COVID-19-rokotteiden kirivaihe lähestymässä

COVID-19-rokotteiden kirivaihe lähestymässä, kirjoittaa Heikki Peltola.

Heikki Peltola

Verisuonitukokset yleisiä sairaalahoitoon joutuneilla koronapotilailla

Yleisimpiä ovat laskimotukokset, joita on joka neljännellä sairaalahoitoon joutuneella eri tutkimusten perusteella.

Ulla Toikkanen

Deksametasonin käyttö yhteydessä komplikaatioihin pään ja kaulan alueen syöpien leikkauksissa

Ensimmäisen vuoden aikana kuolemia tapahtui selvästi enemmän deksametasonia saaneilla potilailla.

Anne Seppänen

AKE:n estäjien lopettamisen riskit vaikeasti muistisairailla

Lääkkeillä on aina tutkittujen hyötyjen lisäksi riskejä. Asetyylikoliiniesteraasin estäjälääkkeet voivat parantaa kognitiota ja toimintakykyä sekä vähentää neuropsykiatrisia oireita, mutta toisaalta aiheuttaa sydämen johtumishäiriöitä, limaisuutta ja vatsaongelmia. Missä vaiheessa sairautta niistä on enemmän haittaa kuin hyötyä?

Kaisu Pitkälä

CAR-T-soluilla tuloksia ja toksisuutta lymfooman hoidossa

Aksikabtageenisiloleuseeli on autologinen CD19-CAR-T-soluhoito uusiutuneeseen tai hoitoon vastaamattomaan diffuusiin suurisoluiseen B-solulymfoomaan. Hoitokokemukset näyttävät lupaavilta.

Sirkku Jyrkkiö

Sukupuoli vaikuttaa sepelvaltimotaudin oireisiin

Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet miesten ja naisten sepelvaltimotaudin vaikeusasteessa, oireissa ja vaaratekijöissä merkittäviä eroja. Laajassa tutkimuksessa naisilla on enemmän rintakipuja mutta vähemmän sepelvaltimoahtaumia kuin miehillä silloinkin, kun kuvantamistutkimukset viittasivat merkittävään sydänlihasiskemiaan.

Juhani Airaksinen

Kroonisen lymfaattisen leukemian parantunut ennuste

Kroonisen lymfaattisen leukemian (KLL) hoitoon suunnattujen lääkkeiden esiinmarssi on ollut varsin näyttävää viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana. Solunsalpaajahoitojakin listalla edelleen on, mutta päähuomion ovat vieneet vasta-aineet sekä tablettimuotoon puristetut, täsmällisemmät valmisteet. Hinta huomioiden olisi suotavaakin, että hoito näkyy myös ennusteluvuissa.

Marko Vesanen

Lapsen pyelonefrittiin tehoaa lyhyempikin antibioottikuuri

Perinteisesti lasten pyelonefriittejä on hoidettu pitkillä antibioottikuureilla. Yksilötasolla niihin liittyy lisääntynyt haittavaikutusten sekä moniresistenttien bakteerien kehittymisen riski. Tutkimuksessa tauti parani yhtä hyvin 8 päivän kuin 11 päivän antibioottikuurilla.

Nina Kaseva

Rekisteritietoa seurantaan: 65 vuotta täyttäneiden hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa

Jatkuvuus väheni Suomessa vuosien 2015–2018 aikana käynneissä lääkärin tai hoitajan vastaanotolla.

Tuuli Suomela, Ismo Linnosmaa

Pahanlaatuiset kasvaimet haavojen taustalla

Koepala tulisi ottaa jokaisesta haavasta, joka on epätyypillinen tai ei vastaa standardihoitoon 4–12 viikon sisällä.

Kirsi Isoherranen, Heli Lagus, Anne Keinonen, Sari Koskenmies, Leea Ylitalo, Meri Övermark, Sari Pitkänen

Tyypin 2 diabeteksen nykyhoito

Tauti on ilmiasultaan varsin heterogeeninen.

Leo Niskanen, Merja K. Laine

Kirjojen ystävä väittelee muistisairauden neuropsykiatrisista oireista

Kiireettömät aamut kirjastossa ja mahdollisuus luvan kanssa hautautua kirjoihin ja artikkeleihin. Väitöskirjan tekeminen toi kirjoja ja kirjastoja rakastavalle yleislääketieteen ja geriatrian erikoislääkäri Hanna-Maria Roitolle mieluisia taukoja arkityöhön.

Anne Seppänen

Väitökset 35

Gynekologinen laskeumaleikkaus parantaa naisten elämänlaatua

COVID-19 muuttaa ajatteluamme pandemioihin varautumisesta

Pandemiaan varautumisessa keskeisiä ovat useaan skenaarioon perustuva suunnitelma, kirjoittaa Petri Ruutu.

Petri Ruutu

Varhaislapsuuden koirakontaktit voivat vähentää lasten hengitystieinfektioita

Lapset myös sairastivat vähemmän korvatulehduksia ja tarvitsivat harvemmin antibiootteja, jos perheessä oli koira.

Ulla Toikkanen

Antibiootit vaikuttavat sylkeen

Runsas antibioottien käyttö lapsena vaikuttaa syljen bakteerikantaan.

Minna Pihlava

Taaperoikäisen ruutuajalla yhteys autismikirjon häiriön kaltaisiin oireisiin

Terveen taaperon tulisi leikkiä ja liikkua, ei viettää aikaa ruudun äärellä. Yhdysvaltalaisessa kohorttitutkimuksessa todettiin yhteys varhaislapsuuden ruutuajan ja myöhemmin ilmenevien autismikirjon häiriön kaltaisten oireiden välillä (neurokognitiiviset puutteet, aistipoikkeavuudet, kielenkehityksen vaikeudet). Vastaava yhteys liittyi vähäiseen huoltajan ja lapsen yhteisleikkiin.

Nina Kaseva

Ääriajattelu ja psykiatriset häiriöt

Brittiläinen tutkimusryhmä pyrki selvittämään, onko ääriajattelu yhteydessä psykiatrisiin häiriöihin, joita kyettäisiin ehkäisemään ja hoitamaan.

Tero Taiminen

Hauraiden vanhusten lääkkeiden käyttöä voidaan vähentää turvallisesti

Vanhuksille sopimattomia lääkkeitä on määritelty useilla kriteereillä, joista Beersin kriteerit sekä STOPP/START-kriteerit ovat eniten käytettyjä. Näistä jälkimmäisten on arvioitu soveltuvan paremmin eurooppalaiseen käyttöön. Irlannissa tutkittiin, voiko modifioitua STOPPFrail-kriteeristöä käyttämällä turvallisesti vähentää akuutissa sairaalahoidossa olevien, vaikeasti gerasteenisten potilaiden lääkitystä.

Kaisu Pitkälä

Avioeron todennäköisyys kasvaa, kun lasten syntymäväli lyhenee

Lasten lyhyen syntymävälin todettiin suomalaisessa rekisteritutkimuksessa olevan yhteydessä avioeron todennäköisyyteen.

Kaarin Mäkikallio