Itsemurhakriisin arviointi ja hoito

Jokainen lääkäri voi joutua auttamaan itsemurhavaarassa olevaa potilasta. Tärkeää on rauhoittaa tilanne nopeasti ja arvioida, missä kriisihoito voi turvallisesti tapahtua. Onnistuneen kriisihoidon jälkeen potilas pystyy käyttämään aiempaa rakentavampia selviytymiskeinoja kohdatessaan uusia vastoinkäymisiä. Hän myös huomaa ajoissa, jos omat keinot eivät riitä, ja osaa hakea apua.

Riitta Alaja, Teija Honkonen

Uusia tutkimusmenetelmiä: Eteistahdistuksella toteutettu transesofageaalinen rasituskaikukardiografia

Eteistahdistuksella toteutettu transesofageaalinen rasituskaikukardiografia on erikoistutkimus, jota voidaan tarvita valikoidulle potilasryhmälle. Menetelmän parhaita puolia on erinomainen näkyvyys vasempaan kammioon, ja siitä seuraava seinämäliikehäiriöiden nopea havaitseminen.

Matti Luotolahti, Markku Saraste, Jaakko Hartiala

Psyykenlääkkeet ja epilepsia

Neurologialla ja psykiatrialla on yhtymäkohtia, ja niiden eräät erot ovat biologisesti katsoen perustuneet tutkimusmenetelmien epätarkkuuteen. Uusien menetelmien myötä tulokset ovat tarkentuneet ja aikaisempia käsityksiä on jouduttu monelta osin muuttamaan. Vanha kokonaisvaltainen neuropsykiatrinen lähestymistapa on voimistunut, mistä osoituksena ovat mm. alan tuoreet käsikirjat. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan eräiden tunnettujen lääkeaineiden ominaisuuksia, käyttöä, vaikutuksia ja sivuvaikutuksia neurologisten ja psykiatristen sairauksien hoidossa. Vanhojen lääkkeiden lisäksi esitellään eräitä uusia kehityssuuntia.

Mauri J. Mattila, Marja Mattila-Evenden

Gynekologisten vuotohäiriöiden diagnostiikka ja hoito

Vuotohäiriöt ovat aiheena lähes kolmasosassa gynekologiseen tutkimukseen hakeutumisista. Näiden ongelmien pääasialliset syyt ja selvittely ovat erilaiset eri-ikäisillä potilailla. Nuorten naisten ylimääräiset tai hyvin runsaat vuodot johtuvat tavallisimmin toimintahäiriöistä. Elimelliset syyt lisääntyvät iän myötä, ja menopaussin jälkeisistä ylimääräisistä vuodoista kymmenesosassa taustalla on kohdun limakalvon pahanlaatuinen muutos. Diagnostiikassa emättimen kautta tehtävä kaikukuvaus, hysteroskopia sekä imulla otettava endometriumin histologinen tai sytologinen näyte korvaavat nykyään monissa tapauksissa aikaisemmin ensisijaisena menetelmänä käytetyn koekaavinnan. Myös hoitomahdollisuudet ovat viime vuosina monipuolistuneet, ja ennen kohdunpoistoa on valittavana useita vähemmän invasiivisia hoitomuotoja.

Eeva-Marja Rutanen, Timo Laatikainen

Reaktiivinen artriitti

Suomalaiset lääkärit ovat oppineet melko hyvin tuntemaan reaktiivisen artriitin. Vaikka taudin ennuste yleensä on hyvä, kärsii suuri osa potilaista vuosikausia erilaisista nivelvaivoista. Sekä diagnostiikassa että hoidossa voi ilmetä ongelmia. Etenkin antibioottien merkitys on vielä epävarma, mutta lähivuosina siitä saadaan varmaankin lisää tutkimustuloksia. Taudin etiopatogeneesia koskevat tuoreet havainnot ovat herättäneet uudelleen kysymyksen, missä määrin infektioilla sittenkin on osuutta myös muiden reumasairauksien taustatekijöinä.

Auli Toivanen, Paavo Toivanen

Huumausaineiden käytön toteaminen hiuksista

Virtsan ja veren huumausainetestejä on jo pitkään hyödynnetty oikeuslääketieteessä, kliinisessä myrkytysdiagnostiikassa, narkomaanien hoidossa ja rikostutkimuksessa. Viime aikoina näiden testien rinnalle on noussut huumausaineiden hiusanalyysi, joka on saanut alkunsa etenkin Yhdysvalloissa yleistyneestä työntekijöiden huumausainetestauksesta. Hiusanalyysi antaa mahdollisuuden tutkia henkilön huumausaineiden käytön lähihistoriaa.

Ilkka Ojanperä, Raija Nieminen, Erkki Vuori

Musculus quadratus lumborumin spasmi ja triggerkivut - alaselkäkipujen jokeri

Lihasperäisten ristiselkäkipujen (lumbago eli noidannuoli) syynä on erittäin usein quadratus lumborum -lihaksen spasmi, joka triggermekanismien kautta aiheuttaa säteilykipuja alaselkään. Tätä on pidetty yhtenä lumbagon tärkeimmistä mekanismeista, joten selkäpotilaita hoitavien lääkäreiden sekä fysioterapeuttien on hyvä olla siitä selvillä.

Kyösti Latvala, Esa Halonen

Alkoholi-bentsodiatsepiiniriippuvuuden hoito

Bentsodiatsepiinien väärinkäyttö on Suomessa yleistynyt. Kun alkoholin vieroitusoireita ja päihdeongelmaisilla yleisiä mielenterveyden oireita hoidetaan bentsodiatsepiineilla, lääkkeitä käytetään helposti myös päihteenä. Bentsodiatsepiinien pitkäaikaiskäyttöön liittyy ongelmia, kuten sekakäyttöä, neuropsykologisia haittoja ja lääkeriippuvuutta. Bentsodiatsepiiniriippuvuus hoidetaan lopettamalla lääkitys asteittain. Hoitoa suunniteltaessa on otettava huomioon potilaan päihdeongelman vaikeusaste, sosiaalinen tilanne, motivoituneisuus hoitoon, persoonallisuuden rakenne ja mahdolliset mielenterveyden häiriöt.

Helena Vorma

Uvulopalatofaryngoplastia uniapnean hoidossa

Uniapnea-oireyhtymän tavallisin kirurginen hoito, uvulopalatofaryngoplastia on oikein valituille potilaille tehokas ja suhteellisen turvallinen hoito. Parhaiten se tehoaa äänekkääseen kuorsaukseen ja huonoimmin vaikeisiin hapensaantiongelmiin. Tämä tulee ottaa huomioon hoitopäätöstä tehtäessä. Erityisen lihaville potilaille, joilla on vaikea apneatauti, sitä ei ehkä kannata tehdä, vaan heidät on parempi ohjata esimerkiksi nenä-CPAP-hoitoon.

Juhani Pukander, Jussi Laranne

Insuliiniresistenssi - epidemiologiasta molekyylibiologiaan

Insuliiniresistenssi on kiistatta yksi tämän hetken keskeisimmistä tutkimuskohteista ja sen tutkimus edistyy nopeasti. Mikäli insuliiniresistenssin molekulaarinen perusta pystytään selvittämään, saadaan varmasti olennaista tietoa kansanterveydellisesti ja kansantaloudellisesti tärkeiden tautien etiologiasta. Tällaisia tauteja ovat ennen muuta aikuistyypin diabetes, eräät lipidihäiriöt sekä essentielli hypertonia. Lähivuosien tutkimukset selvittävät, kuinka suuri osuus insuliiniresistenssillä on näiden tautien synnyssä.

Markku Laakso

Oikaisu

Suomen Lääkärilehdessä 36/94 julkaistun artikkelin Psykiatrian opetuksen sisältö lääketieteen peruskoulutuksessa (Isohanni M ym.) kuvioihin oli tullut pari virhettä: sivulla 3857 kuvion 1 värikoodiavaimessa vastaajaryhmät olivat väärässä järjestyksessä ja sivulla 3858 kuvion 3 alaosassa olivat myös tiedot sekoittuneet. Julkaisemme tässä kuviot uudelleen. Pahoittelemme virheitä.

Neurologisten sairauksien immunosuppressiiviset hoidot

Immuunivastetta estävistä tai muuntelevista lääkehoidoista hyötyvät eniten akuuttia polyradikuliittia, myasthenia gravista ja polymyosiittia sairastavat potilaat. Neuropatioiden ja motoneuronitautien hoidossa niitä on kokeiltu, mutta ristiriitaisin tuloksin. ALS-potilaiden hoidossa yritykset ovat tuottaneet pettymyksiä, mutta immunosuppressiosta näyttäisi olevan hyötyä joissakin perifeerisissä neuropatioissa, joissa esiintyy autovasta-aineita. MS-taudin pahenemisvaiheet lyhenevät suoneen annettavan suuriannoksisen steroidihoidon avulla, mutta perinteisestä pitkäaikaisesta immunosuppressiosta näille potilaille ei näytä olevan hyötyä. Beetainterferoni on immunomodulatorinen lääkeaine, jonka ensimmäiset kokeilut MS-taudin hoidossa lupasivat paljon ja herättivät laajaa keskustelua. Syksyllä julkistetut uusimmat tulokset ovat edelleen vahvistaneet näitä lupauksia.

Reijo Salonen

Miksi kohonneen verenpaineen hoito epäonnistuu

Kohonneen verenpaineen hoitotulokset ovat pysyneet epätyydyttävinä huolimatta kaksi vuosikymmentä jatkuneista ponnisteluista tämän tärkeän kansantaudin voittamiseksi. Hypertonian riskit tunnetaan melko hyvin. Sen hoitoa varten on hyvät suositukset ja runsas lääkevalikoima. Heikkojen tulosten syynä ovat valtaosassa tapauksista inhimilliset tekijät. Potilaiden ja ehkä lääkäreidenkin on vaikea motivoitua vähäoireisen taudin jatkuvaan lääkehoitoon. Potilaiden motivaatiota vähentävät myös hoitoon liittyvät hankaluudet ja lääkekustannukset. Hoitomyöntyvyyttä voidaan parantaa yksinkertaisin järjestelyin, kunhan se ilmiönä tiedostetaan ja potilaskohtaisesti tunnistetaan. Lääkärien on pidettävä mielessä myös huonon hoitovasteen muut syyt sekä harvinaiset hypertoniaa aiheuttavat sairaudet.

Jorma Takala

Psoriaasin uudet hoidot

Psoriaasin hoito on taudin perusilmiön, kiihtyneen solunjakautumisen, hillitsemistä paikallishoidoilla, valohoidoilla tai sisällisin lääkkein. Hoitoa valittaessa on otettava huomioon psoriaasin taudinkuva, lokalisaatio ja laajuus, potilaan ikä sekä hoidon yhteensopivuus potilaan muiden hoitojen kanssa. Noin 75 %:lla potilaista ihottuma esiintyy paikallisena pieniläiskäisenä ihottumana, joka kattaa vähemmän kuin 20 % ihon pinnasta, ja tällaista psoriaasia hoidetaan paikallishoitoaineilla. Keskivaikeaa psoriaasia sairastava potilas tulee ohjata ihotautilääkärin vastaanotolle hoitosuunnitelman laatimista varten, ja vaikeaa psoriaasia sairastava potilas kuuluu pysyvästi ihotautilääkärin seurantaan. Psoriaasin uusia hoitoja ovat ilmastohoito sekä lääkkeistä kalsipotrioli, siklosporiini, sulfasalatsiini ja asitretiini.

Inkeri Helander

Muuttuuko raskaudenaikainen laskimo- ja keuhkoveritulpan ehkäisy?

Keuhkoveritulppa on tärkeimpiä raskaudenaikaisia kuolinsyitä. Sen ja syvän laskimotromboosin hoidossa ja ehkäisyssä pienimolekulaariset hepariinit ovat osoittautuneet turvalliseksi ja tehokkaaksi hoitovaihtoehdoksi muilla kuin raskaana olevilla. Pienimolekulaariset hepariinit eivät läpäise istukkaa eikä teoreettista estettä raskaudenaikaiselle käytölle ole. Prospektiivisia tehoa ja turvallisuutta koskevia vertailevia tutkimuksia ei kuitenkaan toistaiseksi ole käytettävissä.

Ville Pettilä, Risto Kaaja

Kaksinko aina kaunihimpi?

Alle 20-vuotiaiden raskaudenkeskeytysten ja synnytysten määrät ovat vähentyneet 80-luvun aikana maassamme selvästi. Samanaikaisesti nuorten ehkäisypillereiden käyttö on lähes kolminkertaistunut. Vaikka nuoret ovat fyysisesti kypsiä raskauteen, eivät he useinkaan ole sosiaalisesti ja henkisesti kypsiä vanhemmiksi.

Saila Piippo

Hermo-lihasliitoksen sairauksien sekä lihassairauksien ja -oireiden lääkehoito

Lihasten ja hermo-lihasliitoksen sairauksista valtaosa on harvinaisia tai erittäin harvinaisia lihasheikkoustauteja, joihin ei ole parantavaa hoitoa. Osa hankituista lihassairauksista johtuu autoimmuunireaktiosta jotakin lihassyy- tai lihasverisuoniantigeenia taikka hermo-lihasliitoksen pre- tai postsynaptisia reseptoreita vastaan. Immunologisten lihastautien perinteisiä lääkkeitä ovat atsatiopriini, kortikosteroidit ja sytostaatit sekä uudempia mm. immunoglobuliinit. Lihaskramppeja esiintyy sekä myogeenisissä että neurogeenisissä tiloissa.

Ritva Pirskanen-Matell

Periytyvyys gynekologisissa syövissä

Munasarjasyövän periytymistä on tutkittu yli 20 vuotta, kohdunrungon syövän periytyvyyttä vasta muutaman vuoden ajan. Muiden gynekologisten syöpien ei ole osoitettu periytyvän, harvinaisimpia tosin ei ole oikein tutkittukaan. Geenitutkimusmenetelmien kehityksen myötä periytyvän syövänkin tutkimus etenee nykyisin huimasti. Ns. syöpäsuvuissa näyttää seulontojen järjestäminen perustellulta, varsinkin kun varhain todetun syövän hoitotulokset ovat hyvät.

Tiina Hakala-Ala-Pietilä

MBD ja liikunta

MBD-oireyhtymän keskeiset oireet liittyvät motoriikkaan, tarkkaavaisuuteen, hahmottamiseen ja oppimisvaikeuksiin. Motoriikan testaaminen antaa mahdollisuuden seurata lapsen kehitystä ja arvioida kuntoutuksen liikunnallista tuloksellisuutta. MBD-oireisten lasten liikunnallisen kuntoutuksen tulee perustua tarkkaan motoristen vaikeuksien arviointiin sekä yksilöllisiin tarkkaavaisuutta, havaintotoimintaa ja motoriikkaa kehittäviin harjoituksiin. Tämä luo pohjaa laajemmille liikuntaharjoituksille, jotka voivat toimia paitsi kuntoutuksen osana, myös lapsen ja perheen yhteisinä virkistyshetkinä.

Esko Mälkiä, Timo Ahonen

Antikoagulanttihoidon perusteet eteisvärinän kääntämisen yhteydessä

Sydämen rytminsiirron yhteydessä annetun antikoagulanttihoidon perusteena on eteisiin ja korvakkeisiin muodostuvien tukosten riski. Lääkityksen tehosta trombiin ja optimaalisesta pituudesta on kuitenkin vähän tutkimustietoa. Transesofageaalinen kaikukardiografia antaa entistä paremmat mahdollisuudet sydämensisäisen verenkierron tarkasteluun, ja sen löydösten perusteella nykyinen käytäntö muuttunee lähitulevaisuudessa jonkin verran. Parantuneen diagnostiikan myötä on syntynyt myös uusia kysymyksiä. SEC:n merkitys rytminsiirtoon liittyvän embolisaation riskitekijänä on epäselvä. Virtausnopeuksia eteisissä ja korvakkeissa tutkitaan myös vilkkaasti.

Terhi Martikainen