Tuki- ja liikuntaelin-sairauksien riskitekijät maatalousalalla

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat yleisiä ja ne aiheuttavat paljon ennenaikaista työkyvyttömyyttä. Vaikka tietämys tuki- ja liikuntaelinongelmien esiintyvyydestä ja riskeistä on väestötasolla pikku hiljaa lisääntynyt, on se kokonaisuudessaan edelleenkin puutteellista. Maatalousyrittäjät ovat riskiryhmä sekä TULE-sairauksia että niistä johtuvaa työkyvyttömyyttä ajatellen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli vertailla maatalousyrittäjien tuki- ja liikuntaelinoireiden esiintyvyyttä vuosina 1979 ja 1992 sekä tutkia TULE-sairauksien ja niistä johtuvan työkyvyttömyyden riskitekijöitä. Aineistona käytettiin edustavaa otosta 18-64-vuotiaita eri puolella Suomea asuvia maatalousyrittäjiä. Kuopion aluetyöterveyslaitos on tehnyt vuonna 1979 laajan postikysely (n = 11 985) ja vuonna 1992 toisen poikkileikkaustutkimuksen tietokoneavusteisella puhelinhaastattelumenetelmällä (n = 3237). Työkyvyttömyyttä selvitettiin seuraamalla 8 655 maatalousyrittäjää 1980-90 ja liittämällä tiedot Kelan työkyvyttömyysrekisteriin.

Pirjo Manninen

Tuumorimarkkerien merkitys kolorektaali-syöpäpotilaiden hoitossa

Kolorektaalisyöpä on tavallisimpia syöpälajeja teollisuusmaissa. Kolorektaalisyöpäpotilaiden määrä kaksinkertaistuu seuraavien kymmenen vuoden aikana, jolloin vuosittain sairastuu yli 3 000 ihmistä. Potilaan ennuste on hyvä, jos syöpä havaitaan ja leikataan varhaisessa vaiheessa. Sen sijaan ennuste on huono, jos tauti on laajalle levinnyt. Nykyään on mahdotonta ennustaa, kenellä syöpä uusii, ja siksi kaikkia potilaita seurataan leikkauksen jälkeen yleensä viiden vuoden ajan. Seuranta on aiheellista, sillä myös uusiutunut tauti voidaan aikaisessa vaiheessa hoitaa onnistuneesti leikkauksella. Myös sytostaatti-, solunsalpaaja- ja sädehoidolla on tehoa kolorektaalisyövässä, ja näitä hoitomuotoja voidaan tarjota potilaille, joiden ennuste on huono.

Monika Carpelan-Holmström

Homepölykeuhkon pitkäaikaisvaikutukset 14-vuotisseurannassa

Homepölykeuhko on työperäisen astman ohella viljelijöiden tärkeimpiä ammattitauteja. Tautiin on sairastunut 1980-luvun alun jälkeen 100-300 viljelijää vuosittain. Sairastumisen aiheuttaa altistuminen homeiselle heinälle, oljelle tai viljalle. Homepölykeuhkon sairastaneilla on todettu suurentunut riski keuhkojen toiminta-arvojen huononemiseen, mutta myös "terveillä" maanviljelijöillä on todettu suurentunut hengityselinsairauksien ja keuhkojen toiminta-arvojen huononemisen riski. Tämän vuoksi homepölykeuhkon pitkäaikaisennustetta tutkittaessa verrokkiryhmä on välttämätön. Kuitenkaan homepölykeuhkon pitkäaikaisennusteesta ei ennen tätä tutkimusta ole tehty yhtään kontrolloitua tutkimusta.

Riitta Erkinjuntti-Pekkanen

Metabolinen oireyhtymä Suomessa

Aikuistyypin diabeteksella, aivohalvauksella ja sepelvaltimotaudilla on yhteinen etiologinen tekijä: insuliiniresistenssi ja siihen kytkeytyvä vaaratekijöiden ryväs, metabolinen oireyhtymä. Perinteiset vaaratekijät (tupakka, kolesteroli ja hypertonia) selittävät noin puolet sepelvaltimotaudin synnystä. Metabolinen oireyhtymä selittänee suuren osan tuntemattomaksi jääneestä sepelvaltimotaudin etiologiasta ja myös suuren osan aikuistyypin diabeteksen puhkeamisesta.

Mauno Vanhala

Kauhea asia!

Hollantilainen tutkimusryhmä on sen nyt virallisesti osoittanut arvostetun Lancet-lehden artikkelissaan: poskiontelotulehdus paranee täysin ilman antibioottihoitoa! Ja silti joka vuosi Suomen puolesta miljoonasta poskiontelotulehduspotilaasta lähes kaikki saavat antibioottihoidon.

Pentti Huovinen

Vihdoin osoitettu: stressi todella pahentaa ateroskleroosia

Itä-Suomessa koostetusta keski-ikäisten miesten seurantakohortista on saatu arvokasta tietoa stressin ja ateroskleroosin yhteyksistä. 591 miehen (ikä 42-60 vuotta) otosta seurattiin runsaat neljä vuotta. Seurannan alussa selvitettiin kyselyllä mm. työperäisen stressin määrää ja tehtiin maksimaalinen polkupyörärasitusergometria. Lisäksi tehtiin seurannan alussa ja lopussa kaulavaltimoiden kaikukuvaus, josta voidaan mitata kaulavaltimon ateroskleroosin määrä. Tutkimukseen kuului myös suuri joukko laboratoriomäärityksiä sekä elämäntapa- ja muu anamneesi.

Robert Paul

Viinaa lapsille ja nuorille

Britanniassa on kannettu huolta yhä nuorenevasta alkoholinkäyttäjäkunnasta - kuten Suomessakin. Siellä on keskusteluissa tuotu voimakkaasti esille kysymys, onko lasten (12-14-vuotiaiden) lisääntynyt juopottelu kenties uusien, nimenomaan lapsille suunnattujen alkoholijuomien suosion seurausta. Mielenkiintoisessa brittitutkimuksessa, jonka toteuttivat glasgowlaisen yliopiston markkinointi- ja terveyskasvatusyksiköt, selvitettiin 12-17-vuotiaitten juomamieltymykset.

Robert Paul

Makrofageilla sama reseptori kolesterolille ja mikrobeille

Makrofagien pinnalla on sekalaisiin siivoustoimiin tarkoitettuja scavenger-reseptoreita. Näillä "roskiksen kaivelijoilla" (scavenger) on kyky sitoutua mitä moninaisimpiin rakenteisiin, esimerkiksi muuntuneisiin LDL-molekyyleihin. Niiden onkin ajateltu olevan tärkeitä ateroomaplakin kehittymisessä kerätessään verestä kolesterolia suonen seinämään.

Matti Viljanen

Bakteeriripulin jälkisato

Bakteeriripuli on meikäläisissä oloissa useimmiten salmonellan tai kampylobakteerin aiheuttama itsestään ohimenevä tauti. Se juoksuttaa aikansa, mutta sen jälkeen elämä on taas normaalia. Näin se käy, mutta eipä ilmeisestikään aina, jos tämän englantilaisen postikyselyn viestiin on uskominen.

Heikki Arvilommi

MS-taudin diagnosoinnin uudet haasteet

Multippeliskleroosin diagnosointi on edelleen haaste, vaikka uusien magneettikuvausmenetelmien ansiosta saadaan entistä tarkempaa tietoa taudin aktiivisuudesta ja leesioiden laaja-alaisuudesta. Koska uusien lääkehoitojen avulla voidaan hillitä MS-tautia, on diagnoosin oltava tarkka ja riittävän varhainen. Tampereella tehdyn retrospektiivisen tutkimuksen perusteella suositellaan MS-taudin diagnostisiksi tutkimuksiksi kliinisen tutkimuksen lisäksi aivojen magneettikuvausta, joka kuvantaa MS-plakit sekä likvori-analyysiä, mistä intratekaalisen IgG-tuotannon määritys ja oligoklonaalisten vyöhykkeiden tutkiminen isoelektrisellä fokusoinnilla ovat hyödyllisimpiä. Yhdenmukaisen diagnostisen käytännön toivotaan karsivan epäoleellisia tutkimuksia ja hillitsevän kustannuksia.

Maritta Ukkonen, Prasun Dastidar, Irina Elovaara

Kolonoskopia vai kolonografia?

Kolonoskopia on turvallinen ja tehokas paksusuolen tutkimus, jonka käyttö on viime vuosina lisääntynyt muun muassa indikaatioiden väljentymisen vuoksi. Se on herkempi ja spesifisempi kuin kolonografia ja kun tähystyksessä voidaan samalla tehdä toimenpiteitä, sen käyttö tulee osin myös taloudellisemmaksi ja potilaalle helpommaksi. Kolonoskopia olisikin usein hyödyllinen ensisijaisena tutkimuksena varjoainekuvauksen sijasta. Sen saatavuus on kuitenkin rajallinen, ja tähystystä joudutaan käyttämään valikoiden tärkeimpiin aiheisiin. Näistä kolorektaalisyövän riskiryhmien seulonnassa ja seurannassa kolonoskopia on korvaamaton.

Ilkka Krekelä

Purentaelinperäinen päänsärky

Päänsäryn ja purentaelimen toimintahäiriön mahdollinen yhteys on ollut kiinnostuksen kohteena erityisesti hammaslääketieteellisessä tutkimuksessa ja kirjallisuudessa jo pitkään. Päänsärky on todettu purentadysfunktioista kärsivillä potilailla hyvin yleiseksi oireeksi; se on heillä jopa kaksi kertaa yleisempi kuin vertailuryhmissä yleensä.

Heli Forssell

Dissosiatiivinen identiteettihäiriö - tarua vai totta?

Dissosiaatio on vaikeasti ymmärrettävä psyykkinen ilmiö, joka patologisena saa aikaan tietoisuuden, muistin ja havaintojen joskus dramaattisiakin vääristymiä. Käsite on ollut käytössä 1800-luvulta alkaen, mutta dissosiaatiohäiriöitä diagnosoitiin vähän 1980-luvulle asti, jolloin ne tulivat mukaan DSM-III-tautiluokitukseen. Sen jälkeen niitä on julkaistu erityisen paljon Yhdysvalloissa, jossa myös diagnostiikan perusteista on virinnyt kiihkeä keskustelu. Muualla maailmassa asiaan on suhtauduttu pidättyväisemmin. Suomessa dissosiatiivisiin häiriöihin on kiinnitetty niukasti huomiota, ja suurimmalle osalle lääkäreistä ja psykologeista ilmiö on täällä tuiki tuntematon. Dissosiatiivinen identiteettihäiriö on näistä häiriöistä vaikein ja kiistanalaisin. Sen erotusdiagnostiikassa tulevat kyseeseen toksiset tilat, psykoosit, temporaaliepilepsia, muut dissosiatiiviset häiriöt, unissakävely ja uskonnolliset hurmostilat.

Päivi Peltola, Hannu Lauerma, Jyrki Korkeila

Liikunta ja mielenterveys

Terve sielu terveessä ruumiissa on antiikista lähtevä yleisesti hyväksytty ja totena pidetty sanonta, joka kyseenalaistetaan hyvin harvoin. Kuitenkaan liikunnan merkityksestä mielenterveydelle ei ole paljon tietoa. Tutkimuksia ovat tehneet lähinnä liikunta- ja käyttäytymistieteilijät. Niinpä liikunnan merkitys erilaisissa psyykkisissä häiriöissä onkin jäänyt vähälle huomiolle. Tietomme liikunnan ja mielenterveyden yhteyksistä ovat vielä vajavaisia. Nykykäsitys kuitenkin on, että kohtuullinen liikunta lisää mielenterveyttä ja voidaanpa sitä käyttää eräänä masennustilan hoitomuotonakin muiden hoitojen lisänä.

Sami Räsänen, Matti Joukamaa

Lääkärinlausunto oikeudellisesta kelpoisuudesta ja sairaudesta laillisena esteenä

Joskus lääkäri joutuu tilanteeseen, jossa häneltä pyydetään lausuntoa henkilön oikeudellisesta kelpoisuudesta. Tällaiseen tilanteeseen on aina suhtauduttava vakavasti, sillä vaikka oikeudellisen kelpoisuuden ratkaisu on viime kädessä tuomioistuimen asia, ratkaisun edellyttämä näyttö nojautuu usein lääkärinlausuntoon. Pelkkä sairaus on hyvin harvoin syy rajoittaa oikeudellista kelpoisuutta. Pelkkä sairaus ei myöskään riitä oikeudellisen kelpoisuuden menettämiseen. Sitä paitsi sairaus ei ole välttämättä edes laillinen este.

Urpo Kangas

Aikuisten hammashoidon tukeminen sosiaalivakuutuksesta päättyy Ruotsissa

Euroopan ehkä kattavinta, mutta todennäköisesti myös kustannuksiltaan kalleinta aikuisten hammashoidon sairausvakuutuskorvausjärjestelmää ollaan lopettamassa Ruotsissa. Vuoden 1998 budjettiin on hammashoidon korvauksiin varattu enää noin neljännes viime vuosien määrärahasta, ja jäljelle jätetyt rahat on tarkoitus käyttää hammashoidon tukemiseen etupäässä sairaustapauksissa. Terveen väestön hammashoitoa ei aiota enää tukea. Taloudellisen lamakauden aikana hammashoitovakuutuksen kustannusten kasvua ei ole katsottu suopein silmin, varsinkaan kun toimenpidepalkkioihin perustuneen vakuutuksen kokonaiskustannukset ovat koko ajan kasvaneet, vaikka väestön suun terveyden tila on jatkuvasti kohentunut.

Eeva Widström, Inkeri Barenthin

Munuaistaudin aiheuttaman haitta-asteen arviointi verotusta varten

Kroonista tautia sairastavan potilaan lääkäri joutuu ajoittain tilanteeseen, jossa potilas pyytää häneltä todistusta veroviranomaisille heikentyneestä veronmaksukyvystä. Haittaluokan arvioinnin perusperiaatteet ovat melko yksiselitteiset, kun kyseessä on esimerkiksi raajan puuttuminen tai näkö- tai kuulovamma, mutta kun potilas sairastaa kroonista sairautta, joka aiheuttaa monia erilaisia oireita ja löydöksiä, arviointi on monimutkaisempi. Täsmällisen ohjeiston puuttuessa hoitavan lääkärin arvion merkitys korostuu, mutta toisaalta tämä voi johtaa hyvin erilaisiin tulkintoihin samantyyppisistä taudinkuvista. Suomen nefrologiyhdistys - Finlands nefrologförening ry:n aloitteesta on laadittu taulukko helpottamaan kannanottoa eriasteisten munuaissairauksien aiheuttamaan invaliditeettiin.

Markku Asola, Ilpo Ala-Houhala

Oikaisu

Artikkeliin Päivän tärkein ateria - aterioiden koostumus vuonna 1992 (Lääkärilehti 9/97) oli tullut toimituksessa valitettava lapsus. Ingressissä puhutaan Kansaneläkelaitoksen selvityksestä, kyseessä on tietysti Kansanterveyslaitoksessa tehty työ. Artikkelin kirjoittajat Päivi Klemola, Eva Roos ja Ritva Prättälä ovat Kansanterveyslaitoksen tutkijoita, mikä kirjoittajien esittelystä selviää.

Verenpainelääkitys kohdallaan vain kolmasosalla potilaista

On tunnettu asia, että lääkitys ei aina laske verenpainepotilaiden painetta tyydyttävälle tasolle. Osasyyksi on tarjottu mm. valkotakkihypertoniaa: verenpaine nousee vastaanottotilanteen aiheuttaman jännityksen seurauksena. Nyt kun ambulatorinen, koko vuorokauden kestävä verenpaineen rekisteröinti on mahdollista, tämä käsitys ei näytäkään selittävän koko totuutta kohonneen verenpaineen hoidon laadusta.

Robert Paul

Fosfolipidivasta-aineisten naisten raskausnäkymät paranevat

Jos raskaus on päättynyt toistuvasti keskenmenoon, on noin 15 %:n mahdollisuus, että taustalla on fosfolipidi- tai kardiolipiinivasta-aineita tai lupusantikoagulantti. Ja päinvastoin, jos naisella on näitä vasta-aineita, on keskenmenon riski erittäin suuri, jopa 90 %. Tilaa on hoidettu mm. kortikosteroideilla ja immunoglobuliinilla ja kenties parhaiten asetyylisalisyylihapolla tai hepariinilla. Brittiobstetrikot tutkivat, miten ASA:n ja hepariinin yhdistelmähoito auttaa tilanteeseen.

Robert Paul