Lapsen pitkäaikaissairauden vaikutus suun terveyteen

Lähes viidenneksellä lapsista on pitkäaikaissairaus. Monet näistä sairauksista tai niiden hoidot aiheuttavat lisäriskejä suun terveydelle.

Heikki Alapulli, Helena Yli-Urpo

Sarkoidoosi harhauttaa helposti

Sarkoidoosi on tulehduksellinen sairaus, joka ilmenee yleensä monessa elimessä, kuten keuhkoissa, ihossa ja silmissä.

Anne Pietinalho

Oikaisu

Lääkärilehdessä 1–2/2018 julkaistusta artikkelista Otsalohkodementia – salakavala muistisairaus (s. 37–41) puuttuivat taulukot. Virhe on korjattu artikkelin sähköisiin versioihin.

Ensimmäinen genominmuokkaus suoraan potilaassa on tehty

Kymmeniä tai satoja geeninsiirtohoitoja on kliinisissä kokeissa, kirjoittaa Kirmo Wartiovaara.

Kirmo Wartiovaara

Seulonnat vertailussa

Kuivaverinäyte ihopistolla kantapäästä soveltuu synnynnäisen hypotyreoosin seulontaan erinomaisesti, osoittaa tutkimus.

Suvi Sariola

Katso lapsipotilaasi suuhun

Pitkäaikaissairaudet altistavat suusairauksille ja huono suun terveys pahentaa perussairautta.

Marianne Jansson

Lansopratsolista suojaa tuberkuloosia vastaan

Tuberkuloosiin sairastuu maailmassa edelleen vuosittain yli 10 miljoonaa ihmistä, joista joka kymmenes menehtyy. Antibioottien rinnalle tarvitaan uusia lääkkeitä tuberkuloosin torjuntaan. Hiirimalleista on viime vuosina saatu viitteitä, että lansopratsoli saattaa tehota tuberkuloosiin estämällä mykobakteerin bc1-kompleksia. Tämän vaikutuksen on katsottu johtuvan lansopratsolin muista protonipumpun estäjistä (PPI) poikkeavasta bentsimidatsolirenkaan rakenteesta. Brittitutkijat suunnittelivat laajan rekisteritutkimuksen selvittääkseen lansopratsolin vaikutusta tuberkuloosin ilmaantuvuuteen.

Helena Liira

Antikoagulaatiohoito näyttää vähentävän dementiariskiä

Eteisvärinä lisää dementian kehittymisen vaaraa, mutta on epäselvää, voidaanko vaaraan vaikuttaa antikoagulaatiohoidolla. Nyt laaja kansallinen selvitys viittaa siihen, että antikoagulaatiohoidolla voidaan vähentää merkittävästi eteisvärinäpotilaan dementian vaaraa.

Juhani Airaksinen

Asukkaiden väkivaltaisuus on vaara laitoshoidossa

Ympärivuorokautiseen hoitoon pääsevät nykyään vain kaikkein vaikeimmin muistisairaat, erityisesti sellaiset, joilla on vaikeita käytösoireita ja jotka ovat vaarallisia itselleen tai muille.

Kaisu Pitkälä

Komea tulos laadukkaasta rekisteristä

Maailmanlaajuisessa rekisteritutkimuksessa tarkastellut syöpäpotilaiden elossaololuvut ovat Suomessa kirkkaasti kymmenen parhaan maan joukossa. Monien syöpien hoitotuloksissa olemme viiden kärjessä.

Sirkku Jyrkkiö

Helsingin kaupungin henkilöstön sairauspoissaolot 2002–2016

Lähtökohdat Tarkastelimme Helsingin kaupungin työntekijöiden sairauspoissaolotrendejä ikäryhmittäin.

Hilla Sumanen, Kustaa Piha, Tiina Pohjonen, Eero Lahelma, Olli Pietiläinen, Ossi Rahkonen

Timololi-silmätipat vaikuttavat systeemisesti ja lisäävät kaatumisriskiä

• Timololi on silmätipoissa yleinen beetasalpaaja, josta noin 80 % imeytyy verenkiertoon.

Jukka Mäenpää, Olavi Pelkonen

Lapselle sepitetty tai aiheutettu sairaus

• Lapselle sepitetyssä tai aiheutetussa sairaudessa aikuinen pyrkii saamaan lapsen näyttämään todellista sairaammalta ja hankkimaan perusteetta tutkimuksia ja hoitoja.

Laura Seppälä, Eeva Nikkola

Uusia lääkkeitä tuberkuloosiin

Lääkkeille herkän tuberkuloosin hoidossa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia 40 vuoteen. Valtakunnallisessa tuberkuloosiohjelmassa suositellaan, että tuberkuloosin lääkehoito aloitetaan aina vähintään neljällä lääkkeellä eli isoniatsidilla, rifampisiinilla, etambutolilla ja pyratsiiniamidilla (1). Lääkeresistenssin mahdollisuutta arvioidaan potilaskohtaisesti sen perusteella, onko potilas oleskellut maassa, jossa resistenssi on yleistä, ja onko hän saanut aiemmin hoitoa tuberkuloosiin. Näille potilaille hoito suositellaan aloitettavaksi viidellä lääkkeellä eli lisäämällä perusyhdistelmään mukaan streptomysiinin. Nukleiinihapon osoitus yskösnäytteistä tai jo kasvaneesta viljelystä antaa tietoa resistenssigeeneistä, ja viljelyyn perustuvat lääkeherkkyydet varmistavat lopullisesti, miten lääkehoito on syytä koostaa.

Tuula Vasankari

Koska epäillä vanhemman kertomaa?

Jokaisen lapsia hoitavan on tärkeää tiedostaa sepitetyn tai aiheutetun sairauden mahdollisuus.

Tiina Huttu

Timololi-silmätipat lisäävät kaatumisriskiä

Timololi on silmätipoissa yleinen beetasalpaaja, josta noin 80 % imeytyy verenkiertoon.

Suvi Sariola

Häkämittaus ennustaa tupakasta vieroituksen lopputulosta

Taiwanilaiset tutkijat selvittivät tekijöitä, jotka ennustavat tupakasta vieroituksen lopputulosta. Retrospektiivinen seurantatutkimus tehtiin avoterveydenhuollossa 162 terveen tupakoitsijan kohortista. Tutkittavat osallistuivat interventio-ohjelmaan, jossa heiltä mitattiin uloshengityksen hiilimonoksidi päivinä 1, 8, 15 ja 22. Vieroituslääkettä sai käyttää, mutta se piti ostaa itse. Tulosmuuttujana oli tupakoimattomuus vuoden kuluttua intervention alusta.

Heikki Ekroos

Pallolaajennuksellakin on vahva lumevaikutus

Pallolaajennusta on käytetty 40 vuoden ajan menestyksekkäästi vakaaoireisen sepelvaltimotaudin oireiden hoitoon. Uuden tutkimuksen mukaan melkoinen osa pallolaajennuksen oireenmukaisesta hyödystä näyttää olevan lumevaikutusta.

Juhani Airaksinen

Renaalista denervaatiota ei ole vielä haudattu

Muutama vuosi sitten renaaliseen denervaatioon kohdistui suuria odotuksia hoitoresistentin verenpainetaudin hoidossa. Toimenpide kuitenkin lähes unohdettiin sen jälkeen, kun se osoittautui tehottomaksi ensimmäisessä suuressa lumekontrolloidussa tutkimuksessa. Tutkimusten ongelmana on ollut muun muassa vaihteleva verenpainelääkkeiden käyttö toimenpidehoidon ohessa. Nyt uusi tutkimus osoittaa, että denervaatio laskee verenpainetta ainakin potilailla, jotka eivät käytä samanaikaista verenpainelääkitystä.

Juhani Airaksinen

Verisuonitautien riskitekijät ja gerastenia

Verisuonitautien riskitekijät ovat osoittautuneet monen geriatrisen oireyhtymän alkujuureksi. Gerastenian (hauraus-raihnausoireyhtymä) piirteitä ovat hitaasti tapahtuva laihtuminen, liikunnan hidastuminen, uupumus, heikkous ja vähäinen liikunnallinen aktiivisuus. Onko se yhteydessä verisuoniriskitekijöihin?

Kaisu Pitkälä