Ihmisen papilloomaviruksen synnyttämä immuunivaste ja suoja

Jokaisella tutkittavalla vasta-ainetasot pysyivät korkeina neljän vuoden seurannassa. Tutkimuksessa todettiin, että rokotetuilla nuorilla naisilla, joilla oli korkeat veren vasta-ainepitoisuudet, vasta-aineet siirtyivät aina limakalvoille, kun taas matalammat veren vasta-ainepitoisuudet eivät tuottaneet mitattavissa olevia vasta-aineita limakalvoilla. 10-14-vuotiailla rokotetuilla tytöillä vasta-ainetasot ovat merkitsevästi korkeammat kuin 15-25-vuotiaiden rokotettujen, saati luonnollisesti HPV16/18-infektion sairastaneiden naisten vasta-ainetasot.

Tiina Petäjä

Haiman beetasolumassan säätelymekanismit

Tutkimuksessa selvitettiin muuntogeenisilla hiirimalleilla epidermaalisen kasvutekijän (EGF) -reseptorin aktiivisuuden vaikutusta beetasolujen määrään. EGF-reseptorin roolia beetasolumassan säätelyssä tutkittiin mm. raskauden, lihavuuden ja haimavauriota seuraavan regeneraation aikana. Sen suojavaikutusta tutkittiin altistamalla hiiret diabetesta aiheuttaville olosuhteille tai eristetyt haiman saarekkeet diabetesta aiheuttaville sytokiineille. Lisäksi hiirimalleilla saatuja tuloksia testattiin haiman saarekesiirroista ylijääneillä ihmisen saarekkeilla soluviljelyolosuhteissa.

Elina Hakonen

Kiveksen kiertymä lapsuus- ja nuoruusiässä

Kiveksen kiertymä on lapsuus- ja nuoruusiässä merkittävä äkillisen kiveskivun aiheuttaja, joka todetaan noin neljäsosalla potilaista, joilla on kiveskipuja. Kiveksen kiertymä vaatii äkillisen leikkaushoidon, sillä jo kuuden tunnin verenkierron puute voi johtaa kiveksen vaurioitumiseen ja menetykseen. Oleellista on leikata kiveksen kiertymäpotilaat viivytyksettä ja välttää silti turhat leikkaukset, kun kiveskivun taustalla on jokin muu sairaus.

Eija Mäkelä

Radiotaajuusablaatio tehokas Barrettin matala-asteisessa dysplasiassa

Hollantilaistutkimuksen mukaan radiotaajuusablaatio on ylivoimainen hoitomuoto matala-asteisessa ruokatorven alaosan Barrettin dysplasiassa. Amsterdamilaiset tutkijat satunnaistivat joko radiotaajuusablaatioon (n = 68) tai seurantaan 68 Barrett-potilasta, joilla kaikilla oli matala-asteinen dysplasia. Potilaita seurattiin 3 vuoden ajan. Päätemuuttujana oli dysplasian muuttuminen vaikeaksi tai karsinoomaksi.

Hannu Paajanen

Vaikean sepsiksen varhainen tunnistaminen päivystyspoliklinikalla

Väitöstyössään selvitettiin plasmasta mitattavien merkkiaineiden käyttökelpoisuutta vaikean sepsiksen varhaisessa tunnistamisessa ja potilaiden ennusteen arvioinnissa. Tutkimuksessa verrattiin nykyään rutiinikäytössä olevia laboratoriokokeita ja toistaiseksi tutkimuskäytössä olevia uusia merkkiaineita toisiinsa sekä pyrki selvittämään niiden käyttökelpoisuutta potilailla, joilla päivystävä lääkäri oli epäillyt infektiota.

Raija Uusitalo-Seppälä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030