Kansanparantajan ja potilaan hoitoyhteistyötä tutkittiin kehitetyn filminpiirrosanalyysin avulla

Jäsenkorjaajat ovat varsinkin Pohjanmaalla yleisiä kipujen ja sijoiltaanmenojen itseoppineita hoitajia. Näiden kansanparantajien ja potilaiden hoitoyhteistyötä ei kuitenkaan tähän asti ole juuri kuvattu tarkoin kuvallisin menetelmin. Lääkärin olisi tärkeää tuntea näiden usein samoja potilaita hoitavien terapeuttien toimintaa. Tutkimuksen tekijä on useissa artikkeleissa ja laatimassaan oppikirjassa kuvannut sanallisesti, valokuvin ja piirrosten avulla kuuden eri jäsenkorjaaja-kansanparantajan työskentelyä.

Antti Hernesniemi

Vanhempien avioero ja depressio varhaisaikuisuudessa

Avioerot lisääntyivät voimakkaasti teollisissa maissa 1960-luvulta alkaen. Vanhempien avioeron on todettu olevan stressaava kokemus lapselle. Tutkimuksessa on selvitetty altistaako avioerotausta depressiolle varhaisaikuisuudessa. Edelleen on kartoitettu, onko nuoruusiän elämäntilanteella, itsetunnolla ja koetulla stressillä välittävää merkitystä prosessissa. Tavoitteena on ollut etsiä tekijöitä, jotka edistävät myönteistä kehitystä.

Ulla Tulisalo

Leukotrieenien estäjät ja Churg-Straussin oireyhtymä - onko yhteyttä?

Leukotrieenien estäjien, kuten montelukastin ja tsafirlukastin, käyttö astman hoidossa on lisääntynyt etenkin Yhdysvalloissa ja EU-maissa. Thorax-lehden pääkirjoituksessa pohditaan, onko kysteinyylileukotrieenien (LTC4, LTD4, LTE4) vaikutusten estäjien käytöllä ja harvinaisella vaskuliitilla, Churg-Straussin oireyhtymällä (CSS) yhteyttä. Pohdinta perustuu yhdeksään tapausselostusluonteiseen julkaisuun potilaista, joilla oli todettu leukotrieenien estäjien käytön jälkeen CSS, usein jo muutaman kuukauden kuluttua lääkityksen aloittamisesta. Oireyhtymällä oli yleensä manifestaatioita myös muualla kuin keuhkoissa (sydän, hermot, iho). Lisäksi kirjoittajat esittävät Englannin lääkevalvontaviraston tilastoista tietoja, että raportteja olisi jonkin verran julkaistuja enemmän.

Hannu Puolijoki

Ursodeoksikoolihappo primaarisessa biliaarikirroosissa - lumettako?

Kymmenisen vuotta sitten ursodeoksikoolihappo (UDCA) löi itsensä läpi primaarisen biliaarikirroosin hoidossa. Oli näet todettu, että tämä aine ilmeisesti suojaa herkkiä sappitiehyitä hydrofobisilta sappihapoilta ja että se joka tapauksessa parantaa maksatuhoa mittaavien laboratorioarvojen lukemia. Pari vuotta sitten julkaistiin kolmen tutkimuksen yhteisanalyysi, joka myös viittasi siihen, että UDCA pidentää biliaarikirroosipotilaiden elinikää, mutta ei aikaakaan, kun pidemmistä seurannoista raportoitiin, ettei UDCA sittenkään paranna eliniän ennustetta eikä maksansiirron tarvetta.

Robert Paul

Verenpainetauti vie kalkitkin luista

Korkea verenpaine rassaa munuaisia niin, että elimistö ei pysty pidättämään kalkkia. Tiedetään, että tämä aiheuttaa lievän sekundaarisen hyperparatyreoosin, mutta ei ole varmuutta, onko tilanne sen asteinen, että luutkin haurastuisivat. Asian selvittämiseksi seurattiin lähes 3 700 iäkkään (66-91 v, keski-ikä 73 v) naisen luuston tilannetta 3,5 vuoden aikana. Seurannan varrella selvitettiin mm. luuston lujuus DEXA-tekniikalla.

Robert Paul

Vesisynnytys on turvallista hyvissä olosuhteissa

Vesisynnytys ammeessa siten, että lapsi syntyy ensin kokonaan veden pinnan alle ennen joutumista tekemisiin ilman kanssa, on yksi vaihtoehtoinen synnytystapa, jonka eduista ja haitoista ei ole selvää käsitystä. Englannissa ja Walesissa analysoitiin jälkikäteen 4 032 vesisynnytyksen aineisto (0,6 % kaikista synnytyksistä). Perinataalikuolleisuus oli 1,2 promille (5 lasta) ja elossa syntyneistä 35 joutui tehohoitoon. Yhtään kuolemista ei voitu suoraan yhdistää synnytystapaan. Sen sijaan kaksi lasta aspiroi ammeen vettä keuhkoihinsa. Kun ryhmää verrattiin riskittömien, hyvin sujuneiden muiden synnytysten tuloksiin, ei eroja lapsikuolleisuudessa tai tehohoitoon joutumisessa todettu.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Mycobacterium vaccae -immunisaatio tehoton tuberkuloosin hoidossa

Saprofyytti M. vaccaella immunisoinnin on ajateltu vahvistavan mykobakteereihin kohdistuvaa Th1-tyypin vastetta. Suomessakin vierailleen englantilaisen professori Stanfordin johtamissa, puutteellisesti kontrolloiduissa tutkimuksissa onkin saatu viitteitä immunisoinnin hyödyllisyydestä tuberkuloosin hoidossa. Etelä-Afrikassa tehdyssä, satunnaistetussa kaksoissokkotutkimuksessa M. vaccae -immunisaatiosta ei kuitenkaan ollut minkäänlaista hyötyä tuberkuloosin asianmukaisen lääkehoidon tukena. Huonosti kontrolloituihin tutkimuksiin ei ole luottamista, olivatpa niiden takana sitten millaiset auktoriteetit tahansa. Lancet 1999;354:116-1199

Matti Viljanen

Lyhyesti: Dilatoivaa kardiomyopatiaa sairastavilla keliakiaa

Idiopaattista dilatoivaa kardiomyopatiaa sairastavilla potilailla ja heidän sukulaisillaan on todettu olevan myosyyttivasta-aineita. Myös keliaakikoilla on usein autoimmuunitauteja ja autovasta-aineita (diabetesta, nivelreumaa ja kilpirauhasongelmia). Italialaistutkijoilla 52 kardiomyopatiapotilaan sarjassa oli 3 keliaakikkoa, mikä on enemmän kuin sopii odottaa (p < 0,001). Yhteyttä voi pohdiskella, mutta kardiomyopatiapotilaan keliakian mahdollisuus kannattaa pitää mielessä, semminkin jos gluteeniton ruokavalio vielä korjaisi kardiomyopatian. Siitä tosin ei ole vielä tietoa. Lancet 1999;354:222-223 (RP)

Robert Paul

Huumeet - maailmanlaajuinen ongelma

Kansainvälinen yhteistyö huumeongelman torjumiseksi käynnistyi jo tämän vuosisadan alussa. Viime vuosikymmeninä maailman huumetilanne on muuttunut ratkaisevasti, kun markkinat ovat laajentuneet, tuotannosta on tullut tärkeä elinkeino ja jalostus on kasvanut teollisiin mittoihin. Huumeongelmaa tuskin pystytään poistamaan - realistisempi tavoite on sen rajoittaminen mahdollisimman vähäiseksi. YK:n johtama kansainvälinen ehkäisytyö suuntautuu sekä tuottajamaihin että käyttäjämaihin. Kansainvälisten huumausainesopimusten valvonta tai todellisten vaihtoehtojen tarjoaminen huumekasvien viljelylle eivät kuitenkaan kaikkialla onnistu.

Jukka Sailas, Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Suomen huumestrategia ja huumeiden käyttäjien hoitojärjestelmät

Huumausaineiden käyttö, haitat ja niihin liittyvä rikollisuus ovat 1990-luvulla selvästi lisääntyneet, vaikka Suomi erottuu edelleen enimmäkseen edukseen eurooppalaisessa vertailussa. Huumeiden käyttäjiä hoidetaan sekä sosiaali- että terveydenhuollon palveluissa ja erilaisia hoitomuotoja on paljon. Niistä pitäisi räätälöidä yksilöllisiä hoitokokonaisuuksia, mutta riittävän monipuolisten ja pitkäjännitteisten hoitojen järjestämisessä on ongelmia. Valtioneuvoston tuore huumausainepolitiikkaa käsittelevä periaatepäätös sisältää toimenpide-ehdotukset, jotka koskevat huumeiden käytön ehkäisyä, käyttäjien ja heidän läheistensä hoitoa sekä valvontatoimia. Tulossa on myös laaja tutkimusohjelma Huumeet 2000-luvun Suomessa.

Terhi Hermanson, Tapani Sarvanti

Huumehaittojen vähentäminen

Raitistumisen asettaminen huumeiden käyttäjän hoitotavoitteeksi voi olla epärealistista ja hyödytöntäkin. Huumeiden käytön haittojen vähentämisellä tarkoitettaan toimintakokonaisuutta, jossa laittomia aineita edelleen käyttävää narkomaania autetaan työskentelemään saavutettavissa oleviin välitavoitteisiin. Hoito auttaa vähentämään monia huumeiden käytön haittoja. Haittojen vähentäminen on ajankohtaista Suomessakin.

Pekka Heinälä

Heroinisteja hoidetaan Sveitsissä heroiinilla

Sveitsin terveysministeriö järjesti maaliskuussa 1999 Bernissä kolmepäiväisen symposiumin, joka käsitteli heroinistien hoitoa heroiinia apuna käyttäen. Loppupäätelmänä oli, että heroinistien hoito on vaikeaa ja että hoidon valintaa ohjaavat myös poliittinen tilanne ja asenneilmapiiri. Hoidettaessa heroinisteja heroiinilla on haittojen minimointi-ajattelu maksimissaan. Kyse on tutkimusvaiheessa olevasta hoidosta, joka nykytietojen valossa ei näytä järkevältä. Suomeen heroiinihoitoa ei kannata ajatellakaan.

Terhi Hermanson

Huumepotilaan psykososiaalinen tuki vieroituksessa ja kuntoutumisessa

Huumepotilaan hoidossa tulee alusta lähtien arvioida psyykkisten ja fyysisten riippuvuusongelmien ja muiden psykiatristen poikkeavuuksien ohella psykososiaalisen tuen tarvetta. Huumekierteeseen joutuneen sosiaalinen syrjäytyminen on vaikea-asteisempaa kuin esimerkiksi alkoholiongelmaisten. Huumeiden käyttöön liittyvät henkilöt ovat käytännössä usein ainoa ihmissuhdeverkosto. Vieroitus ja irrottautuminen tästä verkostosta onnistuu harvoin ensi kerralla, varsinkin jos vieroitushoidon jälkeen ensimmäisenä vastassa ovat huumevelat. Kaikissa kontakteissa huumeriippuvaisiin olisi pyrittävä rakentamaan luottamusta hoitojärjestelmään. Vaikkei motivaatio heti riittäisi hoitoon, kynnys uuteen yhteydenottoon madaltuu, kun hoitosuhteelle on tehty pohjatyötä.

Antti Holopainen

Miten totean potilaan huumeidenkäytön

Lääkärit tarvitsevat tietoa ja menettelytapoja voidakseen auttaa huumeita käyttäviä potilaitaan ja toisaalta välttääkseen hyväksikäytön. Pitäytymällä yleisesti hyväksytyn ammatillisen auttamisen rajoissa lääkäri voi omalta osaltaan edistää huumeongelmien hoitoa. Pyrkimyksenä on, että kielteinen suhtautuminen huumeisiin ei sävyttäisi suhtautumista potilaisiin. Potilaat tarvitsevat sekä tietoa hoitopalveluista että rohkaisua, sillä huumeriippuvuuden syvetessä usko omaan toipumiseen vähenee.

Riitta Alaja

Huumeriippuvuuden patofysiologia

Alkoholi- ja huumeriippuvuuden aiheuttamia primaarisia vaikutuksia ja muutoksia elimistössä tunnetaan kokeellisten töiden perusteella melko hyvin, vaikkakin tarkemmat aivomekanismit, muutosten pysyvyys ja uuden tiedon hyödyntäminen hoidossa vaativat vielä tutkimusta ja uusia oivalluksia. Dopamiini on keskeinen aivojen välittäjäaine riippuvuuden neurokemiassa, mutta yksistään dopamiinijärjestelmän muutokset eivät selitä kaikkia yksilöiden välisiä huumeriippuvuuden eroja. Geneettisen alttiuden merkitys on tullut yhä selvemmin esiin, joskin aina tarvitaan mahdollisuus huumeille altistumiseen sopivassa ympäristössä.

Esa R. Korpi

Anestesia opioidiriippuvaisten vieroituksessa

Huumeongelmaisten kiinnittäminen hoitoon on osoittautunut vaikeaksi. Osa vahvasti opioidiriippuvaisista pelkää voimakkaita fyysisiä vieroitusoireita. Alkuun pääsemiseksi on näissä tilanteissa yhtenä vaihtoehtona käytetty anestesiassa tapahtuvaa vieroittamista. Ensimmäiset anestesiavieroitushoidot Tampereella ovat teknisesti onnistuneet hyvin. Lisää kokemuksia ja tutkimusnäyttöä kuitenkin kaivataan siitä, miten lyhyen hoidon jatkoksi pystytään nivomaan pitkäjänteinen, kuntouttava jatkohoito.

Kaija Seppä, Seppo Kaukinen, Olli-Pekka Mehtonen

Huumeriippuvuuden korvaushoito

Huumeriippuvuudesta aiheutuvien kärsimysten ja haittojen vähentämiseksi kehitetyssä korvaushoidossa annetaan lääkkeenä samaa tai samantapaista ainetta, josta potilas on riippuvainen - nikotiiniriippuvuuden nikotiinikorvaushoito näyttää ajatukseltaan samantapaiselta kuin huumeiden käyttäjien korvaushoidot. Suomessa on mahdollista ainoastaan opioidiriippuvuuden hoito eräillä lääkeaineilla, joista käytännössä yleisin on metadoni. Korvaushoidon eettisestä perustasta on käyty paljon keskustelua. Kokemukset hoidon tuloksista tukevat kuitenkin ajatusta riittävän hoidon tarpeellisuudesta.

Carola Fabritius, Veikko Granström

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030