Turhia kustannuksia tarpeettomista rutiineista

Osalla lääkäreistä on piintyneitä tapoja, joihin asiantuntijoiden suositukset eivät pure. Amerikkalaisen rekisteritutkimuksen mukaan joka neljäs rintasyövän sairastanut potilas kävi seurannan aikana kuvantamistutkimuksissa, vaikka uusimisriski oli pieni, ja kolmasosa luukipuun annetuista sädehoidoista oli pitkiä, vaikka suositus on lyhyt hoito. Suositusten vastainen hoito oli yleisempää osalla lääkäreistä. Jos lääkäri omisti osuuden kuvantamislaitteista, hänen potilaitaan ohjautui useammin kuvantamistutkimuksiin muita suuremmalla todennäköisyydellä.

Sirkku Jyrkkiö

Mitä aikuispotilaan positiivinen veriviljelyvastaus tarkoittaa?

Veren viljeleminen on edelleen ainoa menetelmä, jolla saadaan kattavasti selville veressä kasvavat mikrobit.

Reetta Huttunen, Jaana Syrjänen, Janne Aittoniemi, Tapio Seiskari, Risto Vuento

Aikuisen ADHD:n tunnistaminen ja merkitys

Työterveyshuolto on keskeisessä asemassa työelämässä olevien ADHD:n tunnistamisessa ja tutkimuksiin ohjaamisessa. Diagnoosikriteerit ja diagnostiset välineet on hyvä tuntea, vaikkei itse diagnoosia määrittäisikään.

Armi Saari, Markku Sainio, Sami Leppämäki

Potilaiden tyytyväisyys terveysasemien palveluihin

Kyselytutkimuksen mukaan hoitosuunnitelman puuttuminen heikensi pitkäaikaissairaan potilaan tyytyväisyyttä hoitoon.

Tuulikki Vehko, Anna-Mari Aalto, Salla Sainio, Timo Sinervo

Poskionteloiden pallolaajennus ja tähystysleikkaus vähensivät kroonisen rinosinuiitin oireita

Surgical treatment and characteristics of chronic maxillary rhinosinusitis

Anni Koskinen

Skitsofrenian hoidossa yksilöllisesti suunniteltu lääkehoito tärkeää

The use of antipsychotic medication and its ­association with outcomes and brain morphometry in schizophrenia – the Northern Finland Birth Cohort 1966 Study

Jani Moilanen

Valtaosa akillesjänteen repeämistä voidaan hoitaa ilman leikkausta

Acute achilles tendon rupture: Epidemiology and treatment

Iikka Lantto

Pikkukeskosten neurologinen pitkäaikaisseuranta kannattaa

Prediction of neurodevelopment and neuromotor trajectories in very preterm born children up to 11 years of age, PIPARI Study

Sirkku Setänen

Uutta tietoa kämmenkalvon kuroumataudista

Histological characteristics and gene expression profiling of Dupuytren’s disease

Minna Forsman

Gastroenterologinen tautikirjo muuttuu – muuttuvatko tähystyksen aiheet?

Gastroenterologian tautikirjo on muuttunut niin, että tähystystutkimusten aiheet on syytä arvioida kriittisesti, kirjoittaa Martti Färkkilä.

Martti Färkkilä

Opioidit ja kuolemanvaara

Opioidien käyttöaiheet ovat väljentyneet kaikkialla länsimaissa, ja niitä käytetään paljon myös muun kuin pahanlaatuiseen sairauteen liittyvän kivun hoidossa. Erityisesti vanhuksille opioideja annetaan artroosikipuihin ja vaikeisiin neuropaattisiin kipuihin, ja opioidien käyttö esimerkiksi laitoshoidossa on kymmenessä vuodessa yli kaksinkertaistunut. Käyttöaiheena voivat olla muistisairaiden neuropsykiatriset oireet, kun niiden taustalla epäillään olevan kipuja. Haittoina on kaatumisia, murtumia, kognition heikkenemistä ja deliriumia.

Kaisu Pitkälä

Eteisvärinäpotilaan ennuste kansainvälisessä vertailussa

Eteisvärinän hoitomahdollisuudet ja ennuste ovat parantuneet nopeasti. Väestön vanhetessa eteisvärinä komplikaatioineen kuormittaa kuitenkin länsimaista terveydenhuoltojärjestelmää yhä raskaammin. Nyt laaja monikansallinen selvitys tuo esille taudin monimuotoisuuden ja hoidon ongelmat erityisesti kehittyvien maiden erilaisissa terveydenhuoltojärjestelmissä.

Juhani Airaksinen

Paraneeko katkokävely kävelemällä vai veitsellä?

Perifeeristä valtimonkovettumistautia sairastaa maailmassa noin 200 miljoonaa ihmistä, ja heistä 20–40 miljoonalla on kiusallinen katkokävelyoire. Ensisijainen hoito katkokävelyyn on kävelyharjoitusten lisääminen ja elintapojen muutos. Alaraajan revaskularisaatio tehdään kriittisen iskemian uhatessa joko valtimon radiologisella pallolaajennuksella tai verisuoniohituksella. Hoitomuotojen vertailusta on tehty yllättävän vähän kunnollisia tutkimuksia ennen tätä.

Hannu Paajanen

Neljä viikkoa sädehoitoa riittää eturauhassyöpään

Suurin osa eturauhassyövistä todetaan suurentuneen PSA-arvon perusteella ja tauti on yleensä paikallinen. Vähäisen riskin eturauhassyövässä aktiivinen seuranta voi olla hyvä vaihtoehto. Leikkaushoito sopii paikallinen taudin hoidoksi nuoremmassa ikäryhmässä. Suurin osa eturauhassyövistä hoidetaan nykyään sädettämällä. Hoitoa annetaan 74 Gy:n sädeannoksella 37 hoitopäivänä, mutta nyt satunnaistettu tutkimus osoittaa, että sama hoitotulos saadaan aikaan 60 Gy:n hoidolla, kun hoitokertoja on 20.

Sirkku Jyrkkiö

Subaraknoidaalivuodot vähenevät, mutta tupakointi altistaa niille etenkin naisia

Lukinkalvonalaisen verenvuodon (SAV) ilmaantuvuus Suomessa on pienentynyt kymmenessä vuodessa neljänneksen. Samanaikaisesti päivittäin tupakoivien osuus suomalaisista pieneni lähes kolmanneksen. Tupakointi on SAV:n merkittävin elintapariskitekijä.

Pertti Saloheimo

Reumasairauksiin liittyvä anemia ja raudanpuute

Tavallisimmat anemian syyt reumasairauksissa ovat tulehdukseen liittyvä raudankäyttöhäiriö sekä maha-suolikanavan verenvuodosta johtuva raudanpuute.

Tom Pettersson

Raudanpuute kroonisessa munuaistaudissa

Raudanpuute on yleinen erityisesti hemodialyysipotilailla, mutta myös muilla kroonista munuaistautia ­sairastavilla.

Satu Mäkelä, Heikki Saha

Vanhuksen raudanpuuteanemia

Yli 65-vuotiaista noin kuudesosa on aneemisia ja vanhusten anemioista 16–20 % johtuu raudanpuutteesta.

Kari Koskela, Maarit Wuorela

Anemia ja raudanpuute tulehduksellisissa suolistosairauksissa

Tulehduksellista suolistosairautta sairastavat eivät useinkaan siedä suun kautta annettavaa rautahoitoa. Heille parenteraalinen rautahoito on hyvä vaihtoehto.

Johanna Haapamäki

Raudanpuuteanemian syyt ja diagnostiikka

Raudanpuuteanemia on oire, jonka syy on aina selvitettävä. Alustavat tutkimukset tehdään ­perusterveydenhuollossa, mutta jatkotutkimuksissa tarvitaan usein erikoisalojen konsultaatiota.

Marjatta Sinisalo, Pekka Collin