tuottamamme hoidon tuloksellisuus, kirjoittaa Martti Kekomäki.

Martti Kekomäki

Murros keuhkoahtaumataudin lääkehoidossa

Keuhkoahtaumataudin kulkua määrittävät hengitystieahtauman vaikeusaste, oirekuva, taipumus pahenemisvaiheisiin sekä alttius liitännäissairauksien kehittymiseen. Inhaloitavat lääkkeet ovat elämäntapamuutosten rinnalla keskeinen osa hoitoa.

Witold Mazur, Heikki Ekroos

Hormonikierukka ja rintasyöpä – miten tuoretta rekisteritutkimusta pitäisi tulkita?

Tuore tulos ei muuta kuvaa hormonikierukan vaikutuksesta rintasyövän riskiin, toteavat Seija Grénman ja Aila Tiitinen.

Seija Grénman, Aila Tiitinen

Terveyspyramidiin kuuluu myös uni

Siinä kannattaa viettää todellista laatuaikaa, kirjoittaa Timo Partonen.

Timo Partonen

Sivuonteloiden natiiviröntgenkuvia otetaan liikaa

Suomessa otetaan runsaasti nenän ja sivuonteloiden (NSO) röntgenkuvia akuutin märkäisen sivuontelotulehduksen diagnosoimiseksi, vuonna 2011 noin 13 kuvaa tuhatta asukasta kohti (1,2). Nenän ja sivuonteloiden sairaudet ovat yleisiä, natiiviröntgenkuvien saatavuus on hyvä ja kustannukset melko pienet.

Annika Luukkainen, Antti Markkola, Maija Hytönen, Sanna Toppila-Salmi