Ruokatorvisyövän riski ja alkoholinkäytön lopettaminen

Vanhastaan tiedetään, että runsas alkoholinkäyttö altistaa ruokatorven syövälle. Hieman vaikeaselkoisessa mutta luotettavantuntuisessa hongkongilaistutkimuksessa on tehty varsinainen suururakka, kun on pystytty epidemiologisesti arvioimaan, miten tämä riski muuttuu, kun alkoholinkäyttö lopetetaan.

Alzheimerin tauti ja koulutustaso

Rotterdamissa on käynnissä Euroopan kenties laajin väestöpohjainen dementiatutkimus, otoksena on 7 528 yhden kaupunginosan yli 55-vuotiasta asukasta. Tutkimuksessa on selvitetty mm. dementian eri alatyyppien esiintyvyys suhteessa ikään ja koulutustasoon. Dementiapotilaiden kokonaismäärä oli 474 (6,3 %).

Hietakärpänen ei ollutkaan sotilaiden riesana

Yhdysvaltain sotilasoperaatio Irakissa 1990-91 tuottaa edelleen tieteellisiä julkaisuja. Laivaston tutkimuskeskuksen tutkijat raportoivat 697 000 yhdysvaltalaisen sotilaan sairastumisen syistä Aavikon kilpi ja myrsky -operaatioiden aikana.

Infektioiden hoito vasta-aineilla

Mikrobilääkkeiden aikakausi on kestänyt 60 vuotta. Tultaessa 2000-luvulle infektioiden hoitoa komplisoi yhä enemmän bakteerien lääkeresistenssin lisääntyminen, immuunipuutteisten potilaiden kasvava määrä, uusien ja muuntuneiden mikrobien leviäminen ja vanhojen mikrobien uusi nousu.

Homevauriotalon asukkaiden sairastaminen

Homevaurioista ja niiden aiheuttamista terveydellisistä ongelmista on viime aikoina keskusteltu runsaasti. HYKS:n iho- ja allergiasairaalassa tutkittiin homeiden huomattavasti vaurioittaman suuren rivitalokiinteistön asukkaiden taudinkuvaa, allergisuutta ja altistusolosuhteita. Tutkimukset osoittivat, että oireiden taustalla ei ollut IgE-välitteinen allergia, jota usein pidetään asukkaiden sairastamisen keskeisenä syynä. Asunnoista otettujen ilmanäytteiden homeviljely antoi normaalit tulokset. Samojen näytteiden elektronimikroskooppinen tutkimus sen sijaan osoitti poikkeuksellisen suuria homemääriä lähes kaikissa asunnoissa.

Jussi Männistö, Tuula Salmi, Soili Mäkinen-Kiljunen, Tari Haahtela

Trombosytopenia ja trombosytoosi

Trombosyytit ovat luuytimen megakaryosyyttien sytoplasmasta irronneita pieniä tumattomia partikkeleita, jotka osallistuvat primaarihemostaasiin muodostamalla verisuonen vauriokohtaan trombosyyttitulpan. Lisäksi ne säätelevät aktiivisesti sekä trombosyyttien omaa että verisuonten seinämäsolujen toimintaa. Trombosyyttien elinaika verenkierrossa on 7-10 vuorokautta. Retikuloendoteliaalijärjestelmä poistaa ikääntyneet ja vaurioituneet trombosyytit. Trombosytopenia on tavallisin hemostaasin häiriö, ja jos vuoto-oireiselta potilaalta todetaan trombosytopenia, muita hemostaasitutkimuksia ei juurikaan tarvita. Myös trombosytoosiin saattaa liittyä sekä vuotoja että trombooseja; trombosytoosi voi olla itsenäinen tauti, essentiaalinen trombosytemia, tai johonkin muuhun sairauteen liittyvä reaktiivinen tila. Poikkeamat normaalipitoisuudesta voivat johtua hyvin monista syistä ja syyn selvittäminen on hoidon onnistumisen kannalta oleellista.

Eeva Juvonen

Vesirokkorokote rekisteröity

Tänä syksynä tulee Suomessakin vapaasti saataville uusi, entistä viruspitoisempi vesirokkorokote. Kansanterveyslaitoksen työryhmä on määritellyt rokotteen kohderyhmiksi ns. riskipotilaat ja näiden kanssa lähikontaktissa olevat, jotka eivät ole sairastaneet vesirokkoa, mutta myös terveet yli vuoden ikäiset lapset ja nuoret lääkärin harkinnan mukaan. Tuleeko vesirokkorokotuksesta osa yleistä rokotusohjelmaa, on toistaiseksi paljolti kustannus- ja tekniikkakysymys. Jos vesirokkorokote onnistutaan yhdistämään MPR-rokotteeseen, uusi nelosrokote olisi helpompi liittää rokotusohjelmaan kuin erillinen pistos.

Timo Vesikari, Pauli Leinikki, Kansanterveyslaitoksen Rokotussuositustyöryhmä

Magneettikuvaukset epilepsian diagnostiikassa

Magneettikuvaus on osoittautunut epilepsiadiagnostiikassa tarkaksi ja monipuoliseksi kuvantamismenetelmäksi. Sillä voidaan todeta sellaisia epileptogeenisiä löydöstyyppejä, jotka eivät näy tietokonetomografiassa. Myös kuvien kvantitatiivinen analysointi on mahdollista, ja varsinkin mesiaalitemporaaliskleroosissa se parantaa tutkimuksen sensitiivisyyttä ja spesifisyyttä. Magneettispektroskopia on vielä edellisistä riippumaton epileptogeenisen pesäkkeen paikantamista palveleva sovellutus, joka perustuu aivojen aineenvaihduntatuotteiden tutkimiseen.

Kaarina Partanen

Virtsauslista diagnostisena apuvälineenä

Virtsauslista on yksinkertainen ja hyödyllinen apuväline erilaisten virtsaamishäiriöiden selvittelyssä. Siitä saa objektiivisen käsityksen potilaan virtsaamistiheydestä, virtsaamisen ajankohdista, virtsamääristä ja rakon tilavuudesta. Virtsauslistan käytön soisi kuuluvan urologisia vaivoja valittavan potilaan perustutkimuksiin jo yleislääkäritasolla. Parhaimmillaan listan täyttö voi olla potilaalle terapeuttinen toimenpide.

Kimmo Taari, Mirja Ruutu

Astman hoito edelleen liian sairaalapainotteista

Astma yleistyi Suomessa 1970-luvulla, ja sen tutkimus sekä hoito keskittyivät sairaaloihin. Vuosina 1972-86 astmapotilaiden sairaalahoitojaksojen määrä lähes kaksinkertaistui. 1980-luvun jälkipuolella sairaalahoito kuitenkin selvästi väheni, mikä osoittaa, että astmaatikot voidaan hoitaa avohoidossa. Sen jälkeen astmapotilaiden sairaalahoito on jälleen ollut kasvussa. Suomessa on erinomainen perustietämys astmasta, tehokas lääkehoitokäytäntö ja uusi astmaohjelma, joiden avulla astmapotilaat pitäisi pystyä hoitamaan suurimmaksi osaksi avohoidossa.

Tuili Tuuponen

Kaihen syyt, esiintyvyys ja hoito

Kaihen hoito on jo nyt ja tulevaisuudessa vielä enemmän pohdintaa herättävä kysymys terveydenhuollossa. Suuri osa kaihitapauksista liittyy vanhenemiseen, ja väestön ikääntymisen myötä kaihileikkausten tarve kasvaa. Ns. lyhyen viillon leikkaustekniikka on olennaisesti muuttanut kaihen leikkausaiheita: ennen leikkausta lykättiin mahdollisimman pitkään, nyt siihen ryhdytään heti, kun kaihi alkaa häiritä toimintaa. Kaihileikkaus ei ole hengen pelastava toimenpide, mutta sen vaikuttavuus on vertaansa vailla, kun ajatellaan potilaan elämän laatua. Leikkauksen kustannuksiakaan ei voida pitää suurina, kun niitä verrataan kustannuksiin, joita näkövammaisena eläminen aiheuttaa.

Erkki Tuovinen

Potilasvahingot synnytyksissä

Potilasvakuutusyhdistykselle oli vuoden 1994 loppuun mennessä lähetetty 661 synnytyksiä koskevaa potilasvahinkoilmoitusta. Niiden osuus kaikista ilmoituksista on noin 2 %. Vahinkoilmoituksista joka viides johti korvauksiin, kun kaikista ilmoituksista korvauksiin johtaneiden osuus on kaksinkertainen. Useimmat vahinkoilmoituksiin johtaneet raskauden, synnytyksen ja lapsivuodeajan tapahtumat ovat yllättäviä obstetriikalle tyypillisiä hätätilanteita eivätkä korvattavia potilasvahinkoja. Synnytyksiin liittyvät potilasvahingot voivat kuitenkin olla vakavia ja kalliita. Suhteellisesti eniten on korvattu synnytyksen aikaisen sikiöasfyksian seuraamuksia, ja myös näiden korvausten kokonaismäärä, 2,8 miljoonaa markkaa, on suurin. Synnytyksen aikana tulisikin kiinnittää tarkkaan huomiota sikiön hapetuksen valvontaan ja kaikista riskisynnytyksistä olisi hyvä olla tiedossa vastasyntyneen napaverikaasuanalyysin tulos.

Tapio Kurki

Hoitoilmoitusten avulla kokonaiskuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteesta

Terveydenhuollon laitoksissa vuosia käytössä ollut poistoilmoitusjärjestelmä muuttui viime vuoden alusta hoitoilmoitusjärjestelmäksi. Tämän vuoden alusta hoitoilmoituksin on alettu kerätä tietoja myös sosiaalihuollon laitoksissa. Tiedonkeruun ulottaminen laitoshoitoon ja sitä korvaaviin hoitomuotoihin antaa mahdollisuuden analysoida ja seurata palvelurakennetta kunnittain, alueellisesti ja valtakunnallisesti.

Olli Nylander, Pekka Ruotsalainen

Lasten ja nuorten mahdollisuudet päästä terveyskeskuksen järjestämään oikomishoitoon vaihtelevat

Hampaiston oikomishoito on vakiintunut olennaiseksi osaksi lasten ja nuorten suun perusterveydenhuoltoa. Terveyskeskusten järjestämää oikomishoitoa kartoitettaessa löydettiin kuitenkin suuria terveyskeskuskohtaisia eroja mm. hoidon laajuudessa, ajoituksessa, kohdentumisessa ja kustannuksissa.

Terttu Pietilä, Ilpo Pietilä, Eeva Widström, Juha Varrela, Pentti Alanen

Hoitotakuuta kokeillaan neljässä sairaanhoitopiirissä

Jonotusaikojen lyhentämiseen tähtäävää hoitotakuuta aletaan kokeilla neljässä sairaanhoitopiirissä. Valtakunnallinen suunnitelma sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä asetti hoitotakuun ensimmäistä kertaa tavoitteeksi viime vuonna, ja nyt järjestelmää ryhdytään testaamaan Pohjois- ja Etelä-Karjalan, Keski-Pohjanmaan ja Vaasan sairaanhoitopiireissä. Vastikään julkistettu valtakunnallinen suunnitelma vuosille 1996-99 korostaa muutenkin tuttuja teemoja: ennaltaehkäisyä, avohoitoa ja yhteistyötä, mutta myös työn uudelleenjakamista.

Suvi Sariola

Hoitotakuussa tavoitteena varma ja nopea aikataulu: "Meidän sairaanhoitopiirissä sappikivet leikataan kolmen kuukauden kuluessa"

Hoitotakuukokeilun tavoitteena on pystyä ilmoittamaan potilaalle varma ja mahdollisimman nopea aikataulu, jolla hänen hoitonsa etenee. Kokeiluun osallistuu neljä sairaanhoitopiiriä, ja se yritetään käynnistää ensi vuoden alussa. Kuntaliiton sairaalatoimen päällikön Jorma Backin mukaan kokeilussa katsotaan, saadaanko järjestelmä toimimaan ja missä ovat sen solmukohdat. Kokeilu kestää ainakin vuoden.

Äkillisen välikorvatulehduksen vaaratekijät ja oireet

Lasten äkillinen välikorvatulehdus on lähes kaikkia lapsiperheitä koetteleva sairaus, sillä Suomessa dia-gnosoidaan vuosittain yli 200 000 tapausta. Kun taudin hoitoon kuuluu primaarikäynnin lisäksi jälkitarkastukset ja usein myös uusintakäynnit, nousee vuosittaisten lääkärikontaktien määrä yli puolen miljoonan. Lisäksi kustannuksia aiheutuu lääkkeistä, vanhempien työstä poissaoloista ja tyhjillään olevista päivähoitopaikoista. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia nenänielun ja hampaiston rakennetta ja imemistottumuksia välikorvatulehduksen vaaratekijöinä sekä tutkia, mitkä oireet liittyvät välikorvatulehdukseen.

Marjo Niemelä

EKG:n T-aallon amplitudimuutokset anestesiassa

EKG on tärkeimpiä potilasseurannan välineitä anestesian aikana. Rytmihäiriöiden lisäksi iskeemisten muutosten havainnointi kuuluu rutiinianestesiaan. EKG:n antamaa informaatiota ei kuitenkaan hyödynnetä optimaalisesti leikkaussalissa. EKG:n T-aalto kuvastaa sähköisesti häiriöaltista repolarisaatiotapahtumaa, eikä T-aallon nopeiden amplitudimuutosten merkitys ole selvä. Tässä tutkimuksessa pyrittiin T-aallon amplitudimuutosten kliinisen merkityksen selvittämiseen anestesian aikana.

Päivi Annila

Dopplerkaikututkimus-löydökset naispuolisilla lapsettomuuspotilailla

Väitöskirja koostuu kuudesta osatyöstä, joissa on tutkittu kohdun ja munasarjoien verenkiertoa Dopplerkaikututkimuksella.

Helena Tinkanen

Kohdunpoistoon liittyvien leikkausten jälkivaikutuksista

Gynekologinen kirurgia on tällä hetkellä yleismaailmallisesti murroksessa johtuen videoavusteisen tähystystekniikkaan perustuvan kirurgian nopeasta lisääntymisestä perinteisen avokirurgian rinnalle. Kuudesta osatutkimuksesta koostuva väitöskirja antaa kuvan maassamme käytetyistä gynekologisista leikkauksista ja luo sekä pohjan että haasteen uudelle laparoskooppiselle kirurgialle.

Heikki S. Virtanen