Talidomidi tehoaa HIV-positiivisten potilaiden aftoihin

Immuunipuutteisten potilaiden kohdalla vaatimattomasta suun limakalvon aftasta voi tulla viikkoja kestävä kärsimys. Aftat ulseroituvat ja nekrotisoituvat ja voivat ilmaantua nieluun ja ruokatorveen, jolloin potilaan ravitsemus nielemisvaikeuksien vuoksi kärsii. Hajatietojen mukaan talidomidi, jonka tiedetään mm. auttavan vaikeaan ihon käänteishyljintään, tehoaa HIV-positiivisten potilaiden aftoihin. Tällä hetkellä mitään hyvää hoitoa näihin suuleesioihin ei ole.

Robert Paul

Toksoplasmoosi vesijohtovedestä

Hiljattain tällä palstalla kerrottiin raa'an lihan syöntiin liittyvistä toksoplasmoositapauksista. Nyt kanadalaiset tutkijat ovat selvittäneet laajan vesijohtoveteen liittyneen epidemian.

Pentti Huovinen

Hepatoomien määrä vähenee rokotuksin

Hepatosellulaarinen karsinooma eli hepatooma on Suomessa harvinaisuus, mutta maailmanlaajuisesti hepatosellulaarinen karsinooma kuuluu kymmenen yleisimmän syövän joukkoon. Sen tärkeimpinä aiheuttajina on pidetty hepatiittiviruksia, ja niinpä voisi kuvitella, että hepatiittivirusrokotuksin voitaisiin vaikuttaa hepatoomien esiintyvyyteen. Nyt tästä on saatu ensimmäisen kerran suoria todisteita: B-hepatiittirokotusohjelman seurauksena taiwanilaisten lasten hepatoomien määrä on pudonnut puoleen entisestä.

Heikki Joensuu

Psykiatristen sairaansijojen väheneminen ja skitsofreniapotilaiden selviytyminen I Kotiutettujen skitsofreniapotilaiden hoito

Psykiatristen sairaansijojen käyttö väheni Suomessa kahdella kolmasosalla noin 15 vuodessa. Poikkeuksellisen jyrkän muutosprosessin vaikutuksia potilaiden tilanteeseen tarkasteltiin SKS-projektissa, jossa seurattiin mielisairaaloista vuosina 1982, 1986 ja 1990 kotiutettuja skitsofreniapotilaita kolmen vuoden ajan. Potilaat olivat 1990-luvun alussa kotiutettaessa vanhempia, vaikeammin häiriintyneitä ja pitempään sairastaneita kuin 1980-luvun alussa. Sairaalapäivien vähetessä sairaalahoitojaksot lisääntyivät jonkin verran tutkimusaikana. Yllättävän paljon lisääntyivät pitkään sairastaneiden sairaalaanpaluut. Tämä potilasryhmä näytti jääneen vaille tarvitsemiaan avohoidon asumis- ja päivähoitopalveluja. Yleisesti näytti puutetta olevan sairaalahoitoa korvaavista asumis- ja päivähoitopaikoista sekä sosiaalisesta kuntoutuksesta.

Raimo K. R. Salokangas, Soile Saarinen, Teija Honkonen

Mesoteliooman ilmaantuvuus Suomessa 1960-95 - kasvu hidastunut

Asbestialtistusta 30-40 vuoden viipeellä seuraavan mesoteliooman ilmaantuvuus teollisuusmaissa on viime vuosikymmeninä kasvanut nopeasti. Suomessa mesotelioomien vuosittainen määrä lisääntyi miehillä vajaasta kymmenestä tapauksesta 1975 noin 35 tapaukseen 1995. Taudin odotetaan saavuttavan huippunsa 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, jolloin todetaan miehillä vuosittain noin 40-50 mesotelioomaa. Naisilla mesotelioomien määrä lisääntyi 1970-luvulta noin 20 tapaukseen 1990, mutta on sen jälkeen vähentynyt. Kaikista mesotelioomista on työperäisten sairauksien rekisteriin ilmoitettujen osuus kasvanut. Miesten pleuramesotelioomista työperäiseksi ilmoitettiin 1993-95 noin 90 %.

Antti Karjalainen, Eero Pukkala, Annukka Hirvonen, Lauri Tammilehto, Karin Mattson, Harri Vainio

Vastasiko talven 1996-97 influenssaepidemia odotuksia?

Viime talven influenssaepidemia oli Euroopassa keskimääräistä rajumpi mm. Englannissa ja Ranskassa. Kolumbiassa epidemia oli erittäin ankara. Yhdysvalloissa influenssasta ja keuhkokuumeesta johtuva kuolleisuus ylitti keskiarvot poikkeuksellisen pitkään. Pitkään kesti epidemiakautta muuallakin, mutta esimerkiksi Suomessa epidemia jäi vaisuksi. Talvi oli oiva esimerkki siitä, miten vaikeaa on ennalta arvioida alati muuttuvien influenssavirusten aiheuttamien epidemioiden kokoa. Usein luotettava maakohtainen ennuste ei ole mahdollinen. Talvi oli ongelmallinen myös muussa suhteessa, esimerkiksi amantadiiniprofylaksin osalta.

Reijo Pyhälä, Minna Haanpää, Marjaana Kleemola, Leena Kinnunen, Niina Ikonen, Timo Rostila

Rokotukset ja spesifinen lääkehoito influenssaepidemioiden hallinnassa

Viralliset suositukset influenssan ehkäisystä ja hoidosta Suomessa rajoittuvat ns. lääketieteellisten riskiryhmien rokottamiseen valtion kustantaman yleisen rokotusohjelman osana. Syksyllä 1996 tähän tarkoitukseen käytettiin noin 300 000 rokoteannosta. Samaan aikaan yksityissektorilla myytiin noin 500 000 rokoteannosta. Kiinnostus influenssarokotuksiin työterveyshuollon osana näytti kasvaneen. Influenssan ehkäisyyn voidaan periaatteessa käyttää myös viruksen lisääntymistä estävää lääkeainetta, amantadiinia. Sitä ei kuitenkaan tule pitää rokotuksen vaihtoehtona mm. siksi, että se tehoaa vain influenssa A -viruksiin. Amantadiinin käytön tekee hankalaksi myös se, että hyvän ehkäisytehon saavuttamiseksi sitä pitäisi syödä päivittäin koko epidemiakauden ajan. Amantadiinilla on osoitettu olevan myös kohtuullinen hoitovaikutus, jos sen käyttö aloitetaan pian oireiden alettua. Seuraavassa pohditaan yhtäältä influenssarokotteen käytön aiheita myös muissa kuin riskiryhmissä ja toisaalta influenssan lääkehoidon mahdollisuuksia ja ongelmia.

Tapani Hovi, Pekka Honkanen, Pentti Huovinen, Tapani Kuronen, Olli Meurman, Reijo Pyhälä

Kansanterveyslaitoksen suositus influenssarokotteen käytöstä syksyllä 1997

Jokasyksyiset influenssarokotukset ovat pian taas edessä. Kansanterveyslaitos on lähettänyt lääketieteellisten riskiryhmien rokotuksista seuraavassa julkaistavan suosituksen terveyskeskuksiin. Maksuttomiin rokotuksiin käytettävien rokotteiden määrää on lisätty 10 %:lla viimevuotisesta. Maailman terveysjärjestö WHO on vaihtanut rokotteisiin suositellun A/H1N1-viruskannan uudempaan antigeeniseen muunnokseen.

Tapani Hovi, Tapani Kuronen, Kansanterveyslaitoksen Rokotussuositustyöryhmä

Sydänsairaudesta johtuva leikkausriski

Väestön ikääntyessä leikkausta vaativien sairauksien määrä lisääntyy. Ikääntyminen lisää myös sairastuvuutta sydäntauteihin huolimatta tehokkaasta ehkäisevästä hoidosta. Joudumme yhä useammin arvioimaan sydänsairauden aiheuttamia ongelmia leikkausta suunniteltaessa. Leikkausriskiin vaikuttavat pääasiallisesti toimenpiteen kohteena oleva sairaus ja mahdolliset muut sairaudet. On selvää, että vaikeasta sydänsairaudesta kärsivälle potilaalle leikkaus tehdään vain, jos se merkittävästi pidentää potilaan elinikää tai ratkaisevasti parantaa potilaan elämänlaatua. Ongelmatapauksissa tarvitaan erikoisalojen yhteistyötä unohtamatta potilaan omaa mielipidettä.

Juhani Koistinen

Naltreksoni alkoholiriippuvuuden hoidossa

Alkoholinhimoa säätelevät ainakin keskushermoston serotoniini-, dopamiini-, G

Pekka Heinälä

Kotona tapahtuva saattohoito ja sen kustannukset - Kotkan malli

Kuolevan potilaan hoitaminen kotona on vaihtoehto, johon Suomessa on kiinnitetty hyvin vähän huomiota. Syöpäpotilaiden saattohoitoa kotona ja hoidon tukemista terveyskeskuksen kotisairaanhoitopalveluilla kokeiltiin kolmen vuoden ajan Kotkassa. Saattohoito perustui omaishoitoon ja potilaan luokse tehtiin kotisairaanhoidon käyntejä 2-3 kertaa viikossa, viimeisinä vuorokausina useita kertoja päivässä. Kokeilun aikana todettiin, ettei saattohoito toimi omalääkärijärjestelmässä, vaan potilaat tarvitsevat kivunlievitykseen perehtyneen lääkärin. Kustannuksiltaan saattohoito kotona jää alle kolmannekseen laitoshoidon kustannuksista, mutta vaatii siihen perehtynyttä henkilökuntaa ja valmiudet vaikeisiinkin hoitotilanteisiin.

Eero Vuorinen, Asta Saario

Miten nuorten terveys on muuttunut 20 vuoden kuluessa?

Nuorten terveystapatutkimuksissa on tutkittu nuorten kasvua ja terveyttä koko maan kattavilla postikyselyillä joka toinen vuosi 1977-97. Kahden vuosikymmenen kuluessa 12-18-vuotiaat ovat kasvaneet pitemmiksi ja myös kuukautisten ja siemensyöksyjen alkamisiät ovat varhaistuneet. Koettu terveys ja psykosomaattiset oireet ovat pysyneet ennallaan. Ylipainoisuus ja lihavuus, astmat ja allergiset nuhat sekä selkä- ja niskakivut ovat lisääntyneet. Lääkkeiden käyttö särkyihin, vilustumiseen ja yskään on yleistynyt. Nuorten terveyden muutoksilla ei ollut välitöntä yhteyttä 1980-luvun taloudelliseen noususuhdanteeseen eikä 1990-luvun lamaan.

Matti Rimpelä, Arja Rimpelä, Andres Vikat, Elina Hermanson, Riittakerttu Kaltiala-Heino, Elise Kosunen, Annikki Savolainen

Erikoissairaanhoidon talous vuoden 1995 terveystaseissa - uusi kirjanpitokäytäntö muuttaa näkymiä

Uusi kirjanpitokäytäntö antaa entistä realistisemman kuvan erikoissairaaloiden talouden tilasta, ja tähänastisiin tilinpäätöksiin perustuvat taloussuunnitelmat voivat kirjoittajien mukaan osoittautua ylimitoitetuiksi. He analysoivat liikekirjanpidon mukaisilla tunnusluvuilla kolmen sairaanhoitopiirin ja yhden yksityissairaalan tilinpäätöstä vuodelta 1995. Kaikkien kunnallisten yksiköiden talous oli selvästi heikommalla perustalla, kuin niiden omista taseista saattoi päätellä. Vahvimmilla oli yksityissairaala paremman kustannusrakenteensa ja mukautumiskykynsä ansiosta.

Ilkka Vohlonen, Seppo Jaatinen

Kun anestesia tuli Suomeen 150 vuotta sitten

Anestesia tuli Suomeen vajaat viisi kuukautta sen jälkeen, kun sitä oli ensimmäisen kerran käytetty Yhdysvalloissa. Suomen ensimmäisen anestesian tarkkaa ajankohtaa ei varmuudella tiedetä, mutta professori Lars Henrik Törnrothin maaliskuussa 1847 tekemää leikkausta pidetään ensimmäisenä, jossa sitä käytettiin. Varsin pian tämän jälkeen sen käyttö lisääntyi, ja Finska Läkaresällskapetissa pidettiin useita esitelmiä anestesian käytöstä erilaisissa leikkauksissa.

Tapani Tammisto

Akillesjännerepeämän epidemiologia ja kirurgisen hoidon tulokset

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: (1) totaalin akillesjännerepeämän esiintyvyyttä ja muutoksia iän, sukupuolen ja vammamekanismin suhteen Oulun kaupungin väestössä vuosina 1979-94, (2) vammapotilaan veriryhmän vaikutusta repeämän mahdollisena taustatekijänä iän, sukupuolen ja liikunnallisen aktiviteetin suhteen, (3) uuden kliinisen pisteytysjärjestelmän avulla leikkaushoidon pitkäaikaistulokset ja tulosten ennusteeseen vaikuttavia tekijoitä, (4) nilkan isokineettisten ojennus- ja koukistusvoimien palautumista vamman jälkeen, sekä (5) mikrovaskulaarisen rekonstruktiokirurgian pitkäaikaistulokset akillesrepeämäkirurgiaa komplisoivissa iho- ja pehmytkudospuutoksissa.

Juhana Leppilahti

Virusinfektion vaikutus keskushermoston autoimmuunireaktioon

Virusinfektioita on epäilty osallisiksi MS-taudin syntyyn jo yli sadan vuoden ajan eli lähes yhtä kauan kuin sairaus on kliinisenä ja histopatologisena oireyhtymänä tunnettu lääketieteellisessä kirjallisuudessa. Virusinfektioiden osuutta MS-taudin synnyssä ja etenemisessä tukevat poikkeavat immuunivasteet viruksia kohtaan MS-potilailla, demyelinaatio eli valkean aineen myeliinituppien tuhoutuminen tiettyjen ihmisen ja eläinten virusinfektioiden yhteydessä sekä tavanomaisten virusinfektioiden taipumus laukaista pahenemisvaiheita MS-potilailla. Minkään yksittäisen viruksen osallisuutta taudin patogeneesissä ei ole kuitenkaan voitu varmentaa. Tämä saattaakin laukaisevan tekijän ja sairauden puhkeamisen välisen pitkän latentin ajan vuoksi olla mahdotonta.

Merja Soilu-Hänninen

Hoidetun potilaan kustannuslaskenta sairaalassa

Terveydenhuollon kustannukset ovat lisääntyneet länsimaissa viimeisen kymmenen vuoden aikana keskimäärin yli 10 % nopeammin kuin valtioiden bruttokansantuote. Tämä on osittain seurausta siitä, että terveydenhuollon mahdollisuudet hoitaa erilaisia sairauksia ovat viime vuosien aikana lisääntyneet uusien laitteiden, lääkkeiden ja hoitomenetelmien myötä. Terveydenhuollon kustannuksia ei ole tarvinnut myöskään yksityiskohtaisesti selvittää, sillä vuosittain on vaadittu ainoastaan hyvin karkealla tasolla laskelmat resurssien käytöstä. Johtajat eivät näin ollen ole joutuneet paneutumaan kustannuslaskentaan, vaan ovat keskittyneet lähinnä lääketieteelliseen ja hoitotieteelliseen toiminnan suunnitteluun ja seurantaan. Lääkärit tekevät kuitenkin satoja kustannuksiin yhteydessä olevia päätöksiä päivittäin potilaita hoitaessaan ilman asianmukaisia mahdollisuuksia seurata näiden päätöstensä vaikutuksia budjettiin. Julkinen sektori on nyt kaikkialla länsimaissä supistumassa ja resurssit niukkenemmassa myös terveydenhuollossa. Siksi on tärkeää nostaa mahdollisimman tarkka ja monipuolinen kustannusanalyysi keskeiseksi terveydenhuollon johtamisen elementiksi.

Päivi Sillanaukee

Kasvava selkä

Tutkimuksen yleisenä tavoitteena oli tuottaa ja verrata epidemiologisia perustietoja selän muodon kehityksestä normaalien ikätovereiden ja niiden nuorten välillä, jotka murrosiän kasvupyrähdyksen aikana kehittyvät epäsymmetrisiksi, skolioottisiksi, hyperkyfoottisiksi tai saavat alaselkäkipuja. Helsingin läntisen koulupiirin kaikki neljäsluokkalaiset tutkittiin 11 vuoden keskimääräisessä iässä ja heidän kasvuaan seurattiin vuosittain kolmen vuoden ajan.

Maunu Nissinen

Trombosyyttikasvutekijä tulee

Ensin oli erytropoietiini, sitten tulivat granulosyyttikasvutekijä ja granulosyytti-makrofagikasvutekijä. Trombosyyttejä stimuloivaa tekijää on kauan kaivattu, sillä sen tarve esimerkiksi solunsalpaajia tarvitsevilla potilailla on suuri.

Robert Paul

Keski-ikäisen miehen ihannepaino - nyt se tiedetään

Britanniassa on säilötty 24 kaupungista yhteensä 7 735 keski-ikäisen miehen terveystiedot 15 vuoden ajalta. Tästä tietokannasta on laskettu ihannepaino eli paino, johon liittyy pienin kokonaiskuolleisuus, infarktikuolleisuus sekä aivohalvausriski ja diabeteksen kehittymisen riski.

Robert Paul