Onko kortikosteroidipistoksista hyötyä polven nivelrikossa?

Käypä hoito -suosituksessa suositellaan polvinivelrikon pahenemisvaiheessa kortikosteroidipistoksia lievittämään kipua. Ajatus kortikosteroidien hyödyistä perustuu niiden tulehdusta lievittävään vaikutukseen. Systemoidut katsaukset ja meta-analyysit ovat antaneet hoidon vaikutuksen suuruudelle varsin erilaisia arvoja. Nyt JAMAssa oli aiheesta päivitetty, tuoretta Cochrane-katsausta kriittisesti tarkasteleva meta-analyysi. Siinä tutkittiin, miten alkuperäistutkimusten koko vaikuttaa tulosten tulkintaan.

Kaisu Pitkälä

Kannabis tekee paljon vahinkoa raskauden aikana

Länsimaissa esitetään ajoittain vaatimuksia kannabiksen käytön, tuottamisen, hallussapidon ja myynnin laillistamiseksi. Asiaa harkittaessa ja myös tilanteissa, joissa kannabistuotteita käytetään lääkinnällisiin tarkoituksiin, olisi otettava huomioon tuotteen vahingollisuus raskauden aikana.

Pertti Kirkinen

Klamydian ja tippurin Internet-pohjaisen kotinäytteenottopalvelun tulokset Vantaalla

Lähtökohdat

Vanhuksen gerastenia – tunnista riskipotilas

•Gerastenia on useiden elinjärjestelmien toiminnan heikentymisestä ja reservien hiipumisesta aiheutuva oireyhtymä, joka nivoutuu osin päällekkäin monisairastavuuden ja toimintakyvyn laskun kanssa.

Minna Koivukangas, Timo Strandberg, Riitta Leskinen, Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, Riitta Antikainen

Kuntoutussuositukset aivoverenkiertohäiriön jälkeen ­ Päijät-Hämeen keskussairaalassa

Kaksi viidestä potilaasta (41 %) sai kuntoutussuosituksia akuutin sairaalajakson aikana, osoittaa tutkimus aivoverenkiertohäiriöpotilaiden varhaisen kuntoutuksen toteutumisesta akuuteilla sairaalajaksoilla ­Päijät-Hämeen keskussairaalassa. Yli puolet potilaista (57 %) tapasi terapeutin tai erityistyöntekijän vähintään kerran. Kotona asuminen ennen sairastumista, yläraajan toimintahäiriö, parempi tajunnantaso siirtymävaiheessa ja muistisairauden puuttuminen olivat yhteydessä kuntoutussuositusten saamiseen. Kaikille potilaille ei tehty moniammatillista kuntoutusarviota, eikä osa epikriiseistä ollut hoitoketjun ohjeiden mukaisia.

Rosanna Curiqueo Tarnanen, Marja Mikkelsson

Moniammatillinen kuntoutus aivoverenkiertohäiriön jälkeen Päijät-Hämeessä

Potilaiden toimintakyky parani merkitsevästi, mutta terapian määrä jäi alle suositellun, osoittaa Päijät-Hämeessä tehty tutkimus aivoverenkiertohäiriöön sairastuneiden potilaiden kuntoutuksesta. Aktiivinen kuntoutus varhaisvaiheessa on tärkeää potilaiden toimintakyvyn säilyttämiseksi. Kuntoutuksen saatavuus oli samaa tasoa kuin Suomen keskussairaaloissa yleensä. Kuntoutussuunnitelmien ja -tavoitteiden tarkkuudessa oli kuitenkin vielä parannettavaa. Selvityksessä tarkasteltiin moniammatillisuutta ja intensiteettiä koskevien suositusten ­toteutumista, toimintakyvyn muutosta sekä kuntoutustavoitteiden ja -suunnitelmien laatimista.

Viljami Kemppi, Katri Laimi, Marja Mikkelsson

Lapsuusiän lihavuus uhkaa näkyä tulevaisuudessa sepelvaltimotautina

Lihavuuden ehkäisyn ja hoidon lisäksi tarvitaan julkista ohjausta ja yhteiskunnan rakenteiden tukea, kirjoittaa Juha Koskinen.

Juha Koskinen

Huolellinen kliininen tutkimus tärkeää palantunteen ja nielemisvaikeuden diagnostiikassa

Globus and dysphagia – clinical features and diagnostics

Pia Järvenpää

Terve nilkka kuvantamisen vertailukohdaksi nilkkavammassa

Normal variation of the tibiotalar joint in dynamic computed tomography

Sannamari Lepojärvi

PET-kuvaus: lihavuusleikkaus vähentää haiman rasvoittumista

Splanchnic metabolism and blood flow in man. PET studies with reference to obesity and diabetes

Henri Honka

Äkilliset umpilisäketulehdukset vähentyneet Suomessa

Epidemiological and clinical studies of acute appendicitis

Imre Ilves

Angiogeneesin estolääkkeistä apua lasten vaikeisiin syöpiin?

Angiogenesis in pediatric malignancies – from molecular markers to therapeutic applications

Mikaela Porkholm

Uutta tietoa leikkauksien jälkeisistä kivunhoidon mahdollisuuksista

Pain management options after tonsillectomy and third molar extraction

Ethem Akural

Askelmittarin vaikutus liikkumiseen säilyy vuoden seurannassa

Askelmittarin on osoitettu useissa tutkimuksissa lisäävän viikoittaisia askeleita, mutta seuranta-ajat ovat olleet lyhyitä. Lontoossa tehdyssä liikuntatutkimuksessa vaikutus säilyi vuoden seurannassa.

Helena Liira

Ei vieläkään uutta Alzheimer-lääkettä

Alzheimerin tautiin ei ole tullut uusia lääkkeitä markkinoille melkein 20 vuoteen, vaikka tutkimus on erittäin aktiivista. Tautiin on vain hidastavaa hoitoa, mutta ei parantavaa. Taudin patogeneesi on vieläkin epäselvä. Emme tiedä, onko amyloidiplakkien vai tau-proteiinin kertyminen taudin syy vai ovatko ne vain merkkejä jostain muusta prosessista. Pääkohde tutkimuksissa on ollut amyloidikertymien estäminen, mutta niitä estävät tai puhdistavat rokotteetkaan eivät ole tuoneet paljoakaan toivoa.

Kaisu Pitkälä

Uusien syöpälääkkeiden myyntilupaprosessia on syytä tarkentaa

Moniin syöpäsairauksiin on vain vähän jos lainkaan hyviä hoitoja, ja lääkeviranomaiset voivat hyväksyä nopeutetusti uusia lääkkeitä käyttöön tällaisessa tilanteessa. Taudinkulun jarruttaminen ei kuitenkaan aina muutu elinaikahyödyksi, ja osasta lääkkeistä osoittautuu olevan enemmän haittoja kuin hyötyä. Nopeutetusti hyväksyttyjä lääkkeitä tulisi arvioida uudelleen, kun tutkimustietoa on saatu kerättyä lisää ensimmäisen hyväksynnän jälkeen.

Sirkku Jyrkkiö

Vanhaa kunnon kirurgiaa peräpukamiin

Peräpukamat ovat kiusallisen yleinen (40 %) ja alihoidettu vaiva, myös Suomessa. Useimmiten potilaat hoitavat pukamansa itse apteekin käsikauppavalmisteilla ja ummetuslääkkeillä tai kärsivät hiljaa vaivansa. Oireita ovat mm. verenvuoto, kutina ja ulostyöntyminen.

Hannu Paajanen

Nahkan alla pullottaa – tyrien diagnostiikka ja hoito

Tyrien kirurginen hoito tähtää ensisijaisesti elämänlaadun parantamiseen, joten oireetonta tyrää ei aina kannata leikata.

Jaana Vironen

Raskaus ja levottomat jalat -oireyhtymä

Levottomat jalat -oireyhtymä on raskaana olevilla 2–3 kertaa yleisempi kuin taustaväestössä.

Mikael Lepistö, Anna Lampio, Päivi Polo

Peruspalvelujen käyttö ja kustannukset pitkäaikaissairailla

Pitkäaikaissairaat työikäiset oululaiset käyttivät potilasta kohden enemmän palveluja työterveyshuollossa kuin yksityisellä ja julkisella sektorilla. Myös palvelujen kustannukset potilasta kohden olivat työterveyshuollossa suuremmat. Tutkijat pitävät eroja vähäisinä ja sektorien erilaiset ­järjestämis- ja rahoitusvastuut huomioon ottaen yllättävinä. Perustason terveyspalvelujen käyttöä ja kustannuksia verrattiin sen mukaan, oliko palvelu saatu julkiselta ­sektorilta, yksityissektorilta vai työterveyshuollosta. Aineistona olivat rekisteritiedot 30–64-vuotiaista ­oululaisista kuudessa keskeisessä sairaus­ryhmässä vuonna 2013.

Riikka-Leena Leskelä, Tommi Uimonen, Lauri Virta, Sirkku Pikkujämsä, Tuomas Kopperoinen, Hennamari Mikkola