Hoito- ja taitovirheet ja lääkärin ammatinharjoittamisen valvonta

Vuosina 1986-1990 lääkintöhallitukseen tehdyistä kanteluista valtaosa ei johtanut toimenpiteisiin. Seuraamuksiin johtaneista kanteluista kolmannes koski erilaisia hoito- ja taitovirheitä. Kaikki potilastyytymättömyys ei läheskään aina johda kanteluun, ja toisaalta kantelu kuvastaa potilaan kokemusta eikä kerro koko totuutta tapahtumista.

Terhi Hermanson, Matti Rimpelä, Antti Marttila

Ilmaemboliat aivoverisuonikuvauksissa

Vaikka kaulavaltimon angiografian tarve on vähentynyt uusien neuroradiologisten menetelmien myötä, tarvitaan aivovaltimoiden varjoainekuvausta edelleen. Tutkimus ei suinkaan ole vaaraton, sillä jonkinasteisia ohimeneviä neurologisia oireita potee noin 4 % potilaista angiografian jälkeen ja joka sadannelle jää neurologinen jälkioire.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Tupakansavu työpaikan karsinogeenina - miten Suomessa altistutaan?

Yli 400 000 suomalaista toimii työpaikoilla, joilla tupakointirajoituksia ei ole. Kolmasosa tupakoimattomista ilmoittaa altistuvansa tupakansavulle työpaikallaan - näistä 130 000 lähes koko työpäivänsä ajan. Uudessa tupakkalakiehdotuksessa esitetään tupakoinnin kieltämistä työpaikkojen yhteisissä sisätiloissa ja työhuoneissa, joissa työskentelee vähintää kaksi henkilöä.

Marja Simonsuuri-Sorsa, Päivikki Färdig, Raija Kalimo Anneli Ojajärvi

Koulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa 1978-1992

Miesten tupakoinnissa on ollut selvät erot koulutusryhmien välillä jo 1950-luvulta lähtien: mitä enemmän koulutusta, sitä harvemmin tupakoidaan. Naisten tupakoinnissa vastaava ero oli nähtävissä vasta 1980-luvun puolivälissä. Miesten tupakointi on säilynyt ennallaan kaikissa koulutusryhmissä vuodesta 1978 lähtien. Naisten vähiten koulutetun ryhmän keskuudessa tupakointi on lisääntynyt 1980-luvun puolivälin jälkeen, hyvin koulutettujen keskuudessa tupakoinnin esiintyvyys on säilynyt ennallaan.

Ossi Rahkonen, Mari-Anna Berg, Pekka Puska

Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden infektio-ongelmien ehkäisy

Maahanmuuttajien, erityisesti pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden, terveydentilan arvioiminen ja hoitolinjat ovat vaihdelleet vastaanottokeskuksissa ja pakolaisten ongelmia hoitavissa terveyskeskuksissa. Olemme laatineet sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä ohjeet, joiden tarkoituksena on edistää lääketieteellisesti ja taloudellisesti järkevien käytäntöjen muotoutumista. Annetut ohjeet eivät ole sitovia. Suosituksista saattaa olla perusteltua poiketa esimerkiksi paikallisten olojen tai pakolaisryhmien välisten eroavaisuuksien vuoksi.

Hanna Nohynek, Matti Jahkola, Petri Ruutu Juhani Eskola

Kalsiumoksalaattikivien riski ja ravinnon kalsiummäärä

Valtaosa munuaiskivistä on kalsiumoksalaattikiviä, ja hyvään kliiniseen käytäntöön on kuulunut kalsiumoksalaattikivitautia sairastavien potilaiden valistaminen vähäkalkkiseen ruokavalioon. Mutta medisiina on täynnä paradokseja: Harvardin yliopistosairaalan koordinoimassa tutkimuksessa osoitetaan, että kalsiumoksalaattikivien riski kasvaa, mitä vähemmän kalsiumia nautitaan!

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Sähkösokkihoito depression hoidossa

Sähkösokkihoidon tärkein aihe on tätä nykyä vaikea depressio. Menetelmää on käytetty jo yli 30 vuotta, ja useissa tutkimuksissa on osoitettu, että se toimii ja korjaa depression ainakin joksikin aikaa jopa 90 %:lla potilaista. Edelleen on kuitenkin epätietoisuutta siitä, mikä on sopiva sähköannos ja paras elektrodien sijoitus.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Hammastulehdukset ja koronaarit

Yhdysvalloissa tehty tutkimus vahvistaa suomalaisten vuonna 1989 esittämää yhteyttä hammas- ja ientulehdusten ja sydäninfarktien välillä. Vuosina 1971-74 osallistui 9 760 henkilöä kansalliseen terveys- ja ravitsemustutkimukseen. Heidän sairastumistaan sydäninfarktiin ja kuolemia kartoitettiin vuonna 1987 haastattelujen, sairauskertomusten ja kuolintodistusten avulla. Yli 90 %:sta saatiin tiedot.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Terveyskasvatustutkimukset Suomessa

Maamme terveyskasvatustutkimus on kehittynyt kansainvälisestikin arvioiden mittavaksi ja korkeatasoiseksi. Sen ongelmia ovat projektien ja hankkeiden päällekkäisyys ja samankaltaiset lähestymistavat. Uusia tutkimuksia suunniteltaessa olisi tärkeää tietää jo meneillään olevista hankkeista; tutkimusresurssit on suunnattava hyödyttämään nimenomaan käytännön terveyskasvatustyötä. Tutkijoiden avuksi on alettu kerätä rekisteriä maamme terveyskasvatustutkimuksista tiedustelemalla hankkeita 471 organisaatiosta.

Päivi Rautava, Eero Lahtinen, Jorma Järvisalo Markku Koskenvuo

Luonnonlääkinnän kaupalliset taustat

Luonnonlääkintää ja muuta lääketieteeseen perustumatonta ns. vaihtoehtolääkintää todistellaan tehokkaaksi sillä, että enemmistö kansalaisista on siitä kiinnostunut ja suuri osa uskoo vaihtoehtohoitojen olevan tehokkaita. Luonnonlääkkeiden käytön runsaus ei kuitenkaan johdu yksittäisistä seikoista, kuten niiden väitetystä tehokkuudesta. Koko vaihtoehtolääkinnän taustalla on mitä moninaisin joukko tekijöitä, joista osa on kansanomaisesta lääkinnästä tuttuja jo tuhansien vuosien takaa, osa edustaa uusia kaupallisia virtauksia.

Veijo Saano

Polikliinisen psykoosityöryhmän toiminta tuloksekasta

Psykoosityöryhmä on pääasiassa skitsofrenian hoidon kehittämiseksi käyttöön otettu työmuoto, jonka avulla akuutteja kriisitilanteita voidaan tehokkaasti selvitellä ja hoitaa avohoidossa. Työmuoto on levinnyt Suomessa laajalle, ja sitä on menestyksekkäästi sovellettu vaikeisiin mielenterveyden häiriöihin sekä mielenterveystoimistoissa että sairaaloiden poliklinikoissa. Turun psykiatrian klinikan sisäänottopoliklinikka aloitti toimintansa vuonna 1984. Päivystävän työryhmän tekemä laaja sairaalahoidon tarpeen arviointi on muuttanut sairaalahoidon käyttöä tarkoituksenmukaisemmaksi ja parantanut potilaiden hoidon integraatiota. Tämänkaltaista selvittelyä ja akuuttihoitoa lisäämällä voidaan sairaalahoitoja selvästi vähentää.

Jyrki Heikkilä, Viljo Räkköläinen

Toimikunta laajentaisi omalääkärimallia yksityissektorille Sairaanhoitokustannuksiin tulossa vuotuinen omavastuu

Sairausvakuutusjärjestelmää ehdotetaan kehitettäväksi niin, että se korvaisi vakavasti ja pitkäaikaisesti sairaiden suuret sairaanhoitokulut entistä paremmin. Suurten kulujen korvaus nousisi 75 %:iin. Rahat uudistukseen saataisiin säätämällä sairausvakuutukseen vuotuinen omavastuuosuus. Myös omalääkärijärjestelmää ollaan jalostamassa edelleen: asiakas voi jatkossa valita omalääkärikseen myös yksityisen sektorin yleislääkärin, jos sairaanhoitovakuutustoimi-kunnan kaavailemat uudistukset toteutuvat. Muutokset tulisivat voimaan vuoden 1995 alussa.

Paksusuolisyövän seulonta

Ulosteen veren analyysiä käytetään paksusuolisyövän seulontaan. Ei kuitenkaan ole ollut näyttöä siitä, että okkultin veren tutkiminen vähentäisi kuolleisuutta tähän syöpään. Yhdysvalloissa käynnistettiin vuonna 1975 suuri, 46 551 vapaaehtoista 50-80-vuotiasta tutkittavaa käsittävä tutkimus, jossa ulosteen verianalyysin avulla pyrittiin toteamaan paksusuolisyöpä jo varhaisvaiheessa.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Serotoniininestäjät depression hoidossa - jäitä hattuun!

Ryminällä markkinoitujen serotoniinin takaisinoton estäjien väitetään olevan perinteisiä trisyklisiä masennuslääkkeitä paremmin siedettyjä ja tehokkaampia. Asiaa selvitetään laajasti brittiläisessä meta-analyysissä: leedsiläiskollegat ovat käyneet läpi 63 satunnaistettua tutkimusta, joissa fluoksetiinia, fluvoksamiinia, paroksetiinia ja sertraliinia on verrattu trisyklisiin masennuslääkkeisiin. Kirjoittajat vertasivat ilmoitettuja masennuksen astetta mittaavia suureita eri tutkimuksissa.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030