Laajalla sydänlihaksen jälkitehostumalla magneettikuvassa on ennustearvoa sydänlihassairaudessa

Cardiovascular magnetic resonance evaluation and risk stratification of myocardial diseases

Pauli Pöyhönen

Uutta tietoa sikiöllä todetusta munuaisaltaan laajentumasta ja myöhemmästä virtsatieinfektion riskistä

Prenatally detected hydronephrosis - The incidence and diagnostics of vesicoureteral reflux and urinary tract infections

Sofia Visuri

Ohutsuolen CYP-entsyymeillä huomattava merkitys klopidogreelin ja tikagrelorin aineenvaihdunnassa

Pharmacokinetic interactions and pharmacogenetics of clopidogrel, prasugrel and ticagrelor

Mikko Holmberg

Suuri leikkausmäärä vähensi haimasyöpäleikkaukseen liittyvää kuolleisuutta

The effect of operation volume on the management and prognosis of pancreatic cancer patients in Finland

Reea Ahola

ESBL-kantajuus vaihtelee suuresti Itämeren maissa

Naapurimaissakin oireettomien kantajien osuudessa oli yli kymmenkertainen ero.

Marianne Jansson

Uutta tietoa fyysisen rasituksen merkityksestä sydänperäisissä äkkikuolemissa

Murtomaahiihto, lumenluonti ja pyöräily ovat yleisimmät äkkikuolemaan liittyvät rasitusmuodot.

Ulla Toikkanen

Miksi nivelvamma voi johtaa nivelrikkoon? Tutkijat löysivät syyn

Itä-Suomen yliopiston ja Massachusettsin teknillisen korkeakoulun (MIT) tutkimus julkaistiin Nature-lehdessä.

Minna Pihlava

Metyylifinidaatti on edelleen suositelluin lasten ensilinjan ADHD-lääke

Metyylifenidaattia suositellaan edelleen ensilinjan lääkkeeksi lasten ja nuorten ADHD:n hoidossa laajassa verkostometa-analyysissä. Modafiniilia lukuun ottamatta kaikki lääkkeet osoittautuivat lyhytkestoisessa hoidossa tehokkaammiksi kuin lume, ja kaikki olivat aikuisilla vähemmän tehokkaita ja huonommin siedettyjä kuin lapsilla tai nuorilla. Aikuisten hoidossa amfetamiinit osoittautuivat suositelluimmiksi ensilinjan lääkkeiksi. Tulos on muuten linjassa suomalaisten suositusten kanssa, mutta meillä metyylifenidaattia suositellaan ensilinjan lääkkeeksi kaikenikäisille.

Hanna Raaska

Uutta tietoa follikulaarisen lymfooman hoidosta

Follikulaarinen lymfooma on hidaskasvuinen imusolmukesyöpä: jopa 80 % potilaista pysyy elossa yli kymmenen vuotta diagnoosin jälkeen. Valitettavasti joka viidennen potilaan ennuste on alle viisi vuotta, ja heillä tauti uusiutuu yleensä kahden vuoden kuluessa ensimmäisestä hoitojaksosta. Huonon ennusteen potilaita voitaneen tulevaisuudessa tunnistaa esimerkiksi geeniprofiloinnin avulla, mutta toistaiseksi hoidon suunnittelussa joudutaan turvautumaan kliiniseen tutkimustietoon.

Sirkku Jyrkkiö

Penisilliiniallergia käy kalliiksi

Amerikkalaistutkijoiden systemaattisessa katsauksessa penisilliinille allergisten potilaiden sairaalahoidon kulut olivat keskimäärin 609 dollaria suuremmat kuin muiden potilaiden. Avohoidon kustannukset olivat 14–193 dollaria suuremmat. Lisäksi sairaalahoidon kokonaiskustannukset olivat ilman penisilliiniallergiaa 1 145–4 254 dollaria pienemmät.

Heikki Ekroos

Liiallisella ruutuajalla on yhteys leikki-ikäisen psykososiaalisiin vaikeuksiin

Shanghaissa tutkittiin 3–4-vuotiaiden lasten (n = 20 324) ruudun ääressä viettämää aikaa (televisio, tietokone, älypuhelin, tabletti jne.). Keskimäärin lasten ruutuaika oli 2,8 tuntia vuorokaudessa (95 %:n LV 2,7–2,9), ja 79 % ylitti yhden tunnin ja 53 % kahden tunnin rajan.

Nina Kaseva

Penisilliinille allergisen leima lisää MRSA:n ja C. difficilen riskiä

Penisilliiniallergian leima potilailla on yleinen. Karkeasti 10 % potilaista ilmoittaa allergiasta. Todellisia yliherkkyyspotilaita on sekä kotoisen että kansainvälisen arvion mukaan heistä tuskin yksi kymmenestä. Siitä huolimatta leima useimmiten sulkee pois hoidon penisilliinillä tai muilla beetalaktaameilla ja johtaa laajakirjoisten mikrobilääkkeiden valintaan. Brittitutkimus osoittaa, että seuraukset voivat olla potilaille hankalat.

Heikki Arvilommi

ESBL:ää tuottavien suolistobakteerien oireeton kantajuus Etelä-Suomessa

Lähtökohdat Laajakirjoista beetalaktamaasia (ESBL) tuottavien bakteerien kantajuudesta tarvitaan tietoa hoitosuosituksia ja infektioiden torjuntaa varten.

Esa Rintala, Kirsi Gröndahl-Yli-Hannuksela, Emilia Lönnqvist, Mikko Talja, Kaisu Rantakokko-Jalava, Jaana Vuopio

Miten käytän antibiootteja oikein?

Antibiootteja kulutetaan Suomessa enemmän kuin muissa Pohjoismaissa.

Esa Rintala, Jutta Peltoniemi, Reetta Huttunen

Mikrobilääkeresistenssin synty

Mikrobilääkeresistenssi kehittyy ja yleistyy mikrobilääkkeiden aiheuttamassa valintapaineessa.

Tapio Seiskari

Antibioottiresistenssin torjuntaan lisätehoa

Suomessa käytetään enemmän antibiootteja kuin muissa Pohjoismaissa, kirjoittavat Reetta Huttunen ja Antti Hakanen.

Reetta Huttunen, Antti Hakanen

One Health – Yhteinen terveys yhteisessä maailmassa

"One Health" ei ole uusi keksintö. Mutta miksi se on nykyään esillä niin monilla foorumeilla: EU:ssa, WHO:ssa, YK:ssa, jopa Maailmanpankissa?

Anni Virolainen-Julkunen

Cochrane peruuttaa kroonista väsymysoireyhtymää koskevan katsauksen

Katsauksen laatinutta työryhmää johtanut tutkija vastustaa päätöstä.

Pertti Saloheimo

Mikrobilääke-resistenssin mekanismit

Mikrobilääkeresistenssin mekanismit ovat kehittyneet evoluution muovaamina miljardien vuosien kuluessa.

Suvi Sariola

Miten käytän antibiootteja oikein?

Antibiootteja kulutetaan Suomessa enemmän kuin muissa Pohjoismaissa.

Suvi Sariola