Antikoagulantti ei lisää myöhäisvuotojen riskiä vanhusten päävammoissa

Länsimaissa väestö vanhenee ja yhä huonokuntoisempia vanhuksia hoidetaan kotona. Melko usein päivystykseen tuodaan sekava vanhus, joka on kaatunut ja lyönyt päänsä. Usein heillä on myös antikoagulaatiolääkitys (esim. varfariini tai ASA), ja se voi teoriassa aiheuttaa myöhästyneen kallonsisäisen vuotovaaran potilaan jo kotiuduttua päivystyksestä.

Hannu Paajanen

Nettiohjelmasta tukea syöpään sairastuneelle

Syöpään sairastuminen on potilaalle ja hänen läheisilleen ikävä yllätys ja aiheuttaa stressiä ja huolta. Pahimmillaan ahdistuneisuus voi heikentää elämänlaatua ja kykyä kestää raskaita hoitoja. Psykososiaalinen tuki parantaa potilaiden elämänlaatua ja vähentää ahdistuneisuutta, mutta sitä ei ole tarjolla kaikille potilaille. Internetin sovellukset voivat auttaa tähänkin hätään.

Sirkku Jyrkkiö

Vedessä synnyttäminen suojaa perineumin repeämiltä

Synnytysammetta käytetään yleisesti kivun poistoon ja lihaksia rentouttamaan synnytyksen ensimmäisen vaiheen aikana. Synnytyksiä, joissa myös toinen vaihe tapahtuu pinnan alla, on Pohjoismaissa ollut lähinnä asiasta innostuneissa perheissä kotisynnytyksissä. Julkinen terveydenhuolto ei ole tätä toimintaa toistaiseksi suosinut. Joissakin tutkimuksissa vesisynnytyksen on havaittu lisäävän perineumin repeämiä, mutta ruotsalaisaineistossa tilanne oli päinvastainen.

Pertti Kirkinen

Vatsanpeitteiden arpityrät pitäisi leikata

Arpityriä leikataan joko avotekniikalla tai tähystyskirurgisesti, ja molemmissa tapauksissa käytetään lähes aina synteettistä verkkoa tukemaan plastiaa. Näissä leikkauksissa haavainfektiot ovat yleisiä (1–26 %) huolimatta antibioottiprofylaksiasta. Usein potilaalla on lukuisia haavainfektion riskitekijöitä, kuten iho-ongelmia tyrässä, ylipainoa ja perussairauksia (esim. keuhkoahtauma tai diabetes). Leikkaustekniikkaan voi myös liittyä lisääntynyt infektioriski (suolivauriot, verenvuoto, pitkä leikkausaika). Pitääkö siis vatsanpeitteiden arpityriä, jotka eivät ole kureutuneet, leikata vai seurata?

Hannu Paajanen

Pitäisikö karboplatiinista luopua seminooman liitännäishoidossa?

Kivessyövän tavallisin ilmenemismuoto on paikallinen seminooma (ST I), ja syöpä leviää ensin retroperitoneaalisiin imusolmukkeisiin. Seminooma on sädeherkkä tauti, ja liitännäishoitona käytettiin pitkään leikkauksenjälkeistä para-aortaalitilan sädehoitoa. Sädehoidon jälkeen tauti uusii vain 4 %:lla hoidetuista. Hoidon aiheuttamat pitkäaikaishaitat eli toisen syövän ja sydän- ja verisuonisairauksien lisääntynyt riski johti siihen, että sädehoidon käytöstä on pyritty eroon.

Sirkku Jyrkkiö

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030