Silmän paikallispuudutus harmaakaihikirurgiassa

Tutkimuksen tarkoituksena oli parantaa silmäpuudutuksen laatua harmaakaihileikkauksissa potilaan turvallisuutta vaarantamatta. Harmaakaihileikkaukset tehdään yhä useammin päiväkirurgisina toimenpiteinä. Suurin osa potilaista on vanhuksia. Sekä potilaan että leikkaajan kannalta on edullista, jos puudutuksen primaari onnistumisfrekvenssi on korkea ja puudutus on mahdollisimman kivuton. Näiden tutkimusten perusteella voidaan puudutuksen onnistumiseen vaikuttaa puudutustekniikan, puudutteiden ja lisäaineiden valinnoilla. Tutkimuksiin osallistui 609 potilasta.

Johanna Sarvela

Vapaa-ajan liikunta, kardiorespiratorinen kunto ja sepelvaltimotauti

Sepelvaltimotauti (SVT) on Suomessa merkittävä kansanterveydellinen ongelma. Se on suomalaisten yleisin kuolinsyy. Perinteisten vaaratekijöiden on havaittu selittävän vain hieman yli puolet vaarasta sairastua siihen. Lisäksi mm. vähäinen liikunta ja huono kardiorespiratorinen kunto näyttävät altistavan sairaudelle. Harvat tutkimukset ovat kuitenkaan selvittäneet näiden tekijöiden yhteyttä sairastumisvaaraan. Aikaisemmat tutkimukset ovat tuottaneet vähän tietoa siitä, kuinka paljon ja millaista liikuntaa olisi harrastettava, jotta suojaava vaikutus ilmenisi. Ei myöskään tiedetä, kuinka hyvä kardiorespiratorisen kunnon tulisi olla ehkäisyn kannalta. Tiedon puute johtuu osittain siitä, ettei liikuntaa ole mitattu kvantitatiivisesti ja ettei kardiorespiratorista kuntoa ole arvioitu parhaalla mahdollisella menetelmällä, suoralla maksimaalisen hapenottokyvyn (VO2max) mittauksella.

Timo Lakka

Vanhusten sydäntautien tutkiminen ja hoito

Vanhusten määrä on kasvamassa, ja samalla on havaittu, että vanhuksiin kohdistettu sydäntautien invasiivinen tutkimus ja hoito ovat tuloksellisia. Rakenteellisesti alunperin normaalin ja trikuspisen mutta kalkkeutuneen aorttaläpän ahtaumasta on vähitellen tullut tärkein läppävika. Sen ennuste oireellisella henkilöllä on tunnetusti hyvin huono, mutta leikkauksen jälkeen erinomainen, jos vasen kammio ei ole ehtinyt vaurioitua. Tämän läppävian esiintyvyydestä vanhusväestössä ei ole kuitenkaan ollut käytettävissä luotettavaa tietoa.

Magnus Lindroos

Verenkierron hermostollinen säätely normaalissa raskaudessa ja raskaudenaikaisessa verenpainetaudissa

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ei-invasiivisesti, 1) miten verenkierron hermostollinen säätely muuttuu normaalin raskauden aikana, 2) miten raskauden aikainen verenpaineen nousu vaikuttaa verenkierron säätelyyn, 3) muuttuvatko autonomisen hermoston välittämät syke- ja verenpainevasteet ennen raskaudenaikaisen verenpaineen nousua sekä 4) verrata toisen raskauskolmanneksen aikaista lepoverenpainetta ja autonomisen hermoston vasteita raskaudenaikaisen verenpaineen nousun ennustamisessa.

Eeva Ekholm

Selkävaivojen ehkäisy työterveyshuollossa

Tutkimusten mukaan 70-80 % ihmisistä teollistuneissa maissa potee alaselkävaivoja jossain elämänsä vaiheessa. Mini-Suomi-terveystutkimuksessa todettiin, että puolella väestöstämme on toistuvia selkävaivoja. Selkävaivat osoittautuivat tärkeimmäksi työkyvyttömyyden syyksi. Järjestelmällistä selkäsairauksien ehkäisyyn tähtäävää ohjelmaa on kaivattu perusterveydenhuoltoon. Selkävaivojen esiintyminen on yleisintä työikäisellä väestöllä ja niiden etiologian on todettu olevan yhteydessä työn aiheuttamaan kuormittuneisuuteen. Täten työterveyshuolto on avainasemassa selkävaivojen ehkäisyssä.

Kristiina Hyytiäinen

Asbesti ja keuhkosyöpä Suomessa

Tutkimuksessa selvitettiin aiempaan asbestialtistumiseen liittyvää keuhkosyövän vaaraa ja asbestin syyosuutta keuhkosyövän aiheuttajana Suomessa. Lisäksi tutkittiin työhistorian, keuhkokudoksen asbestikuitupitoisuuden, keuhkohuuhtelunäytteen asbestikappaleiden (ns. asbestos body tai ferruginous body) pitoisuuden ja parietaalipleuran plakkien käyttökelpoisuutta aiemman altistumisen voimakkuuden arvioinnissa. Tutkimuksen aineistona oli HYKS:ssa keuhkosyövän vuoksi vuosina 1988-93 leikattuja potilaita ja vertailuaineistona HY:n oikeuslääketieteen laitoksella äkkikuoleman vuoksi ruumiinavauksessa olleita helsinkiläismiehiä.

Antti Karjalainen

Seerumin PSA eturauhassyövän diagnostiikassa

Seerumin prostataspesifinen antigeeni (PSA) on usein lisääntynyt eturauhassyöpää sairastavalla potilaalla. Kuitenkin vain yhdellä neljäsosalla miehistä, joilla PSA-arvo on koholla (yli 4 myyg/l), todetaan jatkotutkimuksissa eturauhassyöpä, ja toisaalta noin 30 %:lla syöpäpotilaista PSA on diagnosointivaiheessa alle 4 myyg/l. Suurin osa PSA:sta muodostaa seerumissa kompleksin alfa-1-antikymotrypsiinin (ACT) kanssa. Määrittämällä PSA-ACT-kompleksin ja seerumin PSA:n suhde voitaisiin eturauhassyövän diagnostiikkaa mahdollisesti tarkentaa, sillä syöpäpotilaalla suhteellisesti suuri osa PSA:sta on sitoutuneena kompleksiin.

Tämäkin vielä: Alkoholinkäyttö aiheuttaa nenäverenvuotoja

Tuttuahan on, että alkoholi vähentää trombosyyttiaggregaatiota ja pidentää vuotoaikaa (ehkä tämä muuten on syynä sen edullisiin sepelvaltimovaikutuksiin). Glasgow'n kuninkaallisessa sairaalassa pari seniorilääkäriä lienee pohtinut kysymystä, miksi nenäverenvuodon etiologia selviää vain 15 %:lta potilaista. Ehkäpä he pohtivat tätä asiaa tuopin ääressä ja ehkä ajatus näin kulki luontevasti etanolin antitromboottisiin ominaisuuksiin.

E. coli O157 -epidemia maidosta

Escherichia colin O157:H7 -serotyyppi aiheuttaa hemolyyttisureemisen oireyhtymän. Bakteeri on ollut Yhdysvalloissa runsaasti esillä sen jälkeen, kun se levisi hampurilaislihan mukana ympäri maata. Kuitenkin tilastojen mukaan Skotlannissa esiintyy eniten E. coli O157 -infektioita. Sieltä tulee myös tämänkertainen raportti.

Infektiotaudit sotaisessa Bosnia-Herzegovinassa

Huhtikuussa 1992 alkanut entisen Jugoslavian alueen sota aiheutti infektiotautien rekisteröinnin keskeytymisen. Mutta koska humanitaarista apua ei voitu kohdentaa ilman kunnollista infektiotautien seurantaa, rekisteröintijärjestelmä rakennettiin uudelleen WHO:n tuella.

Tappaako leukemia-sana?

Newportilainen hematologi kertoo surullisen tarinan säntillisestä noin 55-vuotiaasta poliklinikkapotilaasta, jolla oli hyvässä hallinnassa oleva krooninen lymfaattinen leukemia. Hemoglobiini oli 120, leukosyyttiarvo 30 ja trombosyytit normaalit. Hän pärjäsi hyvin ja käytteli joskus lyhyitä klorambusiili-prednisolonikuureja. Potilaalle ei ollut selitetty, millaisesta taudista on kyse. Sitten kerran hän jätti tulematta vastaanotolle. Tätä ihmeteltiin, sillä mies oli aina ollut täsmällinen ja itsestään huolehtiva. Hän ilmaantui myöhemmin ensiapuun täysin rapakunnossa vaikean fekaali-impaktion vuoksi. Veriarvot olivat ennallaan, hyvät. Hän oli laiminlyönyt itsensä hoitamisen täysin. Miksikö? Hän oli sattumalta nähnyt sanan "leukemia" sairauskertomuksessaan.

Hoidolle resistentti päätäi-infektio

Saatuaan vihjeitä Pediculus humanus capitiksen eli päätäin aiheuttaman taudin mahdollisesta resistenssistä hoidolle ranskalainen tutkijaryhmä lähti perusteellisemmin selvittämään asiaa.

Kallistuskoe synkopeen diagnostiikassa

Synkopee on melko tavallinen ongelma päivystysaikaan hoitoon hakeutuvilla. Sen syyn selvittäminen on tärkeää. Kallistuskokeen käyttö synkopeen diagnostiikassa on yleistymässä. Koe paljastaa noin puolet etiologialtaan tuntemattomista synkopeekohtauksista vasovagaalisella mekanismilla kehittyneiksi. Beetasalpaajahoidosta on usein hyötyä synkopeen estossa, ja hoitovastetta voidaan arvioida lääkehoidon aikana uusittavalla kallistuskokeella. Synkopeen hoito on edelleen vakiintumatta, ja kallistuskokeen tulkintaan täytyy suhtautua kriittisesti.

Matti Niemelä, Keijo Peuhkurinen

Psyykenlääkkeet ja epilepsia

Neurologialla ja psykiatrialla on yhtymäkohtia, ja niiden eräät erot ovat biologisesti katsoen perustuneet tutkimusmenetelmien epätarkkuuteen. Uusien menetelmien myötä tulokset ovat tarkentuneet ja aikaisempia käsityksiä on jouduttu monelta osin muuttamaan. Vanha kokonaisvaltainen neuropsykiatrinen lähestymistapa on voimistunut, mistä osoituksena ovat mm. alan tuoreet käsikirjat. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan eräiden tunnettujen lääkeaineiden ominaisuuksia, käyttöä, vaikutuksia ja sivuvaikutuksia neurologisten ja psykiatristen sairauksien hoidossa. Vanhojen lääkkeiden lisäksi esitellään eräitä uusia kehityssuuntia.

Mauri J. Mattila, Marja Mattila-Evenden

Gynekologisten vuotohäiriöiden diagnostiikka ja hoito

Vuotohäiriöt ovat aiheena lähes kolmasosassa gynekologiseen tutkimukseen hakeutumisista. Näiden ongelmien pääasialliset syyt ja selvittely ovat erilaiset eri-ikäisillä potilailla. Nuorten naisten ylimääräiset tai hyvin runsaat vuodot johtuvat tavallisimmin toimintahäiriöistä. Elimelliset syyt lisääntyvät iän myötä, ja menopaussin jälkeisistä ylimääräisistä vuodoista kymmenesosassa taustalla on kohdun limakalvon pahanlaatuinen muutos. Diagnostiikassa emättimen kautta tehtävä kaikukuvaus, hysteroskopia sekä imulla otettava endometriumin histologinen tai sytologinen näyte korvaavat nykyään monissa tapauksissa aikaisemmin ensisijaisena menetelmänä käytetyn koekaavinnan. Myös hoitomahdollisuudet ovat viime vuosina monipuolistuneet, ja ennen kohdunpoistoa on valittavana useita vähemmän invasiivisia hoitomuotoja.

Eeva-Marja Rutanen, Timo Laatikainen

Reaktiivinen artriitti

Suomalaiset lääkärit ovat oppineet melko hyvin tuntemaan reaktiivisen artriitin. Vaikka taudin ennuste yleensä on hyvä, kärsii suuri osa potilaista vuosikausia erilaisista nivelvaivoista. Sekä diagnostiikassa että hoidossa voi ilmetä ongelmia. Etenkin antibioottien merkitys on vielä epävarma, mutta lähivuosina siitä saadaan varmaankin lisää tutkimustuloksia. Taudin etiopatogeneesia koskevat tuoreet havainnot ovat herättäneet uudelleen kysymyksen, missä määrin infektioilla sittenkin on osuutta myös muiden reumasairauksien taustatekijöinä.

Auli Toivanen, Paavo Toivanen

Huumausaineiden käytön toteaminen hiuksista

Virtsan ja veren huumausainetestejä on jo pitkään hyödynnetty oikeuslääketieteessä, kliinisessä myrkytysdiagnostiikassa, narkomaanien hoidossa ja rikostutkimuksessa. Viime aikoina näiden testien rinnalle on noussut huumausaineiden hiusanalyysi, joka on saanut alkunsa etenkin Yhdysvalloissa yleistyneestä työntekijöiden huumausainetestauksesta. Hiusanalyysi antaa mahdollisuuden tutkia henkilön huumausaineiden käytön lähihistoriaa.

Ilkka Ojanperä, Raija Nieminen, Erkki Vuori

Lapsen sormi liian ahtaassa paikassa

Tapausselostuksessa kuvataan, kuinka pienen lapsen sormi juuttui auton turvavyön solkeen ja miten kiusallisesta tilanteesta selvittiin.

Pertti Lipponen

Kouluterveydenhuollon muutokset 1992-1994

Kouluterveydenhuoltoon on viime vuosina kohdistunut muutospaineita. Taloudellisen laman aikana säästöt sosiaali- ja terveystoimessa näyttävät kohdistuvan henkilöstömenoihin ja ehkäisevään terveydenhuoltoon, erityisesti seulontatutkimuksiin. Lisäksi väestövastuu on kohdistanut muutoksia kouluterveydenhuoltoon. Kyselytutkimuksessa, jossa selvitettiin kouluterveydenhuollon muutoksia 1992-94, yleisenä kehityssuuntana oli lääkärien ja terveydenhoitajien työpanosten ja virkojen vähentäminen sekä toimintojen karsiminen, kuten luokkatarkastusten harventaminen. Lisäksi kouluterveydenhuollon palveluja siirrettiin yhä enemmän kouluilta pois terveyskeskuksiin. Vaikka muutokset ovat vielä toistaiseksi pysyneet melko pieninä, suuntaus voi jatkuessaan olla kouluterveydenhuollon kannalta kielteinen. Vasta vuosien kuluttua voidaan arvioida, mitä tämänhetkinen suuntaus kouluterveydenhuollossa merkitsee lasten ja nuorten terveydelle.

Anne-Maria Latikka, Marja-Leena Perälä, Elina Hemminki, Sirpa Taskinen

Rakennustyöntekijöiden työkyvyttömyyden kustannukset

Työkyvyttömyyden perusteella maksetun toimeentuloturvan kustannuksia tarkastelemalla saadaan tarkempia sairaus- ja ammattiryhmäkohtaisia vertailuja kuin esimerkiksi työpanosmenetyksiä arvioitaessa. Rakennustyöntekijöiden työnantajan maksamat sairausajan palkat, sairausvakuutuksen päivärahat, työkyvyttömyyseläkkeet ja tapaturmavakuutuksen maksamat toimeentuloturvakustannukset selvitettiin yhden vuoden ajalta. Yli kaksi kolmannesta kustannuksista oli pitkäaikaisen, yli vuoden kestäneen työkyvyttömyyden perusteella maksettuja työkyvyttömyys- ja tapaturmaeläkkeitä. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ja tapaturmat aiheuttivat yhteensä noin puolet kaikista kustannuksista.

Jukka Kivekäs, Juha Liira