Toimiiko puhdas DNA rokotteena?

Uskomattomia asioita tapahtuu maailmassa. Yhdysvaltalaiset tutkijat raportoivat käyttäneensä koe-eläimillä menetyksellisesti puhdasta influenssaviruksen DNA:ta rokotteena. Tutkijat ruiskuttivat influenssa A -viruksen nukleoproteiinigeenin sisältävää plasmidia suoraan hiiren lihakseen. Injektion jälkeen havaittiin hiirten tuottavan vasta-aineita nukleoproteiinia kohtaan. Tämän jälkeen hiiret altistettiin tappavalle annokselle in-fluenssa A -virusta. 90 % rokotetuista hiiristä selvisi taudista hengissä, verrokeista ainoastaan 20 %.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Kannattaako verisuonikirurgiaa keskittää?

Hoidon keskittäminen parantaa vaativan verisuonikirurgian hoitotuloksia. Vaativaa verisuonikirurgiaa edellyttäviä tapauksia ovat ennen kaikkea vatsa-aortan aneurysman repeäminen, ahtautuneen alaraajavaltimon trombosoitumisesta akutisoitunut krooninen iskemia sekä krooninen kriittinen alaraajaiskemia, joka hoitamattomana johtaa amputaatioon. Kriittisen iskemian hoidon kehittäminen on sekä inhimillisesti että taloudellisesti välttämätöntä, sillä amputaatio on kalliimpi ja huonompi hoitovaihtoehto kuin verisuonirekonstruktio. Näiden ongelmien hoito vaatii useiden erikoisalojen saumatonta yhteistyötä - myös päivystysaikana. Verisuonikirurgista ja -radiologista kapasiteettia on myös lisättävä. Suomessa tehtiin 1991 noin 4 500 kirurgista tai radiologista toimenpidettä, mutta todellinen tarve lienee 7 500 toimenpidettä vuosittain.

Mauri Lepäntalo

Diabeetikkojen säännölliset silmätarkastukset perusterveydenhuollossa

Neljä viidestä lääkäristä tekee I-tyypin diabetesta sairastaville potilaille silmätarkastuksen säännöllisesti kerran vuodessa. Yli puolet diabeetikkojen silmätarkastuksista tekee diabetesta hoitava lääkäri, yli neljänneksen yksityislääkäri ja 18 % tarkastuksista suorittaa sairaalan silmälääkäri. Eniten kerran vuodessa tehtäviä tutkimuksia tekevät terveyskeskuslääkärit ja yleislääketieteen erikoislääkärit. Kaiken kaikkiaan diabeetikkojen silmätarkastukset hoidetaan varsin pitkälti Diabetesliiton retinopatiatyöryhmän uuden suosituksen mukaisesti, ilmenee lääkäreille lähetetyn kyselytutkimuksen tuloksista.

Maija Mäntyjärvi Aulikki Nissinen Matti Uusitupa Hannes Enlund

Avohoitoon investoitava, jotta laitoshoitoa voidaan purkaa

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamishankkeen selvitysmiesprojektissa tarkasteltiin viime marraskuussa esitetyn toimenpideohjelman toteuttamista kuntatasolla. Tavoitteena on kalliin laitoshoidon korvaaminen avohoidolla erityisesti vanhustenhuollossa, kehitysvammahuollossa ja psykiatrian palvelujärjestelmässä. Selvitysmiehet toteavat, että muutos on sekä tarpeellinen että mahdollinen - ja kunnilla luulisi olevan siihen myös kiinnostusta nyt, kun valtionosuusuudistus on muuttanut rahoituksen. Palvelurakenteen uudistaminen ei kuitenkaan saa olla lyhyen aikavälin säästämisen väline, vaan laitoshoidon purkaminen edellyttää määrätietoista investointia avohoitoon ja välimuotoisiin palveluihin sekä asuntopolitiikan kytkemistä tukemaan tavoitetta. Muutoksen lähtökohtana tulee olla kunkin kunnan oma väestörakenne ja sen mukainen palvelujen tarve.

Suomalainen menestystarina

Haemophilus influenzae kapselityyppi b:n (Hib) aiheuttamat lasten vaikeat septiset infektiot, kuten meningiitti, epiglottiitti, artriitti ja selluliitti, ovat lähes tyystin hävinneet Suomesta rokotusten ansiosta. Kansanterveyslaitoksella 1970-luvulla virinnyt meningiittitutkimus vastasi ensin meningokokkimeningiitin aiheuttamaan haasteeseen, mutta samoihin aikoihin tuli mukaan Hib-rokote. Hankkeen käynnisti professori Pirjo Mäkelä apunaan Heikki Peltola ja Helena Käyhty.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Surfaktanttihoito Osiriksen tuomiolla

Osiris oli muinaisegyptin jumala joka toi viisautta ihmiskunnalle ja tuomitsi kunkin ihmisen Tuonpuoleisessa. Vaatimattomuudesta ei siis voi moittia OSIRIS Collaborative Study Groupia, joka otti tämän vanhan jumalan nimen selvittäessään intratrakeaalisen surfaktanttihoidon merkitystä keskosten keuhkovian ehkäisyhoidossa. Osiris puhuu:

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Uusi tauti: krooninen idiopaattinen ripuli

Silloin tällöin kliinikko kohtaa potilaan, jolla on täysin selittämätön ripuli. Dallasilaisessa yliopistoklinikassa tutkittiin retrospektiivisesti 17 kroonista ripulia sairastaneen potilaan sairauskertomukset. Ripulin syytä oli selvitetty kaikilla ylen perusteellisesti, eikä kellään ollut viitteitä suolistoinfektiosta, imeytymishäiriöstä, karsinoidista tai muusta apudoomasta, rasvaripulista, ulostuslääkkeen väärinkäytöstä tai radiologisesta tai endoskooppisesta suolistoviasta. Mahan ja suolen limakalvosta otetut biopsiat olivat kaikilla normaalit.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Malarian pitkäaikaisprofylaksi

Klorokiinille resistentin malarian leviäminen on muuttanut malarian profylaksin olennaisesti. Meflokiini on Afrikassa ja eräillä Aasian alueilla käytännössä ainoa käyttökelpoinen lääke malarian profylaksiin. Sillä on kuitenkin vakavia, joskin harvinaisia, lähinnä keskushermostoon kohdistuvia sivuvaikutuksia. Siksi sen pitkäaikaiskäyttöä on pyritty välttämään.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Terveyskeskuslääkäreillä näkemyseroja lähetteiden aiheellisuudesta

Tarkoituksenmukaista hoidonporrastusta pidetään kunnallistaloudellisista syistä yhä tärkeämpänä. Porrastuksen yhdeksi ohjauskeinoksi on ehdotettu sellaista käytäntöä, että esimerkiksi terveyskeskuksen johtava lääkäri tarkastaisi sekä terveyskeskus- että yksityislääkärien lähetteet. Kahdeksan Kirkkonummen-Siuntion terveyskeskuksen lääkäriä tarkasti vuoden 1991 alussa terveyskeskuksesta lähetetyt 405 peräkkäistä lähetettä ja arvioi niiden aiheellisuutta. Yhdeksää kymmenestä pidettiin aiheellisena, mutta arvioijien näkemykset yksittäisten lähetteiden aiheellisuudesta vaihtelivat suuresti. Selvityksen perusteella lähetteiden tarkastuksen mielekkyys näyttää varsin kyseenalaiselta. Tarkastus saattaa viivästyttää hoitoa ja johtaa vääriin arviointeihin sekä ajan mittaan lähetekäytännön vääristymiin.

Klas Winell Kai Halavaara Sanna Ranta Reijo Tilvis

Lääkkeet ja luontaistuotteet - paha sekaannus ja yhä pahenee

Suomen lääkelakia muutetaan Euroopan yhteisön direktiivien mukaiseksi. ETA-sopimuksen tultua voimaan rohdosvalmisteet sekä homeopaattiset ja antroposofiset valmisteet aiotaan rinnastaa varsinaisiin lääkkeisiin: kaikista tulee rekisteröityjä lääkkeitä, vaikka rohdosvalmisteilta sekä antroposofisilta ja homeopaattisilta valmisteilta ei tämän jälkeenkään vaadita näyttöä hoidollisesta tehosta - markkinoille saadaan siis teholtaan kyseenalaisia lääkkeitä. Merkittävintä on, että näiltä uusilta "lääkkeiltä" ei tiettävästi myöskään aiota vaatia selkeää pakkausmerkintää, josta ilmenisi, että tuote voi olla tehoton. Luontaistuoteala on jo mainonnassaan alkanut käyttää hyväkseen tulevan lääkelain hämäävää luokitusta.

Marja Airaksinen Veijo Saano

Sairaalan tulos

Viime aikoina sana "tulos" on muodostunut hyvin yleiseksi ja paljon käytetyksi terveydenhuollon piirissä. Tulosjohtaminen ja tulosyksiköt ovat tuttuja termejä sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Jossain määrin taka-alalle on kuitenkin ehkä jäänyt se, mitä lopultakin pitäisi tehdä ja minkälaisia mittareita käyttää, kun terveydenhuollon yksiköissä tulosta mitataan. Keskeiseksi muodostuu tällöin, mitä tulosta tarkoitetaan. Puhutaanko markoista vai jostain muusta vaiko näiden yhdistelmistä. Uutena käsitteenä tässä yhteydessä on esitetty mm. hoidettu potilas (hopo). Lisäksi on pyritty kehittelemään diagnoosipohjaisia luokitteluja, esimerkiksi DRG-sovellutuksia. Mutta ovatko nämä ajatukset uusia ja 1980-luvun lopun ja 1990-luvun alun innovatiivisuuden tuotteita?

Toimittaneet Pertti Kekki, Marja Sihvonen, Katia Käyhkö

Varovaisuutta hepatiitin interferonihoitoon

Alfa-interferoni on tuonut uuden vaihtoehdon B- ja C-hepatiitin hoitoon, ja todennäköisesti lääke parantaa kirroosipotilaiden ennustetta. Hollannissa kävi kuitenkin niin, että maksan vajaatoimintaa kroonisen B-hepatiitin pohjalta sairastava potilas kuoli saatuaan alfa-interferonia. Potilasta hoitaneet kollegat saivat tästä virikkeen tiedustella muiden sairaaloiden kokemuksia.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Hypervitaminoosi A johtaa maksakirroosiin

Ruokinnasta johtuva sianmaksan suuri A-vitamiinipitoisuus aiheutti meillä kohua joitakin vuosia sitten. Ylenmääräisen A-vitamiinin vahingolliset vaikutukset jäivät, ehkä sikiövaikutuksia lukuun ottamatta, yleisölle jossain määrin epäselviksi. Nyt belgialainen ryhmä julkaisee tapausselostuksen potilaasta, jolle kehittyi portaalinen hypertensio hänen käytettyään A-vitamiinilääkitystä vuoden ajan (200 x 103 ky/vrk). Lääkitys lopetettiin, mutta kuuden vuoden kuluttua todettiin maksakirroosi, vaikka häntä oli hoidettu fenobarbitaalilla ja kolkkisiinilla A-vitamiinin eliminaation jouduttamiseksi ja fibroosin estämiseksi. Hänellä ei myöskään ollut muita tunnettuja A-vitamiinin toksisuutta potentoivia riskitekijöitä, kuten alkoholinkäyttöä, munuaisten vajaatoimintaa, hyperlipoproteinemiaa tai hepatiittia. Ruokatorven suonikohjut hoidettiin skleroterapialla ja potilaalle jouduttiin tekemään portokavaalinen ohitusleikkaus.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Äkillinen hengitysvajaus amyotrofisen lateraaliskleroosin ensi oireena

Artikkelissa kuvataan potilas, jonka äkillisen hengitysvajauksen syyksi ilmeni aiemmin diagnosoimaton amyotrofinen lateraaliskleroosi. Potilas oli ylävatsakipujen takia sairaalatutkimuksissa, kun hänet äkillisen hengitysvajauksen vuoksi jouduttiin siirtämään tehostetun valvonnan osastolle hengityslaitehoitoon. Hengityslaitteesta vieroittaminen epäonnistui toistuvasti riittämättömän keuhkotuuletuksen vuoksi. Neurologisen tutkimuksen ja elektroneuromyografian perusteella potilaalta diagnosoitiin amyotrofinen lateraaliskleroosi. Tapaus korostaa äkillisen hengitysvajauksen harvinaisten syiden huomioon ottamisen tärkeyttä.

Markku Kuisma Kari Saarinen

Terveydenhuollon alueellinen suunnittelu ja kehittäminen vuonna 1992

Terveydenhuollon uudistukset ja talouskriisi asettivat sairaanhoitopiirit vuonna 1992 uudenlaiselle koetukselle. Yleisesti kuitenkin peruskunta-, terveyskeskus- ja sairaanhoitopiiritasolla päästiin toimintojen kehittelyssä ja suunnittelussa huomattavan pitkälle ja muutosprosesseista selvittiin kohtalaisen hyvin. Yhteistyö hallintosektorien välillä tiivistyi, seurantajärjestelmiä luotiin ja asioiden kehittämiseksi suunniteltiin monia uusia visioita lähivuosien varalle. Kokonaisnäkemys näyttää hiljalleen lisääntyvän eri puolilla, ja se onkin edellytys muutosprosessin onnistumiselle ja tulokselliselle toiminnalle tulevina vuosina.

Raimo Anttila

Syöpäpotilaiden seuranta hoitoyksikössä takaa laadun ja kehityksen

Erikoissairaanhoidon ja avoterveydenhoidon työnjakoa ollaan organisoimassa uudelleen valtionosuusjärjestelmän muutoksen ja kiristyneen taloudellisen tilanteen myötä. Viime aikoina on keskusteltu syöpäpotilaiden hoitoon liittyvien seurantakäyntien keskittämisen purkamisesta ja siirtämisestä entistä enemmän pois onkologisesta hoitoyksiköstä avoterveydenhuollon piiriin. Hoidon porrastuksessa on kuitenkin otettava huomioon syöpäpotilaiden seurannan erityisluonne: jotta syövän hoito pysyy korkeatasoisena ja jotta sitä voidaan kehittää, hoidon antaneella yksiköllä tulee olla mahdollisuus välittömään potilasseurantaan ja seurantatietojen analysointiin taudin kulun ja hoidon vaikutusten kartoittamiseksi.

Eeva Salminen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030