Spirometrian uudet viitearvot vähentävät virhediagnooseja

Suomessa on vuosikausia tehty lievien keuhkojen toimintahäiriöiden ylidiagnostiikkaa. Uudet viitearvot lisäävät tulkinnan osuvuutta, millä on suuri kliininen ja taloudellinen merkitys, kirjoittaa emeritusprofessori Anssi R. A. Sovijärvi.

Anssi R. A. Sovijärvi

Sepsikselle uusi määritelmä

Uusi määritelmä tuo seulontatyökalun potilaiden tunnistamiseen, kirjoittaa Maija Kaukonen.

Maija Kaukonen

Työelämän ja terveydenhuollon rajalla

Työterveyshuolto tarkoittaa kliinistä erikoisalaa ja palvelujärjestelmää, ei yksittäistä tieteenalaa. Monitieteisen alan ytimessä ovat työlääketiede ja työikäisille tärkeät lääketieteen alat. Tietoja tarvitaan myös esimerkiksi työpsykologiasta, työfysiologiasta, toksikologiasta, kuntoutuksesta, sosiaalivakuutuksesta ja työelämän käytännöistä. Työlääketieteen lehdissä julkaistaan tutkimuksia uusien alojen ja altisteiden mutta myös työelämän muuttuvien rakenteiden vaikutuksista terveyteen (1,2). Työelämän rajapinnassa satunnaistetut kokeet onnistuvat harvoin ja havainnoiva tutkimuskin on haastavaa (3). Tekemistä kehitetään etulinjassa.

Leena Ala-Mursula, Kimmo Räsänen

Reuman tehokas lääkehoito on kansantaloudellisesti kannattavaa

Tulehdukselliset reumataudit ovat ilman tehokasta lääkehoitoa eteneviä ja vammauttavia. Suomessa sairastuu joka vuosi yli 3 000 aikuista krooniseen reumaattiseen niveltulehdukseen (1), eniten nivelreumaan ja spondylartropatioihin (selkärankareuma ja nivelpsoriaasi). Nivelreumapotilaista kaksi kolmasosaa ja spondylartropatioita sairastavista lähes kaikki ovat sairastuessaan alle 65-vuotiaita ja useimmat työelämässä (1). Hoito maksaa, mutta työsuorituksen heikkeneminen ja menetetyt työpäivät muodostavat valtaosan reumaattisten niveltulehdusten taakasta yhteiskunnalle. Hoitokustannusten ja tuotannonmenetysten välillä on vastavuoroisuutta: panostamalla hoitoihin voidaan epäsuoria kustannuksia vähentää. Tästä on eniten tietoa nivelreumassa.

Kari Puolakka

Elvytystulosten parantamiseksi tarvitaan jokaisen lääkärin panosta

Sydämenpysähdyspotilas voi osua kenen tahansa lääkärin kohdalle niin työssä kuin vapaa-aikanakin. Elvytys ei ole vain yhden erikoisalan vastuulla vaan kaikkien meidän. Opastusta mahdollisimman tehokkaan avun antamiseen saa nyt uusista suosituksista.

Sanna Hoppu, Maaret Castrén

Kuinka monta kertaa eteisvärinäpotilaalle kannattaa tehdä kardioversio?

Toistuvat yritykset puoltavat paikkaansa pyrittäessä estämään eteisten muokkautuminen eteisvärinää ylläpitävään tilaan.

Hannu Parikka

Lasten lääkkeet uuteen malliin

Lasten lääkkeistä tulee yleensä ensimmäisenä mieleen nestemäinen suun kautta annettava valmistemuoto, kysytäänpä asiaa vanhemmilta, lääkäreiltä, farmasian ammattilaisilta, lääketeollisuudelta tai lääkeviranomaisilta. Nestemäistä lääkettä, liuosta tai mikstuuraa, on helppo annostella tarkasti painon mukaan. Ellei lääke ole kovin pahanmakuinen, pienetkin lapset pystyvät nielemään sen nestemäisenä – jos vain suostuvat. Jos ei ole jotain selvää syytä valita jokin toinen valmistemuoto, lääketeollisuus valmistaa lasten lääkkeet nestemäisinä, lääkärit määräävät ja vanhemmat valitsevat niitä kysyttäessä.

Kalle Hoppu

Lisäävätkö temppuvideot lasten ja nuorten tapaturmia?

Lastenkirurgian yksiköihin tulee potilaita, joilla on video tapaturmatilanteesta.

Juha-Jaakko Sinikumpu, Willy Serlo

Fosfaatti – huonosti tunnettu vaikuttaja

Fosfori on jäänyt suurelle osalle lääkärikunnasta varsin vieraaksi, kirjoittavat Heikki Saha ja Satu Mäkelä.

Heikki Saha, Satu Mäkelä

Pitäisikö Papa-kokeesta luopua?

Toiveet kohdunkaulan syövän torjunnassa on kiinnitetty primaaripreventioon ja seulontakäytäntöjä alkaa olla aika muuttaa.

Matti Lehtinen, Pekka Nieminen, Jorma Paavonen

Muuttavatko immunologiset hoidot keuhkosyövän ennustetta jo nyt?

Hoitojen tehosta on todennäköisesti nähty vain pieni häivähdys.

Jussi Koivunen

Miksi polven tekonivelleikkaus ei vastaa potilaan odotuksia?

Polven tekonivelleikkaus on yksi vaikuttavimmista kirurgisista toimenpiteistä loppuvaiheen nivelrikossa. Leikkausmenetelmien ja materiaalien kehityksestä huolimatta potilaiden tyytyväisyys leikkauksen jälkeen ei ole lisääntynyt odotusten mukaisesti. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että vain 82–89 % potilaista on tyytyväisiä leikkaustulokseen (1). Mikä selittää tyytymättömyyttä?

Juhana Leppilahti

Kansainvälisyys on arkea lääkärin vastaanotolla

Liikkuvuus on pysyvä ilmiö. Tiedon ja ihmisten lisääntyvä liikkuvuus vaikuttavat väestön rakenteeseen, potilaiden tautikirjoon sekä terveystietoisuuteen ja -käyttäytymiseen. Lääkäri kohtaa vastaanotollaan yhä useammin eri kulttuureista tulevia ulkomaalaistaustaisia potilaita. Maahanmuuttajat ovat heterogeeninen väestöryhmä, jolla on hyvin erilaisia terveystarpeita (1).

Paula Tiittala, Otto Helve

Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille

Yleiset ihmisoikeussopimukset laajentavat pakolaissopimuksen suojaa.

Martin Scheinin

Nopea hoitoonpääsy on laatua

Syöpään sairastuneet potilaat kysyvät usein, vaikuttaako hoidon viivästyminen mahdollisuuksiin selvitä sairaudesta. Epäily jää henkiseksi taakaksi varsinkin silloin, kun sairautta ei pystytä parantamaan. Viiveen merkityksestä on julkaistu useita tutkimuksia (1–6), ja vaikka ne eivät ole tuottaneet aukotonta vastausta, mitä paremmin tutkimus on toteutettu, sitä selvemmältä näyttää, että viive vaikuttaa elinaikaan (7). Tämä ei ole kovin yllättävää.

Päivi Hietanen

Saavatko suomalaiset riittävästi hivenalkuaineita?

Jodin ja raudan saantiin tulee kiinnittää huomiota erityisesti hedelmällisessä iässä olevilla naisilla sekä lapsilla. Niiden puutos voi haitata lasten kasvua ja kehitystä.

Iris Erlund, Suvi Virtanen

Foolihappolisä kaikille raskautta suunnitteleville naisille

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ja THL:n uudessa suosituksessa kaikille raskautta suunnitteleville naisille suositellaan monipuolisen ruokavalion lisäksi foolihappolisää 400 µg/vrk folaatin riittävän saannin turvaamiseksi. Foolihappolisän käyttäminen aloitetaan kaksi kuukautta ennen ehkäisyn poisjättämistä, jotta voidaan varmistaa riittävä folaattitaso äidin elimistössä alkuraskauden aikana. Riskiryhmille ja eräitä lääkkeitä käyttäville annossuositukset ovat suurempia (1).

Heli Malm, Vedran Stefanovic, Annukka Ritvanen

Farmakogenetiikan haasteet lasten lääkehoidossa

Farmakogenetiikka on lisännyt ymmärrystämme lääkeaineenvaihdunnan ja lääkevasteen yksilöllisistä eroista (1) ja tuonut lupauksen entistä yksilöllisemmästä lääkehoidosta (2). Lapsen kehitys vaikuttaa lääkevastetta määrittäviin tekijöihin, mutta myös geneettisten tekijöiden ilmentymiseen (3). Farmakogeneettiset genotyypit ovat olemassa jo syntyessä, mutta ne ekspressoituvat vasta myöhemmin. Lääkevasteeseen vaikuttavien geenien ekspressio yleensä lisääntyy syntymän jälkeen ja saavuttaa täyden tason viikkojen, kuukausien tai vuosien kuluessa.

Kalle Hoppu, Johanna Sistonen

Umpilisäketulehduksen hoidosta tarvitaan lisää tutkimustietoa

Miten pitäisi hoitaa lievää tautimuotoa sairastavat potilaat?

Pauli Puolakkainen

Kansallinen ihosyöpäohjelma tarvitaan nyt

Ihosyöpä on yleisin syöpätyyppi valkoihoisessa väestössä, ja näiden syöpien ilmaantuvuus on kasvanut viime vuosikymmeninä hälyttävän nopeasti (1,2). Suomessa Syöpärekisterin huhtikuussa 2015 päivitetyn tilaston mukaan uusien ihosyöpätapausten määrä on lisääntynyt 1960-luvulta alkaen peräti 9-kertaiseksi (kuvio 1), kun muiden syöpien ilmaantuvuus on kasvanut 2,6-kertaiseksi. Ilmaantuvuuden kasvu johtuu merkittävin osin väestön vanhenemisesta, mutta myös immuunijärjestelmää lamaavien lääkkeiden lisääntyneestä käytöstä.

Ilkka Harvima, Veli-Matti Kähäri, Annamari Ranki, Erna Snellman, Kaisa Tasanen-Määttä