Lääkkeiden käytön ja ihoreaktioiden kuvauksen sekä kirjaamisen tärkeys myöhemmälle diagnostiikalle

Tarkka kuvaus lääkkeiden käytöstä ja ihoreaktioista sairauskertomuksessa on tärkeää jälkikäteen tehtävien diagnostisten selvitysten kannalta. Virheellisesti tehdyn allergiadiagnoosin kumoaminen voi johtaa osasto-oloissa tehtäviin työläisiin altistustutkimuksiin. Potilaiden penisilliiniallergioiksi käsittämistä tiloista noin 90 % on vääriä arvioita kirjallisuuden perusteella.

Rauno Harvima, Arja Laukkanen, Ilkka Harvima, Rauni Mattila, Antero Hollmén

Endometriumin kaikututkimus

Vaginaalinen kaikututkimus on vakiinnuttanut asemansa vuotohäiriöiden ja gynekologisten kasvainten diagnostiikassa. Gynekologiseen kaikututkimukseen kuuluu aina myös endometriumin arviointi ja sen paksuuden mittaaminen. Endometriumin paksuuteen vaikuttavat olennaisesti kuukautiskierron vaihe, samoin kuin mahdollinen hormonihoito. Epäselvissä tilanteissa kohtuontelon nestetehosteisesta kaikututkimuksesta eli sonohysterografiasta voi olla apua. Etenkin endometriumin alaiset myoomat ja endometriumpolyypit ovat näin helposti todettavissa.

Pirjo Inki, Pertti Palo

Mikrokirurgiset rekonstruktiot suu- ja nielusyövän hoidossa

Pään ja kaulan alueen syöpäkirurgiassa ovat mikrovaskulaaritekniikkaan perustuvat rekonstruktiomenetelmät muuttaneet potilaan kuntoutumista merkittävästi. Laajatkin kudospuutokset voidaan nykyään korjata sekä toiminnallisesti että esteettisesti paremmin kuin ennen. Nielemiseen, hengitykseen, puheeseen ja kosmeettisiin tekijöihin liittyvät ongelmat asettavat suuret vaatimukset leikkausmenetelmille ja moniammatilliselle hoitoyhteistyölle. Leikkaukset tulisi keskittää yksiköihin, joissa on riittävä erikoisosaaminen ja välineistö.

Erkki Suominen, Antti Mäkitie

Rullaluisteluvammat ja niiden ehkäisy

Rullaluistelun suosio on viime vuosina kasvanut voimakkaasti ja Suomessakin harrastajia on useita satoja tuhansia. Lajin suosion kasvaessa myös vammojen määrä on moninkertaistunut. Suurin osa vammoista ei vaadi lääkärin hoitoa, mutta sairaalahoitoa tarvitsevat vammat ovat usein vakavampia kuin monessa muussa lajissa. Tyyppivamma rullaluistelussa on rannemurtuma. Kypärän sekä ranne-, kyynär- ja polvisuojien on osoitettu ehkäisevän vammoja, ja niiden käyttöä tulisi edistää. Kuntien päättäjien tulisi lisäksi ottaa huomioon rullaluistelijoiden suuri määrä kevyen liikenteen väylien ja liikuntapaikkojen suunnittelussa sekä kunnossapidossa.

Mika Salonen, Jari Parkkari, Pekka Kannus

Atyyppinen kasvokipu - kohti tarkempaa diagnostiikkaa

Atyyppiseksi kasvokivuksi nimitetään kroonista kasvojen alueen kipua, johon ei liity selkeitä patologisia muutoksia ja johon mikään muu tunnettu kasvokipudiagnoosi ei sovi. Kiputilan taustasta on esitetty erilaisia näkemyksiä eikä yksimielisyyteen ole päästy. TYKS:n kipuklinikan tutkimuksissa todetut poikkeavat räpäysheijastelöydökset atyyppisillä kasvokipupotilailla viittaavat siihen, että osalla potilaista kipujen taustalla on neuropaattisia tekijöitä. Toisaalta diagnoosi osoittautui heterogeeniseksi ryhmäksi mekanismeiltaan erilaisia kipuja.

Heli Forssell, Satu Jääskeläinen, Olli Tenovuo

Nivelreuman kuntoutustarpeen arviointi

Nivelreuman laitoskuntoutusjaksolla haetaan moniammatillisesti ratkaisumalleja sairauden aiheuttamiin ongelmiin. Eri alojen asiantuntijoiden toimenpiteiden tavoitteena on parantaa nivelreumaa sairastavan yleiskuntoa, toimintakykyä ja elämänlaatua. Kirjoituksessa pyritään antamaan arviointiperusteita nivelreumaa sairastavan lääkinnällisen kuntoutuksen suunniteluun käytettävissä olevan tutkimustiedon ja hoitokeinojen valossa. Kuntoutuksen perusteena tulee olla kliininen näkemys potilaan kuntoutuksen mahdollisuuksista ja tavoitteista - ottaen huomioon myöskin aiemmat hoitokokemukset ja potilaan näkemys.

Jorma V. Viitanen

Kollageenien geenivirheet rusto- ja selkäsairauksissa

Tyypin II, IX ja XI kollageenit ovat rustokollageeneja. Tyypin II kollageenia on yli 50 % kaikista ruston ja 20 % nikamavälilevyn ytimenkin proteiineista. Johtuen tyypin II kollageenin määrällisestä ja myös toiminnallisesta tärkeydestä, sitä koodittavan geenin virheiden on osoitettu johtavan useimmiten vakaviin perinnöllisiin rustosairauksiin. Tyypin IX ja XI kollageeneja on selvästi vähemmän kuin tyypin II kollageenia rusto- ja välilevykudoksissa. Viimeaikaiset tutkimustulokset ovat osoittaneet selvästi, että näitä kollageeneja koodittavien geenien mutaatiot voivat aiheuttaa kohtalaisen lieviä mutta yleisiä sairauksia, kuten välilevytautia.

Leena Ala-Kokko

Hengitysvaikeuspotilaan kuljettaminen

Suomalaisessa lääkärikoulutuksessa ei tähän asti ole kiinnitetty riittävää huomiota toimintaan sairaalan ulkopuolisissa olosuhteissa. Joutuminen tutun työympäristön ulkopuolelle esimerkiksi siirrettäessä potilasta kattavamman hoidon piiriin voi tuntua lääkäristä vieraalta.

Olli Väisänen, Juha Valli, Tom Silfvast

Sytogenetiikka ja molekyylipatologia syöpätautien diagnostiikassa - esimerkkeinä lymfoomat ja sarkoomat

Syto- ja molekyyligenetiikka perinteisen patologian tukena täsmentää histopatologista luokitusta joissakin tilanteissa. Erityisesti hematologisissa maligniteeteissa ja sarkoomissa on sytogeneettisiä ja molekulaarisia muutoksia, joilla on itsenäistä kliinistä merkitystä. Geenien toimintaa laaja-alaisesti mittaava mikrolevyanalytiikka avaa uusia näköaloja histologisesti yhtäläisten syöpätyyppien jaotteluun ennusteen tai hoitovasteen suhteen erilaisiin geeniekspressioryhmiin.

Sakari Knuutila

Klopidogreeli on tullut - onko asetyylisalisyylihapon aika ohi?

Uusi trombosyyttien aggregoitumista estävä lääke klopidogreeli hakee paikkaansa aterotromboottisten komplikaatioiden ehkäisyssä. Se on aavistuksen tehokkaampi kuin asetyylisalisyylihappo, mutta sen adenosiinidifosfaattireseptoria salpaava vaikutus tarjoaa etuja nimenomaan yhteiskäytössä ASA:n ja mahdollisesti myös ruokavaliointerventioiden ja statiinien kanssa.

Matti Mänttäri

Eturauhassyövän hoitovaihtoehdot

Eturauhassyövän hoitomahdollisuudet ovat parantuneet ja lisääntyneet. Huolellinen taudin kliininen luokitus on hoidon valinnan kulmakivi. Taudin laajuus toteamishetkellä sekä taudin hormoniriippuvuus ratkaisevat valinnan. Hoitopäätöksen ja sen toteutumisen jälkeen potilaalle tulee suunnitella jatkoseuranta koko loppuiäksi.

Olavi Lukkarinen

Pöksyt märkänä - mikä neuvoksi?

Virtsankarkailu yskiessä, nostaessa tai hyppiessä ei ole hengenvaarallista. Se on kuitenkin aikuiselle ihmiselle hämmentävää, ja ajan mittaan se voi kehittyä potilaan elämää rajoittavaksi ja elämän laatua heikentäväksi sairaudeksi. Jo yli 50 vuotta sitten kuvattiin, kuinka lantionpohjan lihasharjoittelulla voidaan parantaa virtsankarkailua, ja tätä hoitoa suositellaan yhä. Viheliäiseen vaivaan on muitakin vähäriskisiä hoitomuotoja.

Pauliina Aukee, Jorma Penttinen

Hepatiitti C -viruksen kantaja perusterveydenhuollossa

C-hepatiitin tärkein riskitekijä on suoneen ruiskutettavien huumeiden käyttö. Koska jatkuva käyttö on myös hoidon tärkein vasta-aihe, potilaiden ennuste määräytyy paljolti huumeongelman perusteella. Potilaiden seurannassa kiinnitetään huomiota maksan tulehduksen ja sen komplikaatioiden toteamiseen ja pyritään tukemaan mahdollisesti jatkuvan päihteiden käytön lopettamista.

Kari Sammalkorpi

Itsetuhoisuus - varhain tunnistettavissa oleva prosessi?

Lähes kaikki itsemurhaa ajattelevat kertovat käyneensä edeltäneen vuoden aikana perusterveydenhuollon lääkärin vastaanotolla. Useimmat eivät kuitenkaan tuo ajatuksiaan esille. Tunnistaakseen henkilöt, joilla itsetuhoisuuden vaara on suurentunut, lääkärin tulisi pystyä poimimaan somaattisesti oireilevista potilaistaan esille sellaiset, jotka ovat masentuneita, elävät vaikeissa elinolosuhteissa tai juovat liikaa. Erityisen tärkeää olisi huomata miehet, joilla on kaikki nämä riskitekijät.

Jukka Hintikka

Lasten diabetes lisääntyy Suomessa - yhä nuoremmat sairastuvat

Jo vuosikymmenien ajan lasten diabeteksen ilmaantuvuus Suomessa on ollut suurempi kuin missään muualla maailmassa. Ilmaantuvuus on kasvanut noin 3 % vuodessa ainakin 1960-luvun puolivälistä lähtien, ja 1990-luvun loppupuolella kasvu on ollut vieläkin nopeampaa, yli 5 % vuodessa. Aiemmin lapset sairastuivat diabetekseen yleisimmin 10-14-vuotiaina, mutta nykyään kaikilla yli 5-vuotiailla riski on suunnilleen yhtä suuri. Suurin muutos on kuitenkin tapahtunut alle 5-vuotiaiden sairastumisriskissä: se on saavuttanut lähes saman tason kuin vanhemmilla lapsilla.

Marjatta Karvonen, Jaakko Tuomilehto

Maha-suolikanavan syöpävaaraa lisäävät premalignit tilat

Maha-suolikanavan syöpävaaraa lisäävät mm. krooniset tulehdukset, adenomatoottiset muutokset ja polypoosit. Eräät premalignit limakalvomuutokset ovat todettavissa vain histologisin tai molekyylibiologisin menetelmin. Premalignien muutosten havaitseminen antaa mahdollisuuden kohdennettuun endoskooppiseen seurantaan, jossa malignisoituminen voidaan havaita varhain. Tämä parantaa myös hoidon tuloksia ja ennustetta.

Hannu Paimela

Syömishäiriöpotilaan psykiatrinen tutkimus

Syömishäiriöpotilaan huolellinen psykiatrinen tutkimus on tärkeä mutta usein vaikea, koska häiriöön liittyy ongelmien kieltämistä, häpeilyä ja vääristynyt käsitys omasta ruumiista. Tutkimuksessa selvitetään häiriön luonne, siihen liittyvät terveydelliset riskit ja häiriön vaikutus persoonallisuuteen ja yleiseen toimintakykyyn. Nuoresta potilaasta arvioidaan myös vaikutus käynnissä olevaan kehitykseen. Onnistuessaan tutkimus lievittää potilaan ja omaisten ahdistusta ja on alku hoitoon motivoitumiseen ja sitoutumiseen.

Eila Laukkanen

Sisäilmaongelmat kotikäyntien valossa

Kodin sisäilman ärsykkeillä on keskeinen merkitys allergistyyppisten oireiden aiheuttajina. Potilastyötä tekevät lääkärit eivät yleensä joudu työssään perehtymään kotien sisäilmaongelmiin samassa laajuudessa kuin työterveyslääkärit työpaikkojen sisäilmaongelmiin. Lääkärin tai muun terveydenhoitoalan henkilön tekemästä työpaikkaselvitykseen verrattavasta kotikäynnistä voi kuitenkin olla pulmatilanteissa ratkaisevasti apua. Potilaiden asumisolosuhteisiin tutustuminen avaa monesti lääkärin silmät.

Marjatta Malmberg, Helena Mussalo-Rauhamaa, Soili Mäkinen-Kiljunen, Henrik Malmberg, Tari Haahtela

Hyödyttävätkö preoperatiiviset laboratoriotutkimukset leikkausvuotoriskin arvioinnissa? Onnistunut näyttöpohjaisen tiedon haku oppilastyönä

Tampereen yliopiston lääketieteen opiskelijoiden oppimisohjelmaan kuuluu ongelmaratkaisuharjoitus, jossa opiskelijat etsivät vastausta tietokantahakujen avulla. Tässä esitetyn työn perusteella nousee esille se, että opiskelijat omaksuvat lyhyen opastuksen jälkeen hakumetodit ja osaavat hyödyntää niitä opiskelussaan. Taitoa tullaan todennäköisesti käyttämään myös työelämässä. Katsauksessa esille tulevat tutkimustulokset edellyttävät harkintaa ja kenties muutoksia preoperatiivisten rutiinitutkimusten käytössä.

Miia Virta, Juhani Vilpo

Oikaisu artikkeliin: Suntti-implantti - tehokas hoito uveiittiglaukoomaan

Numerossa 12/2000 julkaistussa Juha Välimäen artikkelissa Suntti-implantti ­ tehokas hoito uveiittiglaukoomaan oli ensimmäisessä virkkeessä kroonisen uveiitin esiintyvyydestä virheellinen luku: oikea luku on 7­10/100 000/v. Lisäksi kuvion 1 hoitokaaviossa oli yksi Ei-sana väärässä kohdassa, joten julkaisemme kaavion tässä uudelleen.

Juha Välimäki