Mikrobilääkeresistenssin torjunnassa puheista tekoihin

Pohjoismaiden mikrobilääkeherkkyystilanne on hyvä, mutta menossa huonompaan suuntaan.

Antti Hakanen, Anni Virolainen-Julkunen

Työkaluja sydäninfarktin hoidon laadun arviointiin

Kun valitaan oikeat mittarit, myös hoitotulokset paranevat, kirjoittaa Mikko Pietilä.

Mikko Pietilä

Monisairastavuus – uusi kansantautiko?

Monisairastavuus yleistyy iän karttuessa ja se johtaa myös monilääkitykseen.

Timo Strandberg, Riitta Antikainen

Tervasta täsmähoitoihin – psoriaasin muuttunut kuva

Psoriaasi on kokenut muodonmuutoksen pitkäaikaisesta "pintaviasta" systeemisairaudeksi. Tautikäsite pitää sisällään iho- ja nivelpsoriaasin lisäksi myös liitännäissairaudet. Varsin pitkään on tiedetty psoriaasipotilaille syystä tai toisesta kumuloituvan muuta väestöä enemmän sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä, kuten ylipainoa, kohonneita verenpaine- ja lipidiarvoja ja diabetesta. Psoriaasi onkin osoitettu mm. sydäninfarktin itsenäiseksi riskitekijäksi (1). Näitä yhdistää elimistön krooninen lieväasteinen inflammaatio, jota krooniseen psoriaasitulehdukseen ja mm. lihavuuteen liittyvät proinflammatoriset sytokiinit ylläpitävät. Sydän- ja verisuonisairauksien lisäksi psoriaasin liitännäissairauksia ovat mm. tulehdukselliset suolistosairaudet (noin nelinkertainen Crohnin taudin riski), iriitti, masennus ja alkoholin liikakäyttö.

Tarja Mälkönen, Leena Koulu

Värttinäluun alaosan murtuman hoito on muuttunut – mutta miksi?

Värttinäluun alaosan murtuma on yläraajan yleisin murtuma (1). Eniten niitä esiintyy kasvuikäisillä pojilla ja vaihdevuosi-iän ohittaneilla naisilla, ja yleensä murtuma syntyy ojennetun käden varaan kaatuessa. Yleisin on Collesin murtuma, johon voi liittyä sekä radiologisesti havaittavaa ns. lyhentymää, nivelpinnan kallistumaa sekä pirstaleisuutta. Monimuotoisuuden vuoksi vamman radiologinen tulkinta ja hoitolinjan valinta voi olla haastavaa.

Nina Lindfors

Aorttaläpän ahtauman hoito murroksessa

Tekoläppä asennetaan entistä useammin katetritekniikalla (TAVI). Tarvitaan hoitotulosten arviointia, kirjoittavat Markku Eskola, Mikko Savontaus ja Timo Mäkikallio.

Markku Eskola, Mikko Savontaus, Timo Mäkikallio

Lääkäriä tarvitaan vanhuspalvelujen muutoksissa

Kotihoidon parantaminen on kohtalonkysymys, mutta kotona asumisella on rajansa, kirjoittaa Marja Jylhä.

Marja Jylhä

Lisää harkintaa säteilylle altistaviin tutkimuksiin

Noudattamalla lähettämissuosituksia voidaan turhia tai vääriä tutkimuksia vähentää.

Heljä Oikarinen, Petra Tenkanen-Rautakoski

Mikä vikana sisäilmassa?

– Moni potilas tuntee olevansa heitteillä. Oireet ovat todellisia, mutta niiden mekanismia ei osata tutkia ja hoito on mitä sattuu, kirjoittavat Tari Haahtela ja Kari Reijula.

Tari Haahtela, Kari Reijula

Genetiikan menetelmät uudistavat rokotteiden ja infektioiden tutkimusta

Tavoitteena on, että geenitutkimusten avulla tunnistettaisiin rokotusten komplikaatioille alttiit henkilöt.

Laura Pöyhönen, Matti Korppi

Eikö ole jo aika investoida palliatiiviseen hoitoon?

Palliatiivisen hoidon tarve ja tarjonta eivät kohtaa, toteaa Reino Pöyhiä.

Reino Pöyhiä

Virtsarakkosyövän hoidossa valoa tunnelin päässä

Virtsarakon syöpä on merkittävä sairaus yleisyytensä ja tautiin liittyvän kuolleisuuden, elämänlaadun heikkenemisen ja kustannusten vuoksi. Sen hoito on potilaskohtaisesti kalleinta syöpätautien alalla (1). Se ei kuitenkaan ole julkisuudessa tunnettu kuten monet muut syövät, ja sen tutkimuksen ja hoidon rahoitus ja resursointi ovat heikompia kuin muiden syöpätautien (2). Kun tähän vielä yhdistetään mitättömät edistysaskeleet hoidon kehityksessä, voidaan jo puhua väheksytystä sairaudesta.

Peter J. Boström

Mikrobilääkeresistenssi vaatii jatkuvaa varuillaanoloa

Superbakteerit puhuttavat taas. Jari Jalava kirjoitti torjunnasta pääkirjoituksessa 42/2016.

Jari Jalava

Kohti potilaskohtaista sepelvaltimotautiriskin arviointia

Kardiovaskulaaririskin arviointi muuttuu entistä yksilöllisemmäksi, kirjoittaa Petri Kovanen.

Petri Kovanen

Hoitosuositus uudistaa sydämen vajaatoiminnan kliinistä luokittelua

Sydämen vajaatoiminnan taustalla on tavallisimmin pitkälle edennyt sydän- ja verenkiertoelimistön sairaus. Vajaatoiminnalle tyypillisten oireiden tai kliinisten löydösten herätettyä epäilyn oireyhtymästä on ratkaistava lisätutkimusten tarve ja hoidon aloittaminen. Tiedossa oleva sydänsairaus johdattaa nopeasti ajatukset oikeaan suuntaan, mutta epävarmoissa tilanteissa lisäselvitysten perusteena voidaan käyttää natriureettisia peptidejä. Euroopan kardiologiyhdistyksen (ESC) tuoreessa hoitosuosituksessa (1) jatkotutkimuksiin ohjaava raja-arvo on valittu matalaksi (proBNP ≥ 125 pg/ml tai BNP ≥ 35 pg/ml), jotta testi sulkisi pois oireyhtymän mahdollisimman hyvin. Tämä voi kuitenkin tuottaa vääriä positiivisia löydöksiä ja johtaa tarpeettomiin tutkimuksiin. Testitulos tuleekin suhteuttaa kliinisiin löydöksiin ja ottaa huomioon ikä- ja sukupuolikohtaiset viitearvot.

Jyri Lommi

Nuoret aikuiset tarvitsevat tukea tupakoinnin lopettamiseen

Kyselytutkimuksissa on raportoitu aikuistuvien suomalaisnuorten tupakan kulutuksen olevan vähenemässä (1,2). Toisaalta varusmieskyselytutkimuksissa vuosina 2008–2009 ja 2011 (3,4) peräti 39–46 % varusmiehistä kertoi tupakoivansa päivittäin. Tupakointi ja tupakkatuotteiden käyttö on siis edelleen osa monen nuoren aikuisen arkielämää.

Anna Tuisku, Merita Kouri, Pentti Nieminen, Tuula Toljamo

Gastroenterologinen tautikirjo muuttuu – muuttuvatko tähystyksen aiheet?

Gastroenterologian tautikirjo on muuttunut niin, että tähystystutkimusten aiheet on syytä arvioida kriittisesti, kirjoittaa Martti Färkkilä.

Martti Färkkilä

Raudanpuutteen syy on aina selvitettävä

Yksi perusverenkuvassa usein mietityttävistä löydöksistä on mikrosytoosi (1), ja silloin on pohdittava, onko kyseessä raudanpuute ja onko rautalääkitys tarpeen. Tätä kysymystä pohditaan tässä Lääkärilehden numerossa anemian, munuaisten vajaatoiminnan, tulehduksellisten suolistosairauksien, reumasairauksien sekä iäkkään potilaan näkökulmista.

Freja Ebeling

HIV-lääkitys kannattaa aloittaa varhain

WHO suositti viime vuonna, että HIV-lääkitystä tulee tarjota HIV-infektoituneille veren CD4-solutasosta riippumatta (1). Sama suositus sisältyy nyt myös eurooppalaisiin ja pohjoisamerikkalaisiin hoitosuosituksiin. Suositus virtaviivaistaa huomattavasti hoitokäytäntöä. WHO:n näkemyksen mukaan oikeus HIV-lääkitykseen on maailmanlaajuinen, koska lääkitys säästää ihmishenkiä ja on ainoa tapa torjua epidemian jatkuminen. Ehkäisevää rokotetta tai parantavaa hoitoa ei ole näköpiirissä. HIV-lääkityksen teho uusien tartuntojen ehkäisemisessä on osoitettu vakuuttavasti kahdessa prospektiivisessa tutkimuksessa (2,3).

Matti Ristola

Keuhkoahtaumataudin hoidossa mahdollisuuksia yksilöllisyyteen

Sairauden akuutit pahenemisvaiheet kertyvät usein samoille potilaille, kirjoittaa Jukka Koskela.

Jukka Koskela