Alloimmunotrombosytopenian vuoksi hoidetut tai tutkitut vastasyntyneet Kuopion yliopistollisessa sairaalassa vuosina 1987-1993

Vastasyntyneen alloimmunotrombosytopenia on alidiagnosoitu ongelma. Tautiin liittyvän aivoverenvuotoriskin vuoksi tulee aktiivisesti etsiä sitä sairastavat vastasyntyneet sekä tutkia ja tarvittaessa hoitaa heidän sisaruksensa jo raskausaikana. Alloimmunisaatiota aiheuttavia antigeeneja löydetään jatkuvasti uusia. Tapauksissa, joissa naiselta on todettu niiden puutos, tulisi myös naispuoliset lähisukulaiset tutkia sen toteamiseksi. Tulevaisuudessa olisi harkittava seulontojen järjestämistä kaikille odottaville äideille.

Päivi Nykänen, Anneli Martikainen, Kirsti Heinonen, Riitta Kekomäki, Pertti Kirkinen

Sympaattinen dystrofia - puudutuksia vai lääkkeitä?

Reflektorista sympaattista dystrofiaa, sympaattisen hermoston kiputilaa, johon ei liity selvää hermovammaa, ei voida hoitaa spesifisesti syyn mukaan, koska kiputilan patofysiologia ei ole vielä täysin selvä. Useimpia potilaita voidaan auttaa erilaisilla puudutuksilla, joilla katkaistaan noidankehä perifeerisen hermon ja keskushermoston väliltä. Hoitoon tulee liittää myös lääkitys, fysioterapia ja tarvittaessa stimulaatiohoito. Ennusteen kannalta on tärkeää saada hoito kipupoliklinikassa käyntiin nopeasti.

Pertti Pere, Eija Kalso

Reumalääkkeiden käyttö raskaus- ja imetysaikana

Reumasairaudet, etenkin nivelreuma ja systeeminen lupus, ovat verraten yleisiä fertiili-ikäisillä naisilla. Useiden reumalääkkeiden vaikutuksista lisääntymiskykyyn ja sikiöön on niukasti ja osaksi ristiriitaista tietoa. Artikkeliin on koottu ajankohtainen tieto eri reumalääkkeiden riskeistä ja toisaalta turvallisuudesta äidille ja lapselle. Tavoitteena on, että ohjeet palvelevat mahdollisimman laajasti reumasairauksien avohoitoa.

Jukka Martio

Lehmänmaitoallergian ja keliakian diagnostiikka ja hoito

Kun lapsella todetaan ruokavalkuaisen aiheuttama allergia tai keliakia, ruokavalion muutokset saattavat olla hyvinkin hankalia ja myös kalliita. Siksi näiden sairauksien diagnostiikassa on syytä olla tarkka. Toisaalta diagnostiset tutkimukset eivät saa aiheuttaa pienelle lapselle kohtuutonta rasitusta.

Erkki Savilahti, Kaisu Juntunen-Backman, Aila Paganus, Saara Onnela

Säteilyhaitat toimenpideradiologiassa

Toimenpideradiologiassa on suurennettu huomattavasti röntgenlaitteiden annosnopeuksia, jotta kuvanlaatu pysyisi riittävän hyvänä ylipainoisiakin potilaita kuvattaessa. Tämä on johtanut suuriin ihoannoksiin ja joskus akuutteihin ihovaurioihin. Uusissa läpivalaisuröntgenlaitteissa voidaan käyttää niin suuria annosnopeuksia, että ihovaurioita voi syntyä jo lyhyilläkin läpivalaisuajoilla. Ihomuutoksia voidaan odottaa, kun kerta-annos on suurempi kuin noin 3 Gy:tä.

Antti Servomaa, Wendla Paile, Juhani Karppinen

Itsehoitoon vaikuttavat psyykkiset tekijät

Yleisimpien kansansairauksien ennaltaehkäisy ja hoito edellyttää terveellisiä elämäntapoja. Elämäntavoissa taas heijastuu yksilön suhde itseensä ja ympäristöönsä. Itsehoitoon vaikuttaa se, miten tärkeänä suhteessa muihin asioihin yksilö pitää omaa ruumiillista hyvinvointiaan, eli mikä motivoi hänen käyttäytymistään. Toisaalta itsehoidon onnistuminen riippuu yksilön kyvystä toimia pitkän aikavälin tavoitteen, kuten terveyden, vaatimusten mukaan. Itsestä huolehtimisen sisäisen motivaation ja itsekontrollikyvyn merkityksen ymmärtäminen on olennaista pyrittäessä parantamaan hoitotuloksia.

Kirsti-Liisa Kuusinen

Ulkustaudin hoidon ja ehkäisyn kustannukset ja hyödyt

Maha- ja pohjukaissuolihaavauman hoito on parinkymmenen viime vuoden kuluessa muuttunut perusteellisesti. Uusilla lääkkeillä voidaan haavauma hoitaa oireettomaksi yli 90 %:lta potilaista ja leikkaushoito on vähentynyt olennaisesti. Hoidon painopiste on siirtynyt haavaumien uusiutumisen ehkäisyyn. Helikobakteeri-infektioon liittyvä ulkustaudissa bakteerin häätö kannattaa aina, sillä haavaumien uusiutuessa hoito tulee selvästi kalliimmaksi. Tulehduskipulääkkeiden käyttöön liittyviä haavaumia ei varmaankaan pystytä täysin ehkäisemään, mutta riskipotilaille voidaan yrittää haavaumien ehkäisyyn tähtääviä muutoksia lääkitykseen.

Anna-Liisa Karvonen

Päihdepotilaat yleissairaalan psykiatrisissa konsultaatioissa

TAYS:n yleissairaalapsykiatrian poliklinikassa selvitettiin päihteisiin liittyvää konsultaatiopalvelujen käyttöä 433 perättäisessä konsultaatiossa keväällä 1994. Poliklinikan kaikista käynneistä 22 % ja ensiapupoliklinikan konsultaatiokäynneistä 52 % liittyi päihteisiin. Lähes puolet päihdepotilaiksi tunnistetuista potilaista ei ollut ollut aiemmin hoidossa päihdeongelman vuoksi. Etenkin naisten päihdeongelma oli vaikeasti tunnistettavissa. Päihteiden osuus erottui voimakkaimmin itsemurhayrityksissä, joista puolet liittyi päihteisiin. Päihdepotilaiden sairauskertomuksesta löytyi ensimmäisen kerran viitettä päihdeongelmasta keskimäärin 5-6 vuotta ennen tutkimusajankohtaa, mutta sairauskertomustietoja ei useinkaan otettu huomioon päihdeongelman tunnistamisessa tai diagnooseja määriteltäessä. Kaikkien päihdepotilaiden arvioitiin olevan jatkohoidon tai uusintakäynnin tarpeessa.

Riitta Alaja, Kaija Seppä, Pekka Sillanaukee

Mitä tapahtui Koskenalan viimeisille potilaille?

Psykiatristen sairaansijojen nopea vähentyminen on merkinnyt monelle potilaalle tutun hoitoympäristön täydellistä muutosta. Viime vuosina on esitetty ristikkäisiä käsityksiä potilaiden edellytyksistä sopeutua elämään sairaalan ulkopuolella. Huolestuneita näkemyksiä on tuotu esiin myös Etelä-Pohjanmaalla, missä on ollut runsaasti psykiatrisia sairaansijoja. Eteläpohjalaisen Koskenalan entisen B-mielisairaalan potilaiden selviäminen uudessa hoitoympäristössä riippui oleellisesti sairauden laadusta ja potilaan kotikunnasta.

Heimo Hemminki, Jaakko Pihlajamäki, Tapani Sipilä, Aarno Särmö, Saara Ijäs

Synnytyskivun hoitokäytäntö

Synnytyskipu on yksi vaikeimmista äkillisistä kiputiloista. Kuitenkin edelleen synnytyskivun luonteesta, merkityksestä ja hoidosta on ristiriitaisia käsityksiä tutkijoiden, hoitohenkilöiden ja synnyttäjien keskuudessa, mikä heijastuu kivun hoitokäytäntöön. Kipu on subjektiivinen ja jakamaton kokemus, ja sen vuoksi sen mittaaminen on vaikeaa. Yksilön käyttäytymisen perusteella ulkopuolinen usein aliarvioi toisen kokemaa kivun voimakkuutta.

Pirjo Ranta

Diabeteksen syntymekanismeista - lymfosyyttien pääsy haimakudokseen

Insuliiniriippuvaisen eli ykköstyypin diabeteksen (Insulin-dependent diabetes mellitus, IDDM) syntytapa on monimutkainen. Taudin keskeisin histopatologinen löydös on insuliinia erittävien betasolujen tuhoutuminen ja mononukleaaristen valkosolujen, varsinkin lymfosyyttien keräytyminen haimasaarekkeisiin tulehdussolurykelmiksi eli insuliitiksi.

Arno Hänninen

Epilepsiapotilaille ennen ohimolohkon leikkausta tehtävät tutkimukset

Ohimolohkoepilepsiassa (temporaaliepilepsia) kohtauksia aiheuttava pesäke sijaitsee ohimolohkon alueella. Jos lääkehoito ei poista kohtausoireita, harkitaan epilepsiakirurgista hoitoa eli kohtauksia tuottavan aivoalueen poistamista. Epileptisen pesäkkeen paikan määrittämiseksi tarvitaan usean eri lääketieteen erikoisalan tutkimuksia.

Arja Tuunainen

Akillesjänteen kuvantaminen

Vaikka jännekudos osallistuu vain hyvin vähän ihmisen aineenvaihduntaan, siihen tiedetään kertyvän eräissä sairauksissa vierasta materiaalia. Akillesjänteiden paksuuntumisen toteamista onkin suositeltu diagnosointi- ja seurantamenetelmäksi eräissä taudeissa. Väitöskirjatyössä paneuduttiin erityisesti kolesterolikertymien havaitsemiseen jännekudoksen sisällä ultraäänikuvauksen ja magneettikuvauksen avulla, jänteen normaalin paksuuden määrittämiseen eri ikäisillä terveillä ihmisillä sekä mittaustuloksiin vaikuttaviin tekijöihin.

Terhi Koivunen

Klodronaatin vaikutus luun lujuuteen kokeellisessa osteoporoosissa

Osteoporoosi on oireyhtymä, johon liittyvä lisääntynyt alttius luunmurtumille on merkittävä kansanterveydellinen ja -taloudellinen rasite. Tällä hetkellä tärkeimmät osteoporoosin ehkäisyssä/hoidossa käytettävät lääkkeet ovat estrogeenit sekä kalsitoniini. Nämä aineet eivät kuitenkaan sovi kaikille sivuvaikutusten tai puutteellisen tehon vuoksi, joten uusia hoitomuotoja osteoporoosiin etsitään kiivaasti.

Vesa Lepola

Suomalaisvalaistusta skitsofrenian biologiaan

On viitteitä siitä, että skitsofreniapotilailla on aivojen dopamiiniaineenvaihdunnan häiriö, mutta suoraa näyttöä ei tähän asti ole ollut mahdollista saada. Positroniemissiotomografian (PET) myötä tilanne on muuttunut: Tällä menetelmällä voidaan selvittää monenlaisten radioaktiivisesti leimattujen biologisten aineiden kulkeutumista ja kertymistä elimistössä.

Weberin testi ilman äänirautaa?

Ernst Heinrich Weber esitti vuonna 1825 perustelut nimeään kantavalle testille, jossa selvitetään keskelle päätä tai otsaa sijoitetulla ääniraudalla, lateralisoituuko ääni jompaankumpaan korvaan. Lateralisaatio seuraa, jos korvassa on konduktiivinen kuulovika, eli useimmiten äänen johtuvuutta parantava nestekertymä, kuten märkäisessä välikorvatulehduksessa.

Viinan ja rintasyöpävaaran suhde: suora vai J-käyrä?

Alkoholin runsaan käytön on arveltu olevan yhteydessä keskimääräistä suurempaan vaaraan sairastua rintasyöpään, mutta eri tutkimuksissa tulokset ovat vaihdelleet, ja niinpä yhteyttä on pidetty melko heikkona. Niin ikään ei ole ollut tietoa siitä, lisääntyykö sairastumisvaara lineaarisesti lisääntyvän alkoholinkäytön myötä vai voisiko kyseessä olla esimerkiksi ns. J-käyrä kuten sepelvaltimotaudissa.

Punatautipaukustako mullistava rokote?

Viime vuosien ällistyttävin asia rokotteiden kehittelyssä on ollut pelkän DNA:n käyttäminen rokotteena. Eläimiin ruiskutettu viruksen DNA saa aikaan immuunivasteen viruksen proteiineille ja myös suojaa myöhemmältä infektiolta. Sen täytyy merkitä sitä, että eläimen solut ottavat sisäänsä vieraan DNA:n ja rakentavat sen koodaamaa proteiinia. Elimistön omat solut siis saadaan ryhtymään rokotevalmistajiksi tuottamaan proteiinia, joka toimii kuten ruiskutettu rokote.

Koputtavalle (pneumokokille) avataan

Bakteerit, myös potentiaaliset patogeenit, elävät haittaa aiheuttamatta isäntänsä limakalvoilla. Esimerkiksi pneumokokkeja löytyy nenänielusta lähes neljällä kymmenestä. Joskus ne kuitenkin aiheuttavat henkeä uhkaavan invasiivisen infektion. Miksi?

Magnesiumsulfaatti tehoaa raskausmyrkytykseen

Eklampsia vaanii edelleen, vaikka raskaana olevien naisten verenpaineseuranta on kattava. Raskauden loppupuolella nouseva verenpaine ja turvotukset edellyttävät valppautta. Pre-eklampsiavaiheessa on annettu magnesiumsulfaattia jo vuosikymmeniä eklampsian estämiseksi, mutta tämän aineen todellista merkitystä ei ole vahvistettu kliinisissä tutkimuksissa. Koska eklampsian kardinaalioire ovat kouristukset, verrattiin pre-eklampsiassa annettavan magnesiumsulfaatin ja fenytoiinin tehoa eklampsian ehkäisyssä.