Vesirokko raskauden aikana

Kaksi prosenttia aikuisväestöstä sairastaa vesirokon yli 20-vuotiaana. Vaikka vesirokon komplikaatiot ovat suhteellisen harvinaisia, ne voivat kuitenkin olla fataaleja. Neljäsosa varicellan aiheuttamista kuolemista (pääosin pneumonioita) tapahtuu yli 20-vuotiaille. Immuunipuutteiset potilaat ovat tietysti riskiryhmänä kärjessä. Suomessa monet infektiolääkärit suosittavatkin kaikkien yli 16-vuotiaiden vesirokon hoitoa asikloviirillä.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Maailmanlaajuinen hätätilanne

Maailman terveysjärjestö julisti huhtikuun lopussa maailmanlaajuisen hätätilan tuberkuloosin leviämisen takia. Kolmasosa maailman väestöstä on saanut tuberkuloositartunnan. Vuoteen 2000 mennessä 90 miljoonaa ihmistä sairastuu tautiin ja kolmasosa heistä kuolee.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Immunovärjäys tai sitten ei

Etenkin kasvainpatologiassa ovat immunohistokemialliset värjäykset 10-15 viime vuoden aikana aiheuttaneet melkoisen mullistuksen. Ne eivät yleensä ratkaise sitä, onko kasvain hyvän- vai pahanlaatuinen, mutta ne auttavat usein erottamaan esimerkiksi karsinoomat, sarkoomat, melanoomat, mesotelioomat ja lymfoomat toisistaan, kun kyseessä on erilaistumaton kasvain. Aiemmin tämä erottelu, jolla usein on syvällinen vaikutus hoitovalintoihin, tehtiin sen patologin mielipiteen perusteella, jolla oli eniten arvovaltaa, tai sitten päädyttiin jossain määrin masentavaan diagnoosiin tumor malignus. Nyttemmin myös hormonireseptoreita ja erilaisia kasvaimen kasvunopeutta, pahanlaatuisuus-astetta ja ennustetekijöitä kuvaavia antigeeneja voidaan määrittää immunohistokemiallisin menetelmin,

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Yleissairauskin voi edellyttää tutkimusta ja hoitoa keskussairaalan suusairauksien yksikössä

Keskussairaaloiden suusairauksien yksiköt ovat luonteva yhteistyökumppani monen potilasryhmän ongelmien selvittelyssä. Erityistä huomiota on syytä kiinnittää suun infektiopesäkkeiden diagnosointiin ja hoitoon systeemisairauksien yhteydessä. Suun infektiopesäkkeet on monissa tuoreissa tutkimuksissa havaittu riskitekijöiksi potilaan perussairauden ja sen hoidon kannalta. Valtaosa suusairauksien spesialistikonsultaatioista koskee kirurgisia potilaita, mutta keskussairaaloiden suusairauksien yksiköt edustavat erikoissairaanhoidon korkeinta kliinistä tietämystä myös muilla hammaslääketieteen osa-alueilla.

Jukka H. Meurman

Keskuskortteli tulessa - terveyskeskus evakuoitava

Myöhäisenä huhtikuun iltana 1991 savun hajua alkoi tunkeutua Siilinjärven pääterveyskeskuksen tiloihin. Viimeisen päivystyspotilaan ollessa tutkittavana nimismies tuli ilmoittamaan, että terveyskeskus oli evakuoitava läheisen tavaratalokorttelin palon vuoksi. Suomessa ei ole tiettävästi aiemmin jouduttu evakuoimaan vuodeosastoa todellisessa tilanteessa vaan kokemukset ovat harjoituksista.

Veikko Viitasalo, Hannu Järvinen, Matti Pietikäinen

Tracer-menetelmä terveyskeskuslääkärien toiminnan laadun arvioinnissa

Kessnerin ym:n kehittämää tracer-menetelmää, jossa indikaattoreina olivat eräät tavalliset, helposti diagnosoitavat terveysongelmat, sovellettiin terveyskeskuslääkärien työn laadun arviointiin. Tarkasteltaessa sairauskertomusten laatua voitiin todeta, että sekä kliinisen tutkimuksen että hoidon kuvausta ei oltu aina kirjattu. Erityisen puutteellista olivat kuumeen mittauksen ja mittaustuloksen merkitseminen sekä kontrollikäyntipyynnön kirjaaminen. Hoidon laadussa, varsinkin antibioottihoidon ja sairausloman määräämiskäytännössä, ilmeni parantamisen varaa lähes kaikkien tarkasteltujen terveysongelmien kohdalla. Tulokset korostavat varsin selvästi tarvetta analysoida terveyskeskuslääkärin tutkimus- ja hoitokäytäntöä puutteiden korjaamiseksi. Hoidon antajan jatkuva oman toiminnan arviointi on tärkeää, jotta potilaat saisivat mahdollisimman suuren terveyshyödyn.

Toimittaneet Pertti Kekki, Marja Sihvonen, Katia Käyhkö

Millainen hepariini leikkausten laskimotukos-profylaksiaan?

Legendaarisen V.V. Kakkarin työryhmä on vetänyt brittiläistä monikeskustutkimusta siitä, miten pienimolekyylinen hepariini (tässä tapauksessa Fragmin) selvisi vertailussa standardihepariiniin potilailla, joille tehtiin suurehko vatsaleikkaus (kolektomia, sappirakkoleikkaus, gynekologinen leikkaus tms.). Toisen ryhmän potilaat saivat 2 500 yksikköä Fragminia kertainjektiona aamulla ja samannäköisen lumeruiskeen 12 tuntia myöhemmin, toiselle ryhmälle annettiin 5 000 KY standardihepariinia ihon alle 12 tunnin välein. Kummassakin ryhmässä oli noin 1 900 potilasta. Hoitoa annettiin vähintään viisi päivää ja niin kauan että potilas oli liikkellä. Seuranta kesti neljä viikkoa leikkauspäivästä.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Sikotautirokote ja aseptinen meningiitti

Jo toisen kerran muutaman viikon sisään HYKS:n lasten infektiolääkäri ja kirurgi Heikki Peltola on kutsuttu Lancetin pääkirjoituksen kirjoittajaksi. Viimeksi aiheena oli hemofilus-taudit, nyt englantilainen sikotautirokotetutkimus.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Lisääntyykö väkivalta?

Sairaalatilastot eivät tue yleistä käsitystä väkivaltatapausten lisääntymisestä ja raaistumisesta. TYKS:n poliklinikoiden tapaturmapotilaista tehty selvitys osoittaa jopa myönteistä kehitystä. Pahoinpitelyjen määrä ja luonne on viime vuosikymmenenä pysynyt melko ennallaan. Vuoden 1973 vastaaviin aineistoihin verrattuna vakavat pahoinpitelyt ovat 80-luvulla hiukan vähentyneet sekä määrältään että suhteessa pahoinpitelytapausten lukuun. Myös lievien, ilman toimenpiteitä hoituneiden vammojen osuus näyttää kasvaneen. Alkoholin osuus väkivaltatapauksissa on vähentynyt.

Seppo Nieminen Eero Kitinoja

HIV-potilaiden kohtaaminen naistenklinikoissa

HIV-infektio on Suomesssa naisilla vielä harvinainen. Helmikuussa 1991 tehtyyn kyselyyn vastanneista 39:stä synnytys- ja naistentautien yksiköstä vain yhdeksässä oli hoidettu HIV-potilaita. Ongelmaan tulisi kuitenkin varautua. Gynekologisia potilaita hoitavissa sairaaloissa tulisi olla kirjalliset ohjeet henkilökunnalle HIV-tartunnan saaneiden naispotilaiden neuvonnasta ja hoidosta sekä potilaille kirjallista tietoa HIV-infektiosta.

Susanne Ingman-Friberg Pauli Leinikki Jorma Paavonen

Vangilla on oikeus samaan hoitoon kuin muillakin Vankisairaala tarjoaa ajanmukaista hoitoa ja mahdollisuuden raittiuteen

Vankilaterveydenhuollon periaatteena on tarjota vangeille samat hoito- ja kuntoutusmahdollisuudet kuin muillekin kansalaisille. Sairaalahoitoa tarvitsevat vangit ohjataan Hämeenlinnaan; keskusvankilan yhteydessä toimii Pohjoismaiden ainut somaattinen vankisairaala. Vankisairaala ei puitteiltaan juuri eroa tavallisesta sairaalasta - lukittuja ovia vain on enemmän ja kalterit peittävät ikkunoita. Potilaat sen sijaan eivät ole keskivertojoukkoa.

Amalgaamipaikat ja bakteerien resistenssi

Vanha kunnon, kauan ja hyvin toiminut amalgaami kuuntelee parasta aikaa hitaasti mutta varmasti lähtölaskentaansa. Yhdysvaltalaiset ja kanadalaiset tutkijat sälyttävät vielä yhden uuden taakan amalgaamin harteille.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Leukemia ja ydinjätteen käsittelylaitos

Dounreayn ydinjäteen käsittelylaitoksen ympäristössä Skotlannissa on havaittu odotettua enemmän lasten ja nuorten leukemioita. Tiedossa olevat säteilytasot laitoksen ympäristössä ovat kuitenkin olleet niin matalia, etteivät ne nykykäsityksen mukaan voi selittää leukemiatapausten lisääntymistä. Ydinvoimalat rakennetaan usein (ja kaukaa viisaasti?) harvaan asutuille seuduille. Laitosten rakentamisen ja käynnistymisen myötä ne kuitenkin kokevat melkoisen väestömuutoksen. Uusien asukkaiden mukana voisi näille seuduille kulkeutua viruksia, jotka voisivat aiheuttaa epidemioita ja ehkä leukemiaakin.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Matala verenpaine ja kurja olo

Viime vuosikymmenen vaihteessa hoksattiin, että ihmiset, joilla on matala verenpaine eivät voi oikein hyvin. He valittavat usein väsymystä ja huimausta ja erilaisia psyykkisiä oireita.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Nuoruus ja herkkyys

Hodgkinin taudin ennuste on parantunut suuresti viime vuosikymmeninä. Eloon jääneiden potilaiden seurannan pidentyessä on kuitenkin todettu useita hoitoon liittyviä myöhäisiä komplikaatioita. Näihin lisätään nyt myös nuorilla naisilla rintasyöpä.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Ensimmäinen maksansiirto paviaanilta ihmiselle

Starzlin työryhmä on jo aiemmin yrittänyt siirtää paviaanin munuaisia ja sydämiä ihmiselle, mutta ongelmaksi on muodostunut kuolettava käänteishyljintä. Syynä hyljintään on pidetty veressä kiertäviä liukoisia tekijöitä, joita ei ole osattu poistaa. Nyt nämä pittsburghilaiskollegat raportoivat kokemuksiaan ensimmäisestä maksansiirrosta paviaanilta, jossa he pääsivät tämän liukoisten aineiden aiheuttaman käänteishyljinnän herroiksi. Käänteishyljinnän hallitsemiseksi he käyttivät uutta lääkeprotokollaa.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Toimiiko puhdas DNA rokotteena?

Uskomattomia asioita tapahtuu maailmassa. Yhdysvaltalaiset tutkijat raportoivat käyttäneensä koe-eläimillä menetyksellisesti puhdasta influenssaviruksen DNA:ta rokotteena. Tutkijat ruiskuttivat influenssa A -viruksen nukleoproteiinigeenin sisältävää plasmidia suoraan hiiren lihakseen. Injektion jälkeen havaittiin hiirten tuottavan vasta-aineita nukleoproteiinia kohtaan. Tämän jälkeen hiiret altistettiin tappavalle annokselle in-fluenssa A -virusta. 90 % rokotetuista hiiristä selvisi taudista hengissä, verrokeista ainoastaan 20 %.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Kannattaako verisuonikirurgiaa keskittää?

Hoidon keskittäminen parantaa vaativan verisuonikirurgian hoitotuloksia. Vaativaa verisuonikirurgiaa edellyttäviä tapauksia ovat ennen kaikkea vatsa-aortan aneurysman repeäminen, ahtautuneen alaraajavaltimon trombosoitumisesta akutisoitunut krooninen iskemia sekä krooninen kriittinen alaraajaiskemia, joka hoitamattomana johtaa amputaatioon. Kriittisen iskemian hoidon kehittäminen on sekä inhimillisesti että taloudellisesti välttämätöntä, sillä amputaatio on kalliimpi ja huonompi hoitovaihtoehto kuin verisuonirekonstruktio. Näiden ongelmien hoito vaatii useiden erikoisalojen saumatonta yhteistyötä - myös päivystysaikana. Verisuonikirurgista ja -radiologista kapasiteettia on myös lisättävä. Suomessa tehtiin 1991 noin 4 500 kirurgista tai radiologista toimenpidettä, mutta todellinen tarve lienee 7 500 toimenpidettä vuosittain.

Mauri Lepäntalo

Diabeetikkojen säännölliset silmätarkastukset perusterveydenhuollossa

Neljä viidestä lääkäristä tekee I-tyypin diabetesta sairastaville potilaille silmätarkastuksen säännöllisesti kerran vuodessa. Yli puolet diabeetikkojen silmätarkastuksista tekee diabetesta hoitava lääkäri, yli neljänneksen yksityislääkäri ja 18 % tarkastuksista suorittaa sairaalan silmälääkäri. Eniten kerran vuodessa tehtäviä tutkimuksia tekevät terveyskeskuslääkärit ja yleislääketieteen erikoislääkärit. Kaiken kaikkiaan diabeetikkojen silmätarkastukset hoidetaan varsin pitkälti Diabetesliiton retinopatiatyöryhmän uuden suosituksen mukaisesti, ilmenee lääkäreille lähetetyn kyselytutkimuksen tuloksista.

Maija Mäntyjärvi Aulikki Nissinen Matti Uusitupa Hannes Enlund

Avohoitoon investoitava, jotta laitoshoitoa voidaan purkaa

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamishankkeen selvitysmiesprojektissa tarkasteltiin viime marraskuussa esitetyn toimenpideohjelman toteuttamista kuntatasolla. Tavoitteena on kalliin laitoshoidon korvaaminen avohoidolla erityisesti vanhustenhuollossa, kehitysvammahuollossa ja psykiatrian palvelujärjestelmässä. Selvitysmiehet toteavat, että muutos on sekä tarpeellinen että mahdollinen - ja kunnilla luulisi olevan siihen myös kiinnostusta nyt, kun valtionosuusuudistus on muuttanut rahoituksen. Palvelurakenteen uudistaminen ei kuitenkaan saa olla lyhyen aikavälin säästämisen väline, vaan laitoshoidon purkaminen edellyttää määrätietoista investointia avohoitoon ja välimuotoisiin palveluihin sekä asuntopolitiikan kytkemistä tukemaan tavoitetta. Muutoksen lähtökohtana tulee olla kunkin kunnan oma väestörakenne ja sen mukainen palvelujen tarve.