Koululaisten näkö- ja silmäsairausongelmat - milloin konsultaatioon?

Koululaisten näönhuollossa varsinkin näköseulontojen jatkotutkimukset on katsottu monissa kunnissa liian kalliiksi. Sen vuoksi on kokeiltu likitaittoisiksi todettujen lasten lähettämistä näöntarkastukseen optikolle. Näin ei kuitenkaan voida - eikä ole tarpeen - korvata silmälääkärin tutkimusta. Kirjoittajan mukaan koululaisten näönhuollon kustannuksia voidaan olennaisesti vähentää ja samalla työn laatua parantaa kehittämällä seulontatekniikkaa ja jatkotutkimuksiin lähettämisen kriteerejä.

Lea Hyvärinen

Lääketieteellisen lausunnon tekstin ymmärtäminen ja tulkinta Miten asiantuntijalääkärit arvioivat lääkärien B-lausunnot?

Lääkkeiden erityiskorvauspäätökset perustuvat KELAn asiantuntijalääkärien arvioon hoitavien lääkärien kirjoittamista B-lausunnoista. Tavoitteena on yhtenäinen korvauskäytäntö, mutta miten se saavutetaan? Tilastollinen ja tekstianalyyttinen tutkimus KELAn Lounais-Suomen alueen asiantuntijalääkärien 16 lausunnosta esittämistä arvioista osoittaa, että lausuntotekstin lukeminen ja tulkinta on monitasoinen prosessi.

Pekka Nokso-Koivisto, Hanna Järvinen

Perhekeskeisyys yleislääketieteessä Tutkimus perhelääkärikoulutuksen vaikutuksista yleislääkärin työssä

Tutkimuksessa analysoitiin Suomessa toteutetun systeemiteoreettiseen ajatteluun perustuvan perhelääkärikoulutuksen sisältöä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää perhelääkärikoulutuksen tarpeellisuus ja vaikutukset yleislääkärin työssä. Ensimmäinen kaksi vuotta kestänyt perhelääkärikoulutus toteutettiin Oulussa vuosina 1989-91. Koulutuksen suunnittelussa mallina oli mm. Rochesterin yliopistossa Yhdysvalloissa toteutettu perhelääkärikoulutus.

Jorma Kiuttu

Fluoridin kinetiikka kroonisessa munuaisten vajaatoiminnassa

Kuopio on ollut Suomessa ainoa paikkakunta, jossa juomaveteen on lisätty fluoria vuodesta 1959 lähtien 30.11.92 saakka. Fluorauksen tarkoituksena on ollut vähentää hammaskariesta. Kuopion juomaveden fluoripitoisuus oli keskimäärin 1,2 mg/l. Kuopion ulkopuolelta tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden käyttämän juomaveden fluoripitoisuus oli alle 0,1 mg/l.

Erkki Lampainen

Narkolepsia

Narkolepsia on ranskalaisen neuropsykiatrin Gélineaun kuvaama syyltään tuntematon ja yleensä idiopaattinen uni-valverytmin häiriö. Pääoireita ovat poikkeava väsymys päivittäin toistuvine vastustamattomine nukahteluineen, usein myös hyvin epätavallisissa tilanteissa sekä katapleksia, äkillinen lihasvoiman heikentyminen yleensä voimakkaiden tunnetilojen yhteydessä. Narkolepsian esiintyvyydeksi mainitaan kirjallisuudessa noin 0,05 %, mutta Suomessa on toistaiseksi todettu arviolta 150 potilasta.

Christer Hublin

Bakteerien osuus äkillisten niveltulehdusten taudinkuvaan

Bakteeriartriittia pidetään edelleen nopeiten rustotuhoon johtavana niveltulehduksen muotona. Toisaalta käsitteiden bakteeriartriitti ja reaktiivinen artriitti raja on hämärtynyt, kun tieto bakteerien osuudesta steriilien artriittien etiologisena tekijänä on lisääntynyt. Tässä tutkimuksessa vertailtiin akuuttiin artriittiin sairastuneiden potilaiden löydöksiä ja ennustetta sellaisten piirteiden löytämiseksi, jotka olisivat tyypillisiä nimenomaan bakteeriartriitille.

Pirkko Kortekangas

Tupakoinnin vaikutukset keuhkojen toimintaan

Nuorison ja nuorten aikuisten tupakointi väheni Suomessa 70-luvun lopulla, mutta lisääntyi jälleen 80-luvulla. Vuonna 1989 tupakoi tytöistä noin 23 % ja pojista noin 33 %. Vaikka tupakointia pidetään tärkeimpänä yksittäisenä sairautta ja kuolemaa aiheuttavana tekijänä keski-iässä, ei tupakoinnin vaikutuksia keuhkojen toimintaan nuorella aikuisiällä ole juuri selvitetty. Myös passiivinen tupakointi on varsin yleistä. Altistuneiden osuutta koskevat arviot ovat vaihdelleet lapsiväestöissä välillä 40-68 % ja aikuisväestöissä 5-73 %. Passiivisen tupakoinnin vaikutuksia nuorten aikuisten keuhkoihin ei ole aiemmin tutkittu. Krooninen obstruktiivinen keuhkosairaus on toimintakyvyttömyyttä ja kuolemaa aiheuttava sairaus, joka kehittyy yleensä hitaasti melko huomaamattomana aiheuttaen selviä oireita vasta taudin myöhäisessä vaiheessa. Ennaltaehkäisyn kannalta olisi tärkeää tunnistaa mahdolliset riskiryhmät jo taudin alkuvaiheissa.

Maritta S. Jaakkola

Metotreksaattia nyt myös Crohnin tautiin

Viime vuosikymmenen aikana solunsalpaajat ovat tulleet vähitellen käyttöön immuunisuppressiolääkkeinä, so. ei-onkologiseen käyttöön. Metotreksaatti, syklofosfamidi ja atsatiopriini eivät ole enää kummajaisia reumalääkärille. Pohjoisamerikkalaisessa monikeskustutkimuksessa on selvitetty, kelpaako metotreksaatti Crohnin taudin lääkkeeksi.

Robert Paul

Albumiini ei paranna furosemidin vaikutusta nefroottisessa syndroomassa

Mikään ei ole niin tervehdyttävää kuin kokea perinteisten uskomusten uudelleenarviointi. Nefrologian teeseihin on kuulunut väittämä, että nefroottista syndroomaa sairastavilla potilailla, joilla seerumin albumiini siis on hyvin matala, saadaan nestelastia puretuksi parhaiten jos furosemidin lisäksi annetaan albumiinia. Väittämää ei ole testattu kliinisesti kontrolloiduissa oloissa ennen kuin nyt julkaistussa izmiriläisten kollegojemme työssä. Izmir on Turkissa.

Robert Paul

Maailman meningokokkiepidemiat

WHO tarkkailee meningokokkiepidemioita kaikkialla maailmassa. Huhtikuussa julkaistiin raportti vuosilta 1970-95.

Pentti Huovinen

Meningokokin eradikaatio nenänielusta

Meningokokin eradikaatio mikrobilääkityksellä on tärkeä vain meningiittiin sairastuneen lähiomaisilta. Liverpoolin trooppisten tautien tutkimuskeskus selvitti Malawissa kolmen mikrobilääkkeen, siprofloksasiinin, rifampisiinin ja keftriaksonin tehoa ja turvallisuutta Neisseria menigitidiksen eradikaatiossa nenänielusta.

Pentti Huovinen

Enterokokki joka ei kasva ilman vankomysiiniä

Ohion osavaltiossa Yhdysvalloissa työskentelevät lääkärit löysivät mielenkiintoisen Enterococcus faecium -kannan. Kanta kasvoi ainoastaan vankomysiinin läsnäollessa.

Pentti Huovinen

Kuu lämmittää sittenkin

Kautta historian ovat monet tutkijat todistelleet kuun vaikuttavan maapallon säätilaan ja ilmastoon. Näin onkin, sillä kuun on todettu vaikuttavan mm. sademäärien vaihteluun ja ukonilmoihin. Ukonilmojen syy on mahdollisesti kuun häiritsemän maan magneettikentän. Mutta eihän kuu lämmitä!

Pentti Huovinen

Pitkäaikaistyöttömät ja työkykyä ylläpitävän toiminnan tarve

Työttömyys heikentää hyvinvointia ja lisää sairastavuutta sekä kuolleisuutta. Työsuhteen katketessa työtön jää työterveyshuollon ulkopuolelle ja hoitosuhteet katkeavat. Tässä tutkimuksessa on selvitelty pitkän työttömyysjakson jälkeen työvoimatuella työllistettyjen työttömien työkykyä ja työkykyä ylläpitävän toiminnan tarvetta. Noin kolmannekselta tukityöllistetyistä havaittiin sellainen työkykyä heikentävä haitta, jonka takia suositeltiin työkykyä ylläpitävää tai parantavaa toimintaa. Pitkäaikaistyöttömän havaittiin asioivan monien viranomaisten kanssa, mutta viranomaisten keskinäinen yhteistyö on hyvin vähäistä. Työttömän työllistymiskykyä tukevan palvelun tehostamiseksi tarvitaan uudenlaisia yhteistyömuotoja.

Raija Kerätär

Suomalaisten terveydentila yhteiskunnallisen murroksen oloissa Vuosien 1986 ja 1994 elinolotutkimukset

Elinolotutkimukset vuosilta 1986 ja 1994 antavat uutta tietoa suomalaisten aikuisten terveydentilan kehityksestä, miesten ja naisten sairastavuudesta ja koetun terveyden muutoksesta koulutusryhmittäin ja työllisyyden mukaan. Erityisen mielenkiintoiseksi tarkastelun tekee suuri yhteiskunnallinen murros, talouslama ja suurtyöttömyys, joka sattuu tarkastellulle ajanjaksolle. Terveydentila ja sen väestöryhmittäiset erot ovat säilyneet melko vakaina. Koettu terveys on jopa hieman kohentunut. Koulutuksen ja työllisyyden mukaiset terveydentilan erot ovat naisilla säilyneet ennallaan, miehillä jonkin verran kaventuneet.

Eero Lahelma, Minna Huuhka, Kristiina Manderbacka, Ossi Rahkonen

Alkavan nivelreuman diagnoosi ja hoito

Nivelreuman hallinnan ensimmäinen ehto, taudin varhainen toteaminen, kysyy erityisesti perusterveydenhuollon lääkäreiden valppautta ja osaamista. Tauti alkaa hitaasti viattoman tuntuisilla nivel- ja usein myös yleisoireilla. Varhaisvaiheen diagnostiikassa tärkeintä on kliininen tutkimus. Pienten nivelten tulehdukset eivät aina näy laboratoriotuloksissa, ja taudin aiheuttamat röntgenmuutokset ilmaantuvat vasta kuukausien tai vuosien kuluttua. Yleisesti pyritään niveltulehduksen entistä aktiivisempaan hoitoon jo alkuvaiheessa - tarvittaessa solunsalpaajilla. Nivelreuman lääkehoitoa tutkitaan runsaasti. Käyttökelpoisten reumalääkkeiden suppeata valikoimaa osataan jo hyödyntää entistä tehokkaammin. Tautia parantavaa hoitoa ei silti ole näköpiirissä.

Per Franzén

Koniotomia hengitysteiden hätäavauksena

Koniotomia on hyödyllinen vaihtoehto trakeostomialle sodassa ja rauhanajan joukkokatastrofeissa silloin, kun monet potilaat tarvitsevat henkeäpelastavia toimenpiteitä. Se voidaan tehdä helposti ja nopeasti tukehtumisen estämiseksi, jos kylkiasento tai nieluputki eivät riitä pitämään potilaan hengitystietä avoimena. Trakeostomia sen sijaan voi hankalissa olosuhteissa tuottaa taitavalle kirurgillekin ylivoimaisia vaikeuksia.

Yrjö H. Qvarnberg

Buspironi kehitysvammaisten ahdistuneisuuden ja aggressiivisuuden hoidossa

Kehitysvammaisten psyykkisten oireiden hoidossa kommunikaatiovaikeudet ovat yksi tärkeimmistä esteistä. Kommunikaatiovaikeudet liittyvät usein ahdistuneisuuteen ja aggressiivisuuteen, ja nämä häiriöt ovat hoitamattomina omiaan synnyttämään noidankehiä. Kehitysvammaisten psyykkisten häiriöiden hoidossa tulisi tähdätä oirespesifisempään lääkehoitoon. Kokemustemme perusteella uusi atsapironivalmiste, buspironi, tarjoaa varteenotettavan vaihtoehdon hoidettaessa kehitysvammaisen ahdistuneisuutta ja aggressiivisuutta. Buspironihoidon etuna on sedatiivisen vaikutuksen puuttuminen, eli se ei heikennä kehitysvammaisen kognitiivisia toimintoja.

Seija Raitasuo, Taina Rautaoja, Simo Saarijärvi

Vakuutus terveydenhuollon verorahoituksen vaihtoehtona

Jotta terveydenhuollon rahoittamisen vaihtoehdoista voidaan keskustella ja erilaisia rahoitusjärjestelmiä vertailla, tarvitaan Suomen oloihin sovellettu malli verovaroin rahoitetun terveydenhuollon vaihtoehdoksi. Tässä artikkelissa esitetään hahmotelma vakuutuspohjaisesta rahoitusmallista, kaikille pakollisesta sairausvakuutuksesta, jota hoitaisivat keskenään kilpailevat sairaskassat. Tästä sairausvakuutuksesta rahoitettaisiin koko julkinen terveydenhuolto. Kansalaiset valitsisivat sairaskassansa vapaasti mm. sairaskassamaksun suuruuden ja tarjolla olevien palvelujen perusteella. Sairausvakuutus olisi kaikissa kassoissa kattavuudeltaan sama ns. terveydenhuollon perusturva, joka määritellään vuosittain.

Kimmo Kemppainen

Tarvitaanko lakisääteistä sairausvakuutusta?

Sairausvakuutusta on viime vuosina uudistettu tuntuvasti, mutta uudistukset eivät ole onnistuneet kaikissa yksityiskohdissaan. Varsinkin sairaanhoitokorvauksien korvausosuudet ovat yhä varsin pienet. Esimerkiksi lääkärinpalkkioiden, tutkimuksen ja hoidon korvaustaksoja nostettiin viimeksi vuonna 1989. Keskimääräinen korvausosuus niissä on 35 %. Tarkistamisen tarvetta on myös sairauspäivärahajärjestelmässä.

Pekka Morri