Kaksi kolmesta lihavuusleikatusta haluaa syntyneet ihopoimut pois

Väitöstutkimuksessa selvitettiin ylimääräisten ihopoimujen yleisyyttä ja niiden vaikutusta potilaaseen sekä potilaan halua vartalon muotoa korjaavaan leikkaukseen lihavuuskirurgian jälkeen.

Salvatore Giordano

Varhaisella ravitsemuksella voi olla merkitystä allergian ehkäisyssä

Väitöstutkimukseen osallistui allergiariskiperheistä 256 äiti-lapsi-paria. Kaksi ryhmää sai yksilöllistä ravitsemusohjausta varhaisraskaudesta lähtien sekä joko probioottivalmistetta (Lactobacillus rhamnosus GG ja Bifidobacterium lactis Bb12) tai lumevalmistetta. Verrokkiryhmä sai pelkästään lumevalmistetta. Lapsia seurattiin neljään ikävuoteen saakka.

Katri Niinivirta-Joutsa

E-pillerien kuolleisuutta lisäävä vaikutus on minimaalinen

Pitkäaikaisseurannassa ei havaittu kovin suuria kuolleisuuseroja vertailtaessa e-pillereitä käyttäneitä ja käyttämättömiä naisia. Yli 120 000:ta naista seurattiin lähes 40 vuotta, joten tutkimus sisälsi noin 3,6 miljoonaa naisvuotta vuosilta 1976-2012.

Pertti Kirkinen

Elvyttää vai eikö elvyttää potilasta, jolla on vaikea perussairaus?

Hoidonrajaus on vaikeaa, koska yksittäisen potilaan tilan ennustaminen on mahdotonta. Lisäksi hoidonrajauksista ja elvytyskiellosta keskusteleminen on haasteellista, joskaan ei mahdotonta. Uuden tutkimustiedon myötä tämä keskustelu on muuttunut mahdolliseksi ja jopa erittäin vaikuttavaksi toiminnaksi.

Heikki Ekroos Juho Lehto

Eteiskorvakkeen katetrisulku tehokas eteisvärinäpotilaan aivoinfarktin ehkäisyssä

Valtaosa eteisvärinän aiheuttamista aivohalvauksista aiheutuu vasemman eteisen korvakkeeseen syntyneistä hyytymistä. Uusien pitkäaikaistulosten valossa eteiskorvakkeen katetrisulku näyttää vakiinnuttavan asemaansa hyvänä hoitovaihtoehtona antikoagulaatiolle potilailla, joiden vuotovaara on hyvin suuri.

Juhani Airaksinen

Toimiiko allogeeninen kantasolusiirto samalla tavalla eri taudeissa?

Allogeeninen kantasolusiirto on parantava hoitomuoto useaan eri pahanlaatuiseen hematologiseen sairauteen. Luovuttajan T-lymfosyyttien välittämä käänteishyljintäreaktio (graft-versus-host disease, GVHD) on vakava komplikaatio, jossa kuitenkin itää myös parantumisen siemen eli haluttu leukemian tai tuumorin vastainen reaktio (graft-versus-tumor, GVT). Ilmiö on mahdollistanut kevyemmällä esihoidolla toteutetun kantasolusiirron osalla potilaista.

Marko Vesanen

Varusmiesten invasiiviset meningokokkitaudit 2003-2012

Suomessa varusmiespalvelustaan suorittavat rokotetaan invasiivisia meningokokkitauteja vastaan nelivalenttisella rokotteella, joka suojaa bakteerin seroryhmiltä A, C, W ja Y. Rokotetta B-seroryhmän aiheuttamaa tautia vastaan ei aiemmin ole ollut Suomessa saatavilla. Koska Euroopan markkinoille on vihdoin tullut rokote B-seroryhmää vastaan, halusimme selvittää meningokokkitaudin esiintyvyyttä suomalaisilla varusmiehillä.

Tuula Hannila-Handelberg, Maija Toropainen, Hanna Nohynek, Markku Kuusi, Ilkka Mäkitie

Tunnista murehtija: yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä voidaan hoitaa

Tässä katsauksessa käsitellään yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä (murehtimista) ja sen tunnistamista sekä esitellään kuinka perusterveydenhuollossa toimiva lääkäri voi tunnistaessaan murehtijan ottaa asian puheeksi, tukea ja hoitaa potilasta sekä tarvittaessa ohjata potilaan psykiatrisen hoidon tai psykologisen tuen piiriin. Katsauksessa käsitellään kognitiivisen käyttäytymisterapian perusperiaatteet, hoidon tavoitteet ja konkreettisia keinoja murehtijan auttamiseksi. Terapian saatavuus on vielä paikoin rajallista, minkä vuoksi lääkärin on hyödyllistä myös opetella joitakin psykologisia keinoja, joilla potilaan murehtimista voi lievittää. Tarvittaessa hoitoon kannattaa yhdistää lääkitys, joka tulee räätälöidä potilaskohtaisesti. Lääkehoitoa ei tässä katsauksessa laajemmin käsitellä.

Sari Castrén, Eeva Dunderfelt-Lövegren, Sanna Setälä, Suoma Saarni

Uloshengitysilman typpioksidimittauksen merkitys astman glukokortikoidihoidossa

Uloshengitysilman typpioksidipitoisuus (FeNO) suurenee etenkin eosinofiilisessa astmatulehduksessa. Tässä järjestelmällisessä katsauksessa arvioidaan FeNO-mittauksen vaikuttavuutta astman glukokortikoidihoidossa.

Lauri Lehtimäki, Péter Csonka, Eeva Mäkinen, Jaana Isojärvi, Sirpa-Liisa Hovi, Anneli Ahovuo-Saloranta

Sosioekonomiset erot Helsingin kaupungin henkilöstön sairauspoissaoloissa vuosina 2002-2013

Tutkimuksessa tarkasteltiin sairauspoissaolojen sosioekonomisten erojen muutosta Helsingin kaupungin henkilöstön keskuudessa vuosina 2002-2013.

Hilla Sumanen, Kustaa Piha, Olli Pietiläinen, Jouni Lahti, Eero Lahelma, Ossi Rahkonen

Psykoosin riskitekijät eivät ole pelkkää perimää

Väitöstutkimuksen alkuperäisartikkelit perustuvat suomalaisen adoptiolapsiperhetutkimuksen 382 perheen aineistoon. Vanhempien hajanaisen kommunikaation määrä mitattiin yksilö- ja perhetilanteissa. Väitöskirjassa tutkittiin vanhempien hajanaisen kommunikaation määrän ja adoptiolapsen ja vanhempien tiettyjen ominaisuuksien välistä yhteyttä. Hajanaisen kommunikaation määrän vaihtelu selittyi pääasiassa vanhempien ominaisuuksilla.

Riikka Roisko

Merkelin solusyöpäpotilaiden alaryhmät

Väitöstutkimuksen tarkoituksena oli etsiä lisätietoa Merkelin solusyöpää aiheuttavista tekijöistä.

Helka Sahi

Pirkanmaan vesiepidemian 2007 jälkeiset niveloireet ja reaktiiviset artriitit

Laaja vesivälitteinen vatsatautiepidemia Nokialla 2007 aiheutti paljon sairastavuutta ja terveydenhuollon käytön tarvetta.

Terhi Uotila

Keliakia ikääntyvässä väestössä

Väitöskirjatutkimus selvitti keliakian esiintyvyyttä, ilmaantuvuutta, oireita ja gluteenittoman ruokavaliohoidon hyötyä yli 50-vuotiailla. Tutkimusaineistona oli Ikihyvä Päijät-Häme -aineisto: 2 815 iältään 52-74-vuotiasta henkilöä. Tutkimuksessa etsittiin henkilöitä, joilla oli ennestään keliakia tiedossa tai todettiin keliakiavasta-aineet kohonneiksi.

Anitta Vilppula

Mikrovaskulaarinen dysfunktio sydän- ja munuaissiirteen iskemia-reperfuusiovauriossa

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli selvittää elinluovuttajan simvastatiinihoidon vaikutusta sydän- ja munuaissiirteiden kylmä- ja lämminsäilytykseen, iskemia-reperfuusiovaurioon ja hyljintäreaktion käynnistymiseen. Koe-eläinmallissa käytettiin maksimaalisesti MHC-kudostyypiltään toisistaan poikkeavia sisäsiittoisia DA- ja WF-rottakantoja.

Raimo Tuuminen

Uutta tietoa tuberkuloosin tartuntariskistä

Hollantilaistutkimus osoitti, että erityisesti lapset ovat riskissä saada tuberkuloosin sille altistuttuaan. Lisäksi tutkimus lähes kyseenalaistaa latentin tuberkuloosin hoidon muilla kuin riskiryhmiin kuuluvilla.

Heikki Ekroos

Onko naisen sydäninfarktin ennuste huonompi?

Ainakin parin vuosikymmenen ajan on kiistelty siitä, miksi naisten sydäninfarktin ennuste on huonompi kuin miehillä. Uusi laaja meta-analyysi nykyaikaisen sydäninfarktin hoidon ajalta osoittaa, että valtaosa naisten suuremmasta kuolemanvaarasta ei aiheudu suoraan naissukupuolesta, vaan siitä, että naisilla on enemmän taudin ennustetta huonontavia piirteitä.

Juhani Airaksinen

Raskaana olevan umpilisäketulehdukseen liittyy erityisiä vaaroja

Synnytyslääkärit ovat tienneet, että umpilisäketulehduksen diagnostiikka on vaikeampaa ja komplikaatioita on enemmän potilaan raskausaikana kuin muulloin. Asia vahvistui kansallisessa amerikkalaisessa tutkimuksessa, jossa analysoitiin yli 7 miljoonaa raskautta käsittävä aineisto vuosilta 2003-2010. Raskaudenaikaisia umpilisäketulehduksia oli yli 7 000 potilaalla: 101 tapausta 100 000 raskautta kohden.

Pertti Kirkinen

Hepsidiinille kyytiä

Kroonisiin sairauksiin liittyvä anemia on huomattava riesa, joka aiheuttaa potilaille oireita ja lääkäreille päänvaivaa. Tehottomat rautahoidot ja toistetut anemiatutkimukset päätyvät usein tähän diagnoosiin, jossa jokerina häärii hepsidiini. Maksan syntetoimana se tukkii raudan hyväksikäyttöreitit tehokkaasti aina silloin, kun elimistöä uhkaa tulehduksellinen tila.

Marko Vesanen

Akuutisti osastohoitoon ohjattujen lasten psyykenlääkehoito

Lasten psyykenlääkehoidot ovat yleistyneet viime vuosikymmenien aikana, ja lääkkeitä käytetään usein virallisista käyttöaiheista poiketen. Tutkimustietoa useista psyykenlääkeryhmistä lasten mielenterveysongelmien hoidossa on vähän, samoin lasten psyykenlääkkeiden käytöstä Suomessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää akuutisti osastohoitoon ohjattujen lasten psyykenlääkitystä sekä lääkkeiden käytön yleisyyttä suhteessa oireiluun.

Anna-Kaisa Talka, Kirsti Kumpulainen