Vuodeosastopotilaiden painehaavaumat Esiintyvyys ja henkilöstön käsitykset

Valtaosa terveyskeskusten vuodeosastojen hoitohenkilöstöstä kokee painehaavaumat ongelmaksi ja katsoo, että niiden hoitamiseen kuluu runsaasti aikaa. 35 osastoa kattaneessa tutkimuksessa painehaavaumia esiintyi 22 %:lla ja vähintään toisen asteen haavaumia 6 %:lla potilaista. Henkilöstö arvioi määrän huomattavasti vähäisemmäksi. 65 %:lla potilaista painehaavaumariski oli suuri.

Anne Pellinen, Pertti Kekki

Ensihoitojärjestelmän luominen keskisuurelle paikkakunnalle

Sairaankuljetusta ja siihen liittyvää ensihoitoa koskevat säädökset on tänä vuonna uudistettu, ja nämä toiminnat on nyt määritelty kiinteäksi osaksi terveydenhuoltoa. Päätösvaltaa on jätetty runsaasti paikalliselle tasolle. Terveyskeskus sekä nyt myös sairaanhoitopiiri joutuvat ratkaisemaan alueensa lääkinnällisen pelastustoimen järjestelyt. Näihin sisältyvät esimerkiksi sairaankuljettajien toimipaikkakoulutus, sairaankuljetusyksiköiden käyttöperiaatteet sekä hälytys- ja ensihoitopalvelun valvonta.

Petri Loikas, Simo Vanni

A-streptokokkirokotus näköpiirissä?

Eläinkokeissa on havaittu viitteitä, että Streptococcus pyogeneksen M-proteiini olisi mahdollinen epitooppi, jota kohtaan muodostuu suojaavia vasta-aineita.

Lasten älykkyys aivojen sädehoidon jälkeen

Koko aivojen alueen sädehoitoa on käytetty mm. leukemian, aivolymfooman, medulloblastooman ja aggressiivisen ependymoblastooman hoitona. Lapsilla koko aivojen sädehoidon on havaittu vaikuttavan haitallisesti älykkyyteen, jos kokonaisannos aivojen alueella on ollut 24 Gy tai enemmän. Eurooppalaisessa monikeskustutkimuksessa seurattiin akuutin lymfoblastisen leukemian hoidon jälkeen älykkyyden kehitystä lapsilla, joista osa (n = 129) oli saanut neuroleukemian ehkäisyksi koko aivojen alueen sädehoidon melko pienenä annoksena (18 Gy) ja osa (n = 74) taas oli hoidettu suurilla metotreksaattiannoksilla.

Vanhusten influenssarokotus kannattaa

Huolimatta suosituksista influenssarokotteen käyttö ei ole Yhdysvalloissa niin laaja kuin toivottaisiin. Tämä johtuu ainakin osin siitä, ettei rokotteen tehoon luoteta.

Käyttääkö potilaasi sumutinta oikein?

Taiwanista pari kollegaa muistuttaa kouraantuntuvasti kahden potilastapauksen valossa, miten tärkeää on, että potilasta opastetaan lääkkeiden käytössä riittävästi. Tässä tapauksessa kyse on inhalaatioaerosoleista.

Kandidaattien opettaminen hyville lukutavoille

Sisätautien opettaja Reykjavikista tiltittää kokemuksiaan miten opetuksessa käyttöön otettu pakollinen lehtien lukeminen vaikuttaa opiskelijoiden lukutottumuksiin. Lancetin ja New England Journal of Medicine -lehtien julkaisijat lahjoittivat lehdet kandien käyttöön yhden lukukauden ajaksi. Kukin kandi sai tehtäväkseen referoida yhtä artikkelia pienryhmälleen kerran viikossa.

Vankilaepidemia

Houstonissa, Texasissa, kuten kai muuallakin Yhdysvalloissa, ovat vankilat täynnä. Vuoden 1989 syksyllä kooltaan 3 500 vangin vankilaan oli ahdettu 6 700 vankia. Keskimääräinen tila vakia kohden oli 3,2 m2.

Polkupyöräkypärä suojaa - m.o.t.

Koska tutkimustulokset ovat yleensä viitanneet siihen, että polkupyöräkypärä suojaa vammautumiselta, on kypärä pakollinen mm. eräissä Australian ja Yhdysvaltain osavaltioissa sekä Uudessa-Seelannissa. Britanniassa kypärä ei ole pakollinen ja sitä käytti vuonna 1992 vain 10 % pyöräilijöistä Cambridgessä, jossa tarjoutui tilaisuus selvittää kypärän suojavaikutus kvantitatiivisesti.

Kohonneen verenpaineen hoidon kehitys Suomessa vuosina 1982-1992

Kohonneen verenpaineen toteaminen ja hoito ovat taas kääntyneet parempaan suuntaan 80-luvulla ilmenneen lievän taantumavaiheen jälkeen. Alueelliset erot ovat selvästi tasoittuneet. FINMONICA-tutkimuksen mukaan verenpainetaso kääntyi vuoden 1987 jälkeen selvään laskuun sekä Itä- että Länsi-Suomessa. Miespuolisten verenpainepotilaiden hoitotasapaino pysyi kuitenkin selvästi naisten tasapainoa huonompana. Itä-Suomen korkea kohonneen verenpaineen prevalenssi yhdistettynä alueen runsaaseen verenpainelääkkeiden käyttöön korostaa myös nonfarmakologisten hoitomuotojen kehittämisen tärkeyttä.

Aulikki Nissinen, Veikko Salomaa, Mika Kastarinen, Heli Peltola, Heikki J. Korhonen, Erkki Vartiainen, Jaakko Tuomilehto

Äkillisesti sairastuneen lapsen hematuria

Äkillisesti sairastuneen lapsen verivirtsaisuuden syy on yleensä selvitettävissä. Joskus kyseessä voi olla viaton virtsan värin muutos tai kontaminaatio. Rakon ärsytysoireet ja virtsauksen loppuun ajoittuva hematuria antavat usein viitteen alempien virtsateiden sairausprosessista. Munuaisten rakennepoikkeamat ja mm. verenkiertohäiriöt voivat myös olla hematurian syynä. Glomerulonefriittipotilas on yleensä kuumeinen ja väsynyt ja virtsa on tummaa; tämä johtuu proteiinista ja dysmorfisista punasoluista virtsassa. Tutkimukset ja hoito määräytyvät sairauden tasodiagnostiikan ja vaikeusasteen mukaan.

Olli Koskimies

Sydäninfarktiin liittyvän kardiogeenisen sokin hoito

Sydäninfarktiin liittyvän kardiogeenisen sokin ennustetta on pidetty viime aikoihin asti lähes toivottomana. Murheellista ennustetta voidaan parantaa huomattavasti siltä osalta potilaista, joiden peruskunto on ennen infarktiin sairastumista ollut hyvä. Onnistuminen edellyttää sokin syyn viivytyksetöntä selvittämistä sydämen kaikututkimuksella ja keuhkovaltimon katetrisaatiolla sekä hoidon aloitusta heti sokin varhaisvaiheessa. Oleellista on ehkäistä sokkia infarktin kokoa rajoittavilla ja vaurioalueen verenvirtausta palauttavilla hoidoilla.

Timo Hirvonen, Juha Hartikainen

Huimauspotilaan esitutkimus ja hoito terveyskeskuksessa

Perusterveydenhuollon lääkäri kohtaa varsin usein huimauksesta kärsiviä potilaita. Vaiva on yleensä hyvänlaatuinen ja paraneva, mutta lääkärin on silti syytä pitää mielessä myös kiireellistä sairaalahoitoa vaativien tilojen mahdollisuus. Diagnoosiin voidaan päästä varsin yksinkertaisin keinoin, ja useimmiten potilaan hoito voidaan aloittaa terveyskeskuksessa.

Tapani Rahko

Bethesdan järjestelmä gynekologisessa sytologiassa

Gynekologisen irtosolunäytteen vastauskäytännössä ollaan yhä laajemmin siirtymässä ns. Bethesdan järjestelmään, joka on alan yhdysvaltalaisten ja kanadalaisten asiantuntijoiden konsensuskokouksessaan luoma runko näytevastauslomakkeille. Bethesdan järjestelmä merkitsee kiistatta edistystä nykyiseen käytäntöön verrattuna, joskin arvosteluunkin on aihetta.

Pekka Nieminen, Tuomo Timonen

Mielenterveysongelmat terveyskeskuslääkärille tulon aiheina

Psyykkiset, psykosomaattiset tai psykososiaaliset ongelmat ovat vastaanotolle tulon aiheina noin 40 %:lla terveyskeskuslääkärin potilaista. Arvio perustuu Oulun läänin terveyskeskuslääkäreille tehtyyn kyselytutkimukseen. Kiire ja osaamattomuus koettiin hankalimmiksi esteiksi näiden potilaiden auttamisessa. Perusterveydenhuollon lääkäreillä on sekä luontevat lähtökohdat että virallinen velvoite varsinkin lievien mielenterveyshäiriöiden hoitoon. Koulutuksen tulisi sen vuoksi sisältää nykyistä enemmän yleisten ja lievien psyykkisten ongelmien käsittelyä sekä perhe- ja verkostotyötä.

Ilkka Winblad, Matti Isohanni, Pentti Nieminen, Pekka Larivaara, Jorma Eskelinen, Arja Jyväsjärvi, Seppo Lappalainen, Anna-Kaisa Penttilä, Tuija Päivärinta, Paula Sevtsenko, Heikki Vatjus, Martta Visuri, Michael Spalding

Miten lisätä henkilökunnan kustannustietoisuutta

Seinäjoen seudun terveysyhtymässä on viime vuoden alusta lähtien koulutettu hoitohenkilökuntaa järjestelmällisesti kustannustietoisuuteen. Koulutus koostuu luennoista ja yksiköissä suoritettavista tehtävistä. Koulutuksen sisältöalueita ovat asennoituminen taloudellisuuteen ja säästämiseen, hoidon kustannus-vaikuttavuutta muovaavat tekijät, kuntien taloustilanne sekä valtionosuusuudistus. Alustavat kokemukset koulutuksesta ovat hyviä.

Markku Mattila

Lääketieteen opiskelijoiden kokema töykeä kohtelu koulutuksen yhteydessä

Yhdysvalloista on viime aikoina julkaistu tietoja lääketieteen opiskelijoiden kokemasta huonosta kohtelusta opintojen yhteydessä. Oulun ja Tampereen lääketieteellisissä tiedekunnissa opiskeleville tehtiin amerikkalaisen mallin mukainen kysely. Suomalaisilla lääketieteen opiskelijoilla oli tiedusteltuja kielteisiä kokemuksia selvästi vähemmän kuin yhdysvaltalaisilla, mutta myös meillä kolme neljästä vastaajasta ilmoitti tulleensa jollain tavoin huonosti kohdelluksi koulutuksessaan. Tuloksia olisi tutkijoiden mukaan hyödynnettävä opetuksen suunnittelussa. Koulutuksen yhtenä tavoitteena on valmentaa opiskelijoita sietämään ristiriitoja, mutta alalla jo toimivien kyyninen käytös voi demoralisoida opiskelijaa, jonka asenteet potilaisiin ja tulevaan ammattiin ovat kehittymässä.

Matti Uhari, Jorma Kokkonen, Matti Nuutinen, Leena Vainionpää, Heikki Rantala, Pentti Lautala, Marja Väyrynen

Kuntoutus voi auttaa ulos tunnelista Vuokko Huplin mielestä lääkäri ei hae apua ajoissa

Lääkäri on sinnikäs selviytyjä, joka ei pikkuvaivoista narise eikä sairauspäiviä pidä. Saati että kuntoutukseen lähtisi. Tästä myytistä - joka ei ole kovin kaukana totuudesta - haluaisi Kuntoutussäätiön ylilääkäri Vuokko Hupli eroon.

"En ollutkaan luulosairas"

Keski-ikäinen naislääkäri oli tehnyt yli 20 vuoden työrupeaman pohjoisen kotikuntansa pienessä terveyskeskuksessa. Kesällä 1990 hänen oli määrä hoitaa viiden lääkärin terveyskeskusta yksin kymmenen viikon ajan. Yhdeksän viikkoa hän jaksoi, sitten se tuli: ensimmäinen toispuoleinen halvaus. Ja vähän myöhemmin toinen. Edelleen esiintyy TIA-oireilua, joka tulee esiin, kun töissä on kiireistä ja stressaavaa. Ylirasitusta on vältettävä.

"Kerrankin sai olla potilaana"

55-vuotias aluesairaalan miesgyne-kologi oli kärsinyt jo vuosia kroonisesta selkävaivasta, uniapneasta ja toistuvasta kohtauksittaisesta tiheälyöntisyydestä. Myös jatkuva väsymys vaivasi. Selän takia sairauslomia kertyi, ja vaiva alkoi jo rajoittaa työtehtäviä. Pitkät leikkaukset kävivät mahdottomiksi.