1. Lääkärilehti
  2. Tieteessä
  3. FinRavinto 2017 -tuloksia: D-vitamiinin saanti ja seerumipitoisuus aikuisilla
Alkuperäis­tutkimus 44/2021 vsk 76 s. 2578 - 2584

FinRavinto 2017 -tuloksia: D-vitamiinin saanti ja seerumipitoisuus aikuisilla

Lähtökohdat D-vitamiinin saanti ja pitoisuus seerumissa olivat Suomessa riittämättömällä tasolla ­2000-luvun alkuun asti. Tutkimme aikuisten D-vitamiinin saantia ja seerumin 25-hydroksi-D-vitamiinipitoisuutta (S-25(OH)D).

Menetelmät Aineisto käsittää 1 757 FinRavinto-tutkimukseen v. 2017 osallistunutta 18–74-vuotiasta. ­S-25(OH)D-pitoisuus määritettiin seeruminäytteistä ja D-vitamiinin saanti haastattelujen perusteella.

Tulokset Miehillä D-vitamiinin kokonaissaanti oli keskimäärin 23 µg/vrk ja naisilla 26 µg/vrk. ­S-25(OH)D-pitoisuus oli vastaavasti 67 nmol/l ja 76 nmol/l. Saanti jäi alle keskimääräisen tarpeen 7 %:lla. Puutosrajan S-25(OH)D < 30 nmol/l alapuolelle jäi 6 % miehistä ja 2 % naisista. Ruoista tärkeimmät D-vitamiinin lähteet olivat täydennetyt elintarvikkeet ja kala.

Päätelmät Suosituksiin nähden D-vitamiinin saanti ja pitoisuus seerumissa olivat keskimäärin kohtuullisella tasolla. Pieni osa tutkittavista jäi alle puutosrajan. Täydennettyjen elintarvikkeiden merkitys D-vitamiinin lähteenä korostui niillä, jotka eivät käytä lisiä. Tilannetta on tärkeää seurata.

FinRavinto 2017 -tuloksia: D-vitamiinin saanti ja seerumipitoisuus aikuisilla Kuva 1 / 3
     

Suomalaisten D-vitamiinin saanti ja S-25(OH)D-pitoisuus olivat suosituksiin nähden pieniä 2000-luvun alussa (11 Lamberg-Allardt C, Brustad M, Meyer HE, Steingrimsdottir L. Vitamin D – a systematic literature review for the 5th edition of the Nordic Nutrition Recommendations. Food Nutr Res 2013;57. DOI: 10.3402/fnr.v57i0.22671.,22 Lamberg-Allardt C, Viljakainen H. A working group follow-up study on the vitamin D status in the Finnish population 2002 and 2004. Reports of the Ministry of Social Affairs and Health 2006:9.). Vuonna 2003 suositeltiin siksi elintarvikkeiden D-vitamiinitäydennystä siten, että nestemäisiin maitovalmisteisiin lisättiin 0,5 µg D-vitamiinia / 100 g ja rasvalevitteisiin 10 µg D-vitamiinia / 100 g.

Vaikka tilanne parani, pieniä S-25(OH)D-pitoisuuksia esiintyi yhä. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan asettama työryhmä kaksinkertaisti lisättävän D-vitamiinimäärän vuonna 2010 (33 Valtion ravitsemusneuvottelukunta. D-vitamiinityöryhmän raportti. 2010. https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemus--ja-ruokasuositukset/erityisohjeet-ja-rajoitukset/d-vitamiiniraportti2010.pdf (Luettu 19.11.2020).). Sen jälkeen väestön D-vitamiinin saanti ja S-25(OH)D-pitoisuudet ovat suurentuneet (44 Raulio S, Erlund I, Männistö S ym. Successful nutrition policy: improvement of vitamin D intake and status in Finnish adults over the last decade. Eur J Public Health 2017:27:268–73.,55 Jääskeläinen T, Itkonen ST, Lundqvist A ym. The positive impact of general vitamin D food fortification policy on vitamin D status in a representative adult Finnish population: evidence from an 11-y follow-up based on standardized 25-hydroxyvitamin D data. Am J Clin Nutr 2017;105:1512–20.).

Puuterajan alapuolelle jääneistä 90 % ­ei käytä D-vitamiinivalmisteita.

Työikäiset miehet saivat v. 2012 keskimäärin riittävästi D-vitamiinia ruoasta. Ravintolisiä käyttävillä naisilla saanti ruoasta ja lisistä yhteensä oli tuolloin suositukseen nähden riittävää (44 Raulio S, Erlund I, Männistö S ym. Successful nutrition policy: improvement of vitamin D intake and status in Finnish adults over the last decade. Eur J Public Health 2017:27:268–73.). D-vitamiinia sisältäviä ravintolisiä käyttävillä työikäisillä aikuisilla S-25(OH)D-pitoisuus oli v. 2012 keskimäärin yli 70 nmol/l (44 Raulio S, Erlund I, Männistö S ym. Successful nutrition policy: improvement of vitamin D intake and status in Finnish adults over the last decade. Eur J Public Health 2017:27:268–73.).

D-vitamiinin saanti ei kuitenkaan yltänyt suosituksiin niillä, jotka eivät käyttäneet ravintolisiä, ja D-vitamiinilisien käyttösuositusta täsmennettiin v. 2014 (66 Valtion ravitsemusneuvottelukunta. D-vitamiinivalmisteiden käyttösuosituksiin tarkennuksia. 2014. http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/portal/fi/ajankohtaista?bid=3938 (luettu 15.2.2021).). Useimpien asiantuntijoiden mukaan väestön seerumin 25(OH)D-pitoisuuden tulisi olla noin 50 nmol/l (11 Lamberg-Allardt C, Brustad M, Meyer HE, Steingrimsdottir L. Vitamin D – a systematic literature review for the 5th edition of the Nordic Nutrition Recommendations. Food Nutr Res 2013;57. DOI: 10.3402/fnr.v57i0.22671.). Raja-arvoa 30 nmol/l käytetään D-vitamiinin puutteen rajana, ja pitoisuutta 30–49,9 nmol/l pidetään riittämättömänä. Raja-arvoa 125 nmol/l ei tulisi ylittää (77 Ross AC, Taylor CL, Yaktine AL, Del Valle HB, ed. Institute of Medicine (US) Committee to Review Dietary Reference Intakes for Vitamin D and Calcium. Dietary Reference Intakes for Calcium and Vitamin D. Washington (DC): National Academies Press (US), 2011. PMID: 21796828.).

Kansallisissa ravitsemussuosituksissa D-vitamiinin kokonaissaanniksi suositellaan kaikille alle 75-vuotiaille normaalisti kesäkuukausina ulkoileville 10 µg vuorokaudessa joko ravinnosta tai ravintolisistä (66 Valtion ravitsemusneuvottelukunta. D-vitamiinivalmisteiden käyttösuosituksiin tarkennuksia. 2014. http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/portal/fi/ajankohtaista?bid=3938 (luettu 15.2.2021).,88 Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Terveyttä ruoasta. Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014. Helsinki 2014.). Työikäiset eivät tarvitse D-vitamiinilisää, jos syövät kalaa ainakin kahdesti viikossa ja/tai käyttävät vitaminoituja elintarvikkeita säännöllisesti. D-vitamiinin keskimääräinen tarve on 7,5 µg/vrk (77 Ross AC, Taylor CL, Yaktine AL, Del Valle HB, ed. Institute of Medicine (US) Committee to Review Dietary Reference Intakes for Vitamin D and Calcium. Dietary Reference Intakes for Calcium and Vitamin D. Washington (DC): National Academies Press (US), 2011. PMID: 21796828.,99 Nordic Council of Ministers. Nordic Nutrition Recommendations 2012. Integrating nutrition and physical activity. Nord 2014:002 2014.). Keskimääräisellä tarpeella tarkoitetaan pienintä määrää ravintoainetta, joka riittää tyydyttämään ravintoaineen tarpeen puolella väestöstä olettaen, että ravintoaineen tarve on jakautunut normaalisti (77 Ross AC, Taylor CL, Yaktine AL, Del Valle HB, ed. Institute of Medicine (US) Committee to Review Dietary Reference Intakes for Vitamin D and Calcium. Dietary Reference Intakes for Calcium and Vitamin D. Washington (DC): National Academies Press (US), 2011. PMID: 21796828.,99 Nordic Council of Ministers. Nordic Nutrition Recommendations 2012. Integrating nutrition and physical activity. Nord 2014:002 2014.).

Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia työikäisten suomalaisten D-vitamiinin saantia ruoasta ja ravintolisistä sekä seerumin 25(OH)D-pitoisuutta vuonna 2017.

Aineisto ja menetelmät

Aineisto koostuu FinTerveys 2017 -tutkimuksen (1010 Koponen P, Borodulin K, Lundqvist A, Sääksjärvi K, Koskinen S. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa. FinTerveys 2017 -tutkimus. THL 2018.) FinRavinto-alaotoksesta (1111 Valsta L, Kaartinen N, Tapanainen H, Männistö S, Sääksjärvi K. Ravitsemus Suomessa – FinRavinto 2017 -tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 12/2018. Helsinki 2018.). FinRavinto -tutkimukseen kutsuttiin satunnaisesti valittu otos (30 %, n = 3 099) 18–74-vuotiaista henkilöistä, jotka poimittiin FinTerveys-tutkimuksen Manner-Suomen väestöä edustavasta otoksesta (n = 10 247).

Nyt julkaistava tutkimuksemme käsittää pääasiassa FinRavinto-tutkimuksen ensimmäiseen 24 tunnin ruoankäyttöä koskevaan haastatteluun osallistuneet 1 757 miestä ja naista. Aineisto ja menetelmät kuvataan tarkemmin liitteessä (liite 1).

Tutkimuksen kenttävaihe toteutettiin 50 paikkakunnalla tammi–toukokuussa 2017. Se sisälsi laajan terveystarkastuksen laboratoriomäärityksineen ja kyselylomakkeita (1010 Koponen P, Borodulin K, Lundqvist A, Sääksjärvi K, Koskinen S. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa. FinTerveys 2017 -tutkimus. THL 2018.). Tulokset seerumin D-vitamiinin pitoisuuksista perustuvat analyyseihin, jotka tehtiin terveystarkastuksessa pääosin helmi–huhtikuussa otetuista verinäytteistä.

Ruoankäyttötiedot perustuvat FinRavinto-tutkimuksessa kasvokkain tutkittavan kanssa tehtyyn haastatteluun, joka koski 24 tunnin ruoankäyttöä (1111 Valsta L, Kaartinen N, Tapanainen H, Männistö S, Sääksjärvi K. Ravitsemus Suomessa – FinRavinto 2017 -tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 12/2018. Helsinki 2018.). Vitamiinivalmisteiden käyttäjiksi määriteltiin henkilöt, jotka ilmoittivat käyttäneensä D-vitamiinia sisältäviä vitamiinivalmisteita.

Ruoankäyttöhaastattelut toteutettiin tietokoneavusteisesti Finessi-ohjelmistolla. Haastattelijat tallensivat tiedot kaikista haastattelua edeltäneen päivän aikana syödyistä ruoista ja juomista sekä ravintolisistä. Ruoka-annosten kokoa arvioitiin Ruokien annoskuvakirjan ja tuotemerkkien annospainojen avulla (1111 Valsta L, Kaartinen N, Tapanainen H, Männistö S, Sääksjärvi K. Ravitsemus Suomessa – FinRavinto 2017 -tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 12/2018. Helsinki 2018.).

Tilastollisissa analyyseissä (1212 Dekkers AL, Verkaik-Kloosterman J, van Rossum CT, Ocke MC. Spade, a new statistical program to estimate habitual dietary intake from multiple food sources and dietary supplements. J Nutr 2014;144:2083–91.) huomioitiin osallistumiskatoa korjaavat painokertoimet sekä FinTerveys 2017 -tutkimuksen otanta-asetelma, ositus ja ryvästys väestöä edustavien tulosten laskemiseksi.

Tulokset

Keskimääräinen D-vitamiinin saanti 18–74-vuotiailla miehillä oli 23 µg/vrk: D-vitamiinivalmisteita käyttävillä 46 µg/vrk ja 12 µg/vrk niillä, jotka eivät käyttäneet valmisteita. Samanikäisillä naisilla keskimääräinen D-vitamiinin saanti oli 26 µg/vrk: valmisteita käyttävillä 44 µg/vrk ja 9 µg/vrk niillä, jotka eivät käyttäneet valmisteita (taulukko 1).

Kun huomioitiin D-vitamiinin päivittäinen saanti ruoasta ja valmisteista, saanti jäi 7 %:lla miehistä ja naisista alle keskimääräisen tarpeen, eli alle 7,5 µg/vrk (liitekuvio 1). Keskimääräinen tarve tarkoittaa pienintä määrää ravintoainetta, joka on riittävä tyydyttämään ravintoaineen tarpeen puolella väestöstä olettaen, että ravintoaineen tarve on normaalisti jakautunut. Tutkittavista 1 % sai D-vitamiinia yli turvallisen saannin ylärajan (100 µg/vrk).

Seerumin 25(OH)D-pitoisuus oli miehillä keskimäärin 67 nmol/l, valmisteita käyttävillä keskimäärin 89 nmol/l ja niillä, jotka eivät käyttäneet valmisteita, 57 nmol/l. Naisilla seerumin keskimääräinen 25(OH)D-pitoisuus oli 76 nmol/l, D-vitamiinivalmisteiden käyttäjillä 91 nmol/l ja niillä, jotka eivät käyttäneet valmisteita, 63 nmol/l (taulukko 1).

Miehistä 6 %:lla ja naisista 2 %:lla seerumin 25(OH)D-pitoisuus oli alle 30 nmol/l (taulukko 2). Turvallisena pidetyn pitoisuuden (125 nmol/l) ylitti 6 % miehistä ja 8 % naisista (taulukko 2).

Miehillä D-vitamiinin saannissa ei ollut eroa ikäryhmittäin, mutta S-25(OH)D-pitoisuudet olivat suuremmat vanhemmilla miehillä, jotka eivät käyttäneet valmisteita (taulukko 1). Naisilla sekä D-vitamiinin saanti että seerumipitoisuudet olivat suurempia vanhemmissa ikäryhmissä ja korkeammin koulutetuilla (taulukko 1).

D-vitamiinin saantia ruoasta ja valmisteista tarkasteltiin S-25(OH)D-pitoisuuden mukaan (taulukko 2). Pienimmän S-25(OH)D-pitoisuuden ryhmään (< 30 nmol/l) kuuluvilla miehillä ja naisilla D-vitamiinin keskimääräinen saanti ruoasta ja valmisteista yhteensä jäi alle suosituksen (10 µg/vrk). Kun S-25(OH)D-pitoisuus oli 30–49 nmol/l, D-vitamiinin keskimääräinen saanti ruoasta oli miehillä yli 10 µg/vrk, mutta jäi naisilla alle suosituksen. D-vitamiinivalmisteiden käyttö kuitenkin korjasi tilannetta niin, että keskimääräinen saanti vitamiinivalmisteista ja ruoasta yhteensä oli yli 10 µg/vrk myös naisilla. Niillä, joilla S-25(OH)D-pitoisuus oli yli 125 nmol/l, valtaosa D-vitamiinista tuli valmisteista.

Tärkeimmät D-vitamiinin lähteet ravinnosta olivat täydennetyt rasvalevitteet ja maitovalmisteet sekä kalaruoat (kuvio 1Kansikuva. ). Pienimmillä (< 30 nmol/l) S-25(OH)D-pitoisuuksilla naisilla korostui kalan merkitys ja miehillä täydennettyjen rasvalevitteiden käyttö. Valmisteet olivat selvästi merkittävin D-vitamiinin lähde ryhmissä, joissa S-25(OH)D-pitoisuus oli suurempi kuin 50 nmol/l.

Pohdinta

Tutkimuksemme osoittaa, että D-vitamiinin keskimääräinen saanti ja seerumin 25(OH)D-pitoisuus ovat suomalaisella aikuisväestöllä kohtalaisen hyvällä tasolla nykysuosituksiin nähden. Kun otettiin huomioon saanti sekä ruoasta että valmisteista, D-vitamiinin saanti jäi 7 %:lla tutkituista alle keskimääräisen tarpeen (7,5 µg). Se on tällöin kohtalaisen todennäköisesti riittämätöntä. Seerumin 25(OH)D-pitoisuus on keskimäärin suurempi kuin 50 nmol/l, jota yleisesti pidetään riittävän saannin raja-arvona. Niiden osuus, joilla S-25(OH)D on alle 50 nmol/l, näyttää pysyneen jokseenkin ennallaan verrattuna tilanteeseen vuonna 2012, ja naisilla osuus on hiukan pienentynyt (44 Raulio S, Erlund I, Männistö S ym. Successful nutrition policy: improvement of vitamin D intake and status in Finnish adults over the last decade. Eur J Public Health 2017:27:268–73.).

Pienellä osalla tutkituista seerumin 25(OH)D-pitoisuus on alle 30 nmol/l, jota pidetään puuterajana. Suurin osa (noin 90 %) henkilöistä, joilla pitoisuus jää puuterajan alapuolelle, ei käytä D-vitamiinivalmisteita. Näiden valmisteiden käyttösuositusta täsmennettiin v. 2014 (66 Valtion ravitsemusneuvottelukunta. D-vitamiinivalmisteiden käyttösuosituksiin tarkennuksia. 2014. http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/portal/fi/ajankohtaista?bid=3938 (luettu 15.2.2021).): käyttöä suositellaan työikäisille, jotka eivät päivittäin käytä D-vitaminoituja elintarvikkeita ja/tai kalaa vuoden pimeimpänä aikana (loka–maaliskuu). D-vitamiinivalmisteiden käyttö on pysynyt ennallaan (1111 Valsta L, Kaartinen N, Tapanainen H, Männistö S, Sääksjärvi K. Ravitsemus Suomessa – FinRavinto 2017 -tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 12/2018. Helsinki 2018.) vuoden 2012 tuloksiin verrattuna (44 Raulio S, Erlund I, Männistö S ym. Successful nutrition policy: improvement of vitamin D intake and status in Finnish adults over the last decade. Eur J Public Health 2017:27:268–73.). Tulosten perusteella käyttösuositus tulisi kohdistaa vielä selvemmin niille, jotka eivät käytä säännöllisesti D-vitamiinin ruokalähteitä.

Lue myös

Kun S-25(OH)D-pitoisuus on alle 50 nmol/l, tärkeimmät D-vitamiinin lähteet ovat D-vitaminoidut elintarvikkeet, eli ravintorasvat ja maitovalmisteet, sekä kala. Täydennettyjen maitovalmisteiden positiivinen yhteys D-vitamiinin saantiin ja S-25(OH)D-pitoisuuteen on todettu aiemminkin (55 Jääskeläinen T, Itkonen ST, Lundqvist A ym. The positive impact of general vitamin D food fortification policy on vitamin D status in a representative adult Finnish population: evidence from an 11-y follow-up based on standardized 25-hydroxyvitamin D data. Am J Clin Nutr 2017;105:1512–20.,1313 Itkonen ST, Erkkola M, Lamberg-Allardt CJE. Vitamin D fortification of fluid milk products and their contribution to vitamin D intake and vitamin D status in observational studies – A review. Nutrients 2018 August 09; 10(08):10.3390/nu10081054.). Kalan merkitys D-vitamiinin lähteenä korostuu naisilla, joilla seerumin 25(OH)D-pitoisuus on alle 30 nmol/l. Miehet saivat yli 40 % ja naiset yli 60 % D-vitamiinista vitamiinivalmisteista, kun S-25(OH)D-pitoisuus oli 50 nmol/l tai enemmän, ja yli 80 %, kun S-25(OH)D-pitoisuus oli > 125 nmol/l.

Seerumin 25(OH)D-pitoisuutta 125 nmol/l pidetään rajana, jonka jälkeen mahdollisten haittavaikutusten riski kasvaa (77 Ross AC, Taylor CL, Yaktine AL, Del Valle HB, ed. Institute of Medicine (US) Committee to Review Dietary Reference Intakes for Vitamin D and Calcium. Dietary Reference Intakes for Calcium and Vitamin D. Washington (DC): National Academies Press (US), 2011. PMID: 21796828.). Rajan ylitti tässä tutkimuksessa 6 % miehistä ja 8 % naisista, ja heistä lähes jokainen käytti vitamiinivalmisteita. He myös saivat valtaosan D-vitamiinistaan valmisteista.

Tutkimuksen verinäytteet otettiin tutkittavilta pääosin helmi–huhtikuun aikana. D-vitamiinin ihosynteesin kannalta tehokasta auringonvaloa saadaan Suomessa vain huhti–syyskuussa. S-25(OH)D-pitoisuus on siten pienimmillään kevätkaudella, jos täydennettyjä elintarvikkeita ja kalaa ja/tai D-vitamiinivalmisteita ei käytetä (1414 Huotari A, Herzig KH. Vitamin D and living in northern latitudes – an endemic risk area for vitamin D deficiency. Int J Circumpolar Health 2008;67:164–78.). Tämän tutkimuksen aineistossa tutkittavien ruoankäyttö selvitettiin käyttämällä 24 tunnin ruoankäyttöhaastattelua. Menetelmä soveltuu hyvin ryhmätason ruoankäyttötietojen vertailuun suurissa väestötutkimuksissa (1515 Männistö S, Freese R. Ruoankäytön tutkimusmenetelmät ja saantia kuvaavat biomerkkiaineet. Teoksessa: Mutanen M, Niinikoski H, Schwab U, Uusitupa M, toim. Ravitsemustiede. Duodecim 2021.).

FinRavinto-tutkimukseen osallistui myös muita kuin kantasuomalaisia, mutta heidän tuloksiaan ei ole mahdollista analysoida erikseen. Vaikka tummaihoiset saavat enemmän D-vitamiinia kuin valkoihoiset, D-vitamiinin puutteen tiedetään olevan tummaihoisilla yleisempää (1616 Adebayo FA, Itkonen ST, Öhman T ym. Vitamin D intake, serum 25-hydroxyvitamin D status and response to moderate vitamin D3 supplementation: a randomised controlled trial in East African and Finnish women. Br J Nutr 2018;119:431–41.,1717 Cashman KD, Ritz C, Adebayo FA ym. Differences in the dietary requirement for vitamin D among Caucasian and East African women at Northern latitude. Eur J Nutr 2019;58:2281–91.).

Tässä tutkimuksessa käytettiin lähtökohtana kansallisia ja pohjoismaisia D-vitamiinisuosituksia (66 Valtion ravitsemusneuvottelukunta. D-vitamiinivalmisteiden käyttösuosituksiin tarkennuksia. 2014. http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/portal/fi/ajankohtaista?bid=3938 (luettu 15.2.2021).,88 Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Terveyttä ruoasta. Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014. Helsinki 2014.,99 Nordic Council of Ministers. Nordic Nutrition Recommendations 2012. Integrating nutrition and physical activity. Nord 2014:002 2014.). Niiden mukaan terveen väestön keskimääräisen seerumipitoisuuden tulisi olla noin yli 50 nmol/l ja puutoksen raja on alle 30 nmol/l. Samojen lukujen käyttöä suosittelee Yhdysvaltojen Institute of Medicine (IOM) (77 Ross AC, Taylor CL, Yaktine AL, Del Valle HB, ed. Institute of Medicine (US) Committee to Review Dietary Reference Intakes for Vitamin D and Calcium. Dietary Reference Intakes for Calcium and Vitamin D. Washington (DC): National Academies Press (US), 2011. PMID: 21796828.).

Tulokset osoittavat, että valtaosalla suomalaisista D-vitamiinin saanti ja seerumin taso olivat vuonna 2017 lähellä nykysuosituksia. Pieni osa väestöstä jäi kuitenkin yhä alle puutosrajan. Siksi on tärkeää korostaa D-vitamiinilisien merkitystä niille, jotka eivät käytä säännöllisesti D-vitamiinia sisältäviä ruokia. Ruokailutottumusten muuttuessa on seurattava tilannetta ja tehtävä tarvittaessa korjausliikkeitä. Tavallisten elintarvikkeiden täydentäminen D-vitamiinilla on tehokas tapa lisätä D-vitamiinin saantia väestötasolla.

Tutkimukseen on saatu rahoitusta maa- ja metsätalousministeriöltä.

Kirjoittajat
Susanna Raulio
FT, ETM, erikoistutkija
THL, Hyvinvointivaikuttajat-osasto
Heli Tapanainen
VTM, tilastoasiantuntija
THL, Hyvinvointivaikuttajat-osasto
Liisa Valsta
ETT, M.Sc., dosentti, tutkimuspäällikkö
THL, Hyvinvointivaikuttajat-osasto
Tuija Jääskeläinen
FT, TtM, erikoistutkija
THL, Hyvinvointivaikuttajat-osasto
Suvi Virtanen
LT, ETM, tutkimusprofessori
THL, Hyvinvointivaikuttajat-osasto; Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, terveystieteiden yksikkö; Tays ja Tampereen yliopisto, Lasten terveyden tutkimuskeskus; Pshp, Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiokeskus
Iris Erlund
ETT, tutkimuspäällikkö
THL, Valtion palvelut -osasto
Sidonnaisuudet

Susanna Raulio, Heli Tapanainen, Liisa Valsta, Tuija Jääskeläinen, ­
Suvi Virtanen, Iris Erlund: Ei sidonnaisuuksia.

Faktat

Tämä tiedettiin

D-vitamiini vaikuttaa merkittävästi kalsiumin aineenvaihduntaan ja luustoon mutta myös immuunijärjestelmän toimintaan.

Suomalaisten keskimääräinen D-vitamiinin saanti ja S-25(OH)D-pitoisuus olivat suositeltua pienemmät 2000-luvun alussa.

Arvot kohentuivat, kun elintarvikkeita alettiin täydentää D-vitamiinilla ja D-vitamiinilisien käyttösuositus uudistettiin.

Tutkimus opetti

D-vitamiinin saanti oli riittävää 93 %:lla tutkituista, ja seerumin 25(OH)D-pitoisuuden yli 50 nmol/l saavutti talvikuukausina 73 % miehistä ja 85 % naisista.

Saanti jää alle keskimääräisen tarpeen 7 %:lla miehistä ja naisista, kun huomioidaan saanti ruoasta ja valmisteista.

Vitaminoitujen elintarvikkeiden merkitys vitamiinin lähteinä korostuu, kun S-25(OH)D-pitoisuus on alle 50 nmol/l.

Kirjallisuutta
1
Lamberg-Allardt C, Brustad M, Meyer HE, Steingrimsdottir L. Vitamin D – a systematic literature review for the 5th edition of the Nordic Nutrition Recommendations. Food Nutr Res 2013;57. DOI: 10.3402/fnr.v57i0.22671.
2
Lamberg-Allardt C, Viljakainen H. A working group follow-up study on the vitamin D status in the Finnish population 2002 and 2004. Reports of the Ministry of Social Affairs and Health 2006:9.
3
Valtion ravitsemusneuvottelukunta. D-vitamiinityöryhmän raportti. 2010. https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemus--ja-ruokasuositukset/erityisohjeet-ja-rajoitukset/d-vitamiiniraportti2010.pdf (Luettu 19.11.2020).
4
Raulio S, Erlund I, Männistö S ym. Successful nutrition policy: improvement of vitamin D intake and status in Finnish adults over the last decade. Eur J Public Health 2017:27:268–73.
5
Jääskeläinen T, Itkonen ST, Lundqvist A ym. The positive impact of general vitamin D food fortification policy on vitamin D status in a representative adult Finnish population: evidence from an 11-y follow-up based on standardized 25-hydroxyvitamin D data. Am J Clin Nutr 2017;105:1512–20.
6
Valtion ravitsemusneuvottelukunta. D-vitamiinivalmisteiden käyttösuosituksiin tarkennuksia. 2014. http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/portal/fi/ajankohtaista?bid=3938 (luettu 15.2.2021).
7
Ross AC, Taylor CL, Yaktine AL, Del Valle HB, ed. Institute of Medicine (US) Committee to Review Dietary Reference Intakes for Vitamin D and Calcium. Dietary Reference Intakes for Calcium and Vitamin D. Washington (DC): National Academies Press (US), 2011. PMID: 21796828.
8
Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Terveyttä ruoasta. Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014. Helsinki 2014.
9
Nordic Council of Ministers. Nordic Nutrition Recommendations 2012. Integrating nutrition and physical activity. Nord 2014:002 2014.
10
Koponen P, Borodulin K, Lundqvist A, Sääksjärvi K, Koskinen S. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa. FinTerveys 2017 -tutkimus. THL 2018.
11
Valsta L, Kaartinen N, Tapanainen H, Männistö S, Sääksjärvi K. Ravitsemus Suomessa – FinRavinto 2017 -tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 12/2018. Helsinki 2018.
12
Dekkers AL, Verkaik-Kloosterman J, van Rossum CT, Ocke MC. Spade, a new statistical program to estimate habitual dietary intake from multiple food sources and dietary supplements. J Nutr 2014;144:2083–91.
13
Itkonen ST, Erkkola M, Lamberg-Allardt CJE. Vitamin D fortification of fluid milk products and their contribution to vitamin D intake and vitamin D status in observational studies – A review. Nutrients 2018 August 09; 10(08):10.3390/nu10081054.
14
Huotari A, Herzig KH. Vitamin D and living in northern latitudes – an endemic risk area for vitamin D deficiency. Int J Circumpolar Health 2008;67:164–78.
15
Männistö S, Freese R. Ruoankäytön tutkimusmenetelmät ja saantia kuvaavat biomerkkiaineet. Teoksessa: Mutanen M, Niinikoski H, Schwab U, Uusitupa M, toim. Ravitsemustiede. Duodecim 2021.
16
Adebayo FA, Itkonen ST, Öhman T ym. Vitamin D intake, serum 25-hydroxyvitamin D status and response to moderate vitamin D3 supplementation: a randomised controlled trial in East African and Finnish women. Br J Nutr 2018;119:431–41.
17
Cashman KD, Ritz C, Adebayo FA ym. Differences in the dietary requirement for vitamin D among Caucasian and East African women at Northern latitude. Eur J Nutr 2019;58:2281–91.
English summary

Vitamin D intake and serum levels in the Finnish adult population – Results from the national FinDiet 2017 survey

Background Insufficient intake of vitamin D and low vitamin D levels were observed in Finland until the beginning of the 21st century. The aim was to investigate vitamin D intake and status among Finnish adults.

Methods The data were collected from 1655 participants aged 18–74 years from the national ­
FinDiet 2017 survey. S-25(OH)D levels were measured from serum samples and intake was calculated from 24-hour dietary recalls.

Results Mean overall intake of vitamin D was 23 µg/d for men and 26 µg/d for women. Mean S-25(OH)D 
concentration was 67 nmol/l and 76 nmol/l, respectively. In a small part of the population (7% of the participants) intake fell below the average requirement (7.5 µg/d). S-25(OH)D concentration was below the cutoff for deficiency (30 nmol/l) in 6% of the men and 2% of the women. Foods fortified with vitamin D as well as fish dishes were the most important dietary sources of vitamin D.

Conclusions Intake and status of vitamin D were in the recommended range on average, but a small proportion of the participants did not reach vitamin D sufficiency. Fortified foods are the most important sources of vitamin D for non-supplement users. It is important to monitor vitamin D intake and status to ensure sufficient intake of vitamin D in the entire population.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Olli Vapalahti: Uudessa virusvariantissa on huolestuttavia piirteitä

Vielä ei voi päätellä, miten hyvin eteläisessä Afrikassa havaittu variantti leviää erilaisissa olosuhteissa.

Tiedepääkirjoitus
Eteisvärinää löytyy, jos sitä haetaan – mutta mikä on terveyshyöty?

Eteisvärinän seulonnan terveyshyödyt ovat vielä osoittamatta, kirjoittavat Mika Lehto ja Juhani Airaksinen.

Kolumni
Tunnustan

Taide selviää kaikesta, jopa somesta, vaikka fiktion voisi jo julistaa kuolleeksi, kirjoittaa Roope Sarvilinna.

Ajassa
THL kehottaa välttämään matkustamista eteläiseen Afrikkaan

Kyseessä on varotoimi uuden koronavirusvariantin varalta.

Tieteessä
Lupaavia lääke-ehdokkaita suolen mikrobiston suojaksi antibiooteilta

Tarkempi analyysi anti­bioottien tehosta suolistobakteereihin on tähän asti puuttunut.

Tieteessä
Hyödyttääkö geenimuutosten seulonta oireettomassa neutropeniassa?

Geenitutkimuksella yritettiin selvittää, onko tila oikeasti harmiton.