Euroopan asiantuntijat arvioivat tulevaa Kustannukset kasvavat, lääkärin rooli laajenee

Terveydenhuollon kustannuksia kuvaava kasvukäyrä on Euroopassa taloudellisen kasvun ja inflaation käyriä selvästi jyrkempi seuraavien viiden vuoden aikana, vaikka julkisen sektorin kuluja karsittaisiin. Kansalaiset maksavat entistä suuremman osan terveydenhuoltokuluistaan itse, ja myös lääkärit törmäävät työssään entistä useammin budjetin raameihin. Näin arvioivat kymmentä Euroopan maata edustavat terveydenhuollon asiantuntijat tuoreessa tutkimuksessa.

Asiakkaiden kokemukset terveyspalveluista Kuopion terveyskeskuksessa 1992

Kuopion terveyskeskuksessa tehtiin ennen väestövastuuseen siirtymistä syksyllä 1990 asiakaskysely terveyspalvelujen toimivuudesta. Kysely toistettiin alkuvuodesta 1992, kun lääkärien vastaanottotoiminta oli toiminut väestövastuisesti noin vuoden ajan. Tulosten vertailu osoittaa omalääkärin palvelujen käytön lisääntyneen ja keskitetyn päivystyksen käytön vähentyneen. Asiakkaat ilmoittivat päässeensä väestövastuujärjestelmässä nopeammin lääkärin vastaanotolle. Vastaajat olivat myös tyytyväisempiä saamaansa palveluun.

Marjukka Vallimies, Pekka Airaksinen, Ritva Paavola-Ikäheimo

Työmatkaliikunta - varteen otettava vaihtoehto perusliikunnaksi

Enemmistö suomalaisista ei liiku terveyden kannalta riittävästi. Toivottavinta kansanterveyden ja -talouden kannalta olisi sellainen liikunta, joka vaatisi vähän investointeja, olisi turvallista ja kytkeytyisi luontevasti jokapäiväiseen elämään. Työmatkaliikunta täyttää nämä kriteerit. Tampereella tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että työmatkaliikuntaan suhtaudutaan myönteisesti ja halukkuutta sen lisäämiseen on.

Ilkka Vuori, Pekka Oja, Olavi Paronen

Ei ole helppoa Britanniassakaan

Suomessa hallituksen päätös kahden hammaslääketieteellisen tiedekunnan lopettamisesta on järisyttänyt tiedemaailmaa. Sen lisäksi lääketieteelliset tiedekunnat ovat joutumassa leikkurin terien alle. Tässä hötäkässä ei liene toi-voakaan laatia tiedepoliittisia linjauksia Suomessa. Brittien lääkärilehden pääkirjoitus käsittelee sikäläistä tiedepolitiikkaa.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Tietokonetomografiatutkimukset Suomessa

Tietokonetomografia-tutkimuksessa potilas altistuu huomattavasti suuremmalle säteilyannokselle kuin perinteisessä röntgenkuvauksessa. Vaikka tietokonetomografioiden osuus kaikista röntgentutkimuksista on edelleen pieni, laitteiden yleistymisen myötä niiden merkitys säteilylähteenä on kasvanut huomattavaksi. Suomessa 23 sairaalan tietokonetomografiatutkimuksista tehdyssä selvityksessä kävi ilmi, että tutkimustekniikka vaihtelee huomattavastikin ja sen myötä myös potilaan saama säteilyannos. Tutkimustekniikan optimointiin on selvästi aihetta, varsinkin kun säteilyn aiheuttama syöpäriski on tuoreissa arvioissa määritelty entistä suuremmaksi.

Antti Servomaa, Matti Heikkilä

Kolesteroli nyt - koronaarit 30 vuotta myöhemmin

Johns Hopkinsin lääketieteellisessä tiedekunnassa oli 1940-luvun lopulla todella fiksuja tutkija-opettajia, jotka ottivat opiskelijoista kaiken irti. Viimeisellä kurssilla olevilta opiskelijoilta näet selvitettiin terveys ja otettiin verinäytteitä. Vuosina 1947-64 tutkimuskohorttiin oli kertynyt peräti 1 337 tutkittua, samanikäistä ja samaan sosioekonomiseen kastiin päätyvää miestä.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Uusi pahoinvointilääke vastaan vanhat

Uudet pahoinvointilääkkeet, jotka ovat serotoniinin antagonisteja, estävät tehokkaasti solunsalpaajahoitoon liittyvää pahoinvointia ja oksentelua. Keskustelua on käyty toisaalta näiden melko kalliiden lääkkeiden aiheuttamista kustannuksista. Mutta tarvitaanko uusia serotoniinin antagonisteja, jos hoitoon ei kuulu kaikkein emetogeenisimpia solunsalpaajia, kuten usein on asian laita?

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Meflokiiniprofylaksi Itä-Afrikassa

Tällä palstalla on usein käsitelty malariaa. Vaikka se ei suomalaisia kovin paljon hetkautakaan, maailmanlaajuisessa mittakaavassa se on yksi infektiotautien keskustelluimpia aiheita. Tehokasta rokotetta ei ole vielä saatu aikaan, ja lääkeresistenssi on johtanut lääkevalikoiman olennaiseen kaventumiseen. Meflokiinia on pidetty eräänlaisena reservilääkkeenä malariaprofylaksissa. Sitä joudutaan kuitenkin käyttämään entistä enemmän, koska resistenssi klorokiinille on malaria-alueille laajalle levinnyt. Toisaalta meflokiini on tehokkain käytettävissä oleva lääke. Siirryttäessä sen laajaan käyttöön uusia vaihtoehtoja ei juuri enää ole. Meflokiinilla on lisäksi raportoitu harvinaisia keskushermostosivuvaikutuksia.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Työterveyshuolto voi toimia henkisen työsuojelun konsulttina

Tulospaineiden kasvaessa ja muutostahdin kiihtyessä monet ponnistelevat työssään voimiensa äärirajoilla. Ilmapiiri työpaikoilla kiristyy ja yhteistyö kärsii, luovuus saa kilpailijakseen masentuneisuuden ja pelon. "Henkinen työsuojelu" vilahtaa keskustelussa kuitenkin yhä harvemmin, vaikka uuden työturvallisuuslain voimaantulosta on kulunut vain neljä vuotta.

Anna-Liisa Elo, Paavo Sillanpää

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030