Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille

Yleiset ihmisoikeussopimukset laajentavat pakolaissopimuksen suojaa.

Martin Scheinin

Nopea hoitoonpääsy on laatua

Syöpään sairastuneet potilaat kysyvät usein, vaikuttaako hoidon viivästyminen mahdollisuuksiin selvitä sairaudesta. Epäily jää henkiseksi taakaksi varsinkin silloin, kun sairautta ei pystytä parantamaan. Viiveen merkityksestä on julkaistu useita tutkimuksia (1–6), ja vaikka ne eivät ole tuottaneet aukotonta vastausta, mitä paremmin tutkimus on toteutettu, sitä selvemmältä näyttää, että viive vaikuttaa elinaikaan (7). Tämä ei ole kovin yllättävää.

Päivi Hietanen

Saavatko suomalaiset riittävästi hivenalkuaineita?

Jodin ja raudan saantiin tulee kiinnittää huomiota erityisesti hedelmällisessä iässä olevilla naisilla sekä lapsilla. Niiden puutos voi haitata lasten kasvua ja kehitystä.

Iris Erlund, Suvi Virtanen

Foolihappolisä kaikille raskautta suunnitteleville naisille

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ja THL:n uudessa suosituksessa kaikille raskautta suunnitteleville naisille suositellaan monipuolisen ruokavalion lisäksi foolihappolisää 400 µg/vrk folaatin riittävän saannin turvaamiseksi. Foolihappolisän käyttäminen aloitetaan kaksi kuukautta ennen ehkäisyn poisjättämistä, jotta voidaan varmistaa riittävä folaattitaso äidin elimistössä alkuraskauden aikana. Riskiryhmille ja eräitä lääkkeitä käyttäville annossuositukset ovat suurempia (1).

Heli Malm, Vedran Stefanovic, Annukka Ritvanen

Farmakogenetiikan haasteet lasten lääkehoidossa

Farmakogenetiikka on lisännyt ymmärrystämme lääkeaineenvaihdunnan ja lääkevasteen yksilöllisistä eroista (1) ja tuonut lupauksen entistä yksilöllisemmästä lääkehoidosta (2). Lapsen kehitys vaikuttaa lääkevastetta määrittäviin tekijöihin, mutta myös geneettisten tekijöiden ilmentymiseen (3). Farmakogeneettiset genotyypit ovat olemassa jo syntyessä, mutta ne ekspressoituvat vasta myöhemmin. Lääkevasteeseen vaikuttavien geenien ekspressio yleensä lisääntyy syntymän jälkeen ja saavuttaa täyden tason viikkojen, kuukausien tai vuosien kuluessa.

Kalle Hoppu, Johanna Sistonen

Umpilisäketulehduksen hoidosta tarvitaan lisää tutkimustietoa

Miten pitäisi hoitaa lievää tautimuotoa sairastavat potilaat?

Pauli Puolakkainen

Kansallinen ihosyöpäohjelma tarvitaan nyt

Ihosyöpä on yleisin syöpätyyppi valkoihoisessa väestössä, ja näiden syöpien ilmaantuvuus on kasvanut viime vuosikymmeninä hälyttävän nopeasti (1,2). Suomessa Syöpärekisterin huhtikuussa 2015 päivitetyn tilaston mukaan uusien ihosyöpätapausten määrä on lisääntynyt 1960-luvulta alkaen peräti 9-kertaiseksi (kuvio 1), kun muiden syöpien ilmaantuvuus on kasvanut 2,6-kertaiseksi. Ilmaantuvuuden kasvu johtuu merkittävin osin väestön vanhenemisesta, mutta myös immuunijärjestelmää lamaavien lääkkeiden lisääntyneestä käytöstä.

Ilkka Harvima, Veli-Matti Kähäri, Annamari Ranki, Erna Snellman, Kaisa Tasanen-Määttä

Alkoholin terveyshaitat ja hintapolitiikka vaakakupeissa vastakkain

Suomalaisten alkoholinkäytön ja alkoholilainsäädännön historiasta huomataan, että alkoholipolitiikka on huomattavasti haasteellisempaa kuin tupakkapolitiikka. Molemmissa on kautta aikojen pyritty sekä terveydellisten että sosiaalisten haittojen vähentämiseen, tupakkapolitiikassa onnistuneesti, mutta alkoholipolitiikassa ei niinkään. Vaikka tupakkakuolemia on edelleen Suomessa vuosittain 4 300 (1), on yli 50-vuotiailla miehillä tupakkakuolemien osuus kaikista kuolemista pudonnut 1970-luvulta 2010-luvulle lähes kolmanneksesta alle viidennekseen (2). Alkoholikuolleisuus on sen sijaan 1970-luvulta jatkuvasti lisääntynyt lukuun ottamatta vuosia 2008–2012, jolloin kuolleisuus

Tiina Laatikainen

Kliinisten tutkimusten aineisto avoimeksi

Kansainvälinen lääketieteen päätoimittajien järjestö (ICMJE) on julkistanut ehdotuksen, jonka mukaan interventiotutkimusten aineisto on saatettava muiden nähtäväksi kuuden kuukauden kuluessa artikkelin julkaisemisesta (1,2). Aineistolla tarkoitetaan tietoja, joihin tutkimuksen tulokset perustuvat, tarpeellisine metatietoineen. Tieto on tuotettava sellaisessa muodossa, josta potilaita ei voi tunnistaa. Interventiotutkimuksella tarkoitetaan suunnitelmaa, jossa potilaat saavat prospektiivisessa asetelmassa tutkimushoitoa. Tutkimuksessa voi olla vertailuryhmä tai se voidaan tehdä ilman vertailuryhmää.

Päivi Hietanen

Miten moderni virusdiagnostiikka auttaa kliinikkoa

Molekyylibiologisten menetelmien ansiosta virusinfektioiden diagnostiikka on viime vuosina edistynyt huomattavasti. Virusten nukleiinihappojen (DNA, RNA) osoittaminen, useimmiten polymeraasiketjureaktiolla (PCR), on nykyään virologista diagnostiikkaa tekevien laboratorioiden päivittäistä toimintaa. Verrattuna perinteisiin virologisiin diagnoosimenetelmiin PCR-menetelmien etuja ovat nopeus, suuri herkkyys ja tarkkuus. Näytteen käsittelyyn ja testin suorittamiseen kuluu parhaimmillaan vain muutamia tunteja ja tulos voidaan antaa kliinikolle samana päivänä. Lisäksi PCR-menetelmillä voidaan todeta viruksia, jotka eivät kasva soluviljelmissä tai joille ei ole toistaiseksi onnistuttu kehittämään kliiniseen käyttöön soveltuvaa antigeeninosoitustestiä. Esimerkiksi vakaviakin hengitystieinfektioita aiheuttavat bokavirus ja monet rinovirukset voidaan diagnosoida vain PCR-menetelmällä.

Tytti Vuorinen, Ville Peltola

Eteisvärinän katetriablaatio: lumetta vai kustannusvaikuttavaa hoitoa?

Kriittisimmät kommentit vertaavat katetriablaatiota jopa lumehoitoon.

Heikki Huikuri

Mitä vauvan katse kertoo?

Vauva on ensimmäisistä elinvuorokausista alkaen erityisen herkkä hakeutumaan katsekontaktiin ja suuntaamaan tarkkaavaisuutensa toiseen ihmiseen, ja tämä luo pohjan sosiaalisten taitojen kehitykselle. Vauvat myös oppivat ensimmäisen elinvuotensa aikana, että toisten ihmisten katsekäyttäytymiseen sisältyy merkittävää informaatiota.

Aulikki Lano, Marjo Metsäranta, Sampsa Vanhatalo

Testosteronikokeilujen aiheuttamat haitat ja kulut kuriin

Suomessa arvioidaan olevan noin 10 000 aktiivista dopingaineiden käyttäjää (1). Heistä valtaosa on treenaamisesta ja terveellisistä elämäntavoista kiinnostuneita nuoria miehiä, jotka tilaavat dopingaineita tai niitä epäpuhtauksina sisältäviä treenibuustereita internetistä.

Saara Metso

Biosimilaarit – lääke kustannusten hallintaan

Biologisen lääkkeen vaikuttava aine on biologisesta lähteestä tuotettu. Biologiset molekyylit ovat rakenteeltaan suurempia ja monimutkaisempia kuin kemiallisesti tuotetut molekyylit. Ne voivat olla esimerkiksi terapeuttisia proteiineja, DNA-rokotteita, monoklonaalisia vasta-aineita tai fuusioproteiineja.

Lauri Pelkonen, Leo Niskanen

Kipu, unettomuus ja masennus vievät työkyvyn

Kymmenen vuotta sitten julkaistu laaja eurooppalainen tutkimus osoitti, että Suomessa ollaan kipuoireiden takia huomattavasti enemmän poissa töistä kuin muissa Euroopan maissa (1). Pitkään on tiedetty, että kipu ja masennus esiintyvät usein yhtäaikaisesti. Kivun ja masennuksen välinen yhteys on todennäköisesti kaksisuuntainen. Mitä useammassa paikassa on kipua, sitä suurempi on masennuksen todennäköisyys. Masentuneet myös raportoivat enemmän kroonista kipua (2). Kipu heikentää masennuksen hoitovastetta (3) ja potilaan toimintakykyä varsinkin esiintyessään samanaikaisesti unettomuuden kanssa (4).

Tuula Oksanen, Marianna Virtanen