Eteisvärinäpotilaan tukos- ja vuotoriskin arviointi

Eteisvärinäpotilaan aivohalvausriskin arviointi ja siihen liittyvät hoitoratkaisut ovat keskeisimmät potilaan ennusteeseen vaikuttavat tekijät.

Mikko Savontaus

Gynekomastian syy ei aina selviä

Gynekomastialla tarkoitetaan miehen rintarauhaskudoksen hyvänlaatuista kasvua. Se tulee erottaa pseudogynekomastiasta, jossa vain rinnan rasvakudos lisääntyy, ja toisaalta rintasyövästä.

Varpu Ranta

Lukinkalvonalaisen verenvuodon ennuste riippuu aivovaurion asteesta

Noin 3 % väestöstä saa elinaikanaan sakkulaarisen intrakraniaalisen aneurysmataudin (sIA). Jos aneurysma puhkeaa, seurauksena on hengenvaarallinen subaraknoidaalivuoto (SAV).

Petros Karamanakos

Sydäninfarktivaurion arviointi uusin EKG- ja kaikukuvausmenetelmin

Infarktivaurion laajuutta ja toimintahäiriön luonnetta voidaan arvioida magneetti- tai isotooppikuvantamisella, mutta menetelmät ovat hankalia eivätkä ne ole aina saatavilla. Sydänsähkökäyrän ja kaikukuvaustekniikan soveltuvuutta testattiin infarktivaurion määrittämiseen.

Minna Kylmälä

Pelvimetria ei ole hyödyllinen synnytyksen pysähtymisen ennustamisessa

Sadan potilaan aineistolla tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että pelvimetriassa käytetyt mittaukset olivat oikein mitattuja, mutta erityisesti lantion ala-aukeaman mittauksissa tulokset voivat vaihdella merkittävästi eri mittaajilla. Synnytyksen pysähtymisestä johtuvan keisarileikkauksen ennustamista pelvimetrian ja fetopelvisen indeksin avulla tutkittiin 274 alatiesynnytykselle altistetun synnyttäjän aineistolla tehdyssä takautuvassa tutkimuksessa.

Ulla Korhonen

Urologisten ja gynekologisten sovellusten kudosteknologiaa

Väitöskirjatyön ensimmäisessä osiossa tutkittiin luonnonperäisen vesikalvon, synteettisten sileän poly-l-laktidi--ko-kaprolaktoni (PLCL) -kalvon, teksturoidun PLCL-kalvon ja polylaktidi-PLCL komposiittikalvon soveltuvuutta uroteelisolujen kasvatusalustaksi in vitro. Työn toisessa osuudessa tutkittiin, soveltuvatko rasvakudoksen kantasolut yhdistettynä kollageenigeeliin virtsainkontinenssin hoitoon kliinisessä pilottipotilastutkimuksessa.

Reetta Sartoneva

Suomalaisten matkailijoiden terveysongelmat

Väitöstutkimuksessa selvitettiin suomalaisten matkailijoiden terveysongelmia, erityisesti infektioita.

Heli Siikamäki

Äkillisestä verenpuutteesta ja verenkierron palautumisvaiheesta johtuva munuaisvaurio

Väitöstutkimuksessa selvitettiin rottamallin avulla äkillisestä verenpuutteesta ja sitä seuraavasta verenkierron palautumisvaiheesta johtuvan munuaisvaurion syntymekanismeja sekä etsittiin lääkehoitoja vaurion estämiseksi.

Juha Lempiäinen

Odanakatibin teho- ja turvallisuustulokset viimein julkisuuteen

Yleisimmin käytetyt osteoporoosilääkkeet, bisfosfonaatit ja denosumabi, vähentävät luun hajoamista pienentämällä luun hajottajasolujen (osteoklastien) määrää ja aktiivisuutta. Parhaimmillaan kyseiset lääkkeet ovat vähentäneet nikamamurtumien ilmaantuvuutta 70-68 %, lonkkamurtumien 41-40% ja kaikkien selkärangan ulkopuolisten murtumien ilmaantuvuutta 25-20 % lumeeseen verrattuna. Markkinoille on kaivattu lääkettä, joka vähentäisi tehokkaammin viimeksi mainittuja.

Matti J. Välimäki

Rutiininomainen trombi-imu ei hyödyllinen sydäninfarktin hoidossa

Trombi-imua on käytetty viime vuosina enenevästi ST-nousuinfarktin hoidossa poistamaan tukkiva verihyytymä sepelvaltimosta. Nyt laaja pohjoismainen tutkimus osoittaa varsin vakuuttavasti, ettei rutiininomainen trombi-imu paranna sydäninfarktipotilaan ennustetta.

Juhani Airaksinen

Inhaloitavan kortikosteroidin asema keuhkoahtaumataudin hoidossa horjuu

Vaikeaa keuhkoahtaumatautia sairastavilla potilailla, joilla on pahenemisvaiheita, on totuttu käyttämään inhaloidun kortikosteroidin ja pitkävaikutteisen beeta-2-agonistin yhdistelmää. Aiempi näyttö on ollut olemassa, mutta kiistely on käynyt pitkään kuumana. Selvää on se, että potilaat, joilla on sekä astma että keuhkoahtauma eli nykytermein asthma-COPD overlap -oireyhtymä, tarvitsevat yhdistelmävalmisteen.

Heikki Ekroos

Kertooko MMSE-testi vanhuksen auto-onnettomuuden riskistä?

Suomessa uudet ajoterveysvaatimukset edellyttävät vanhuksille tehtävää laajennettua lääkärintarkastusta, johon kuuluu myös kognition selvittäminen esimerkiksi MMSE-testillä (mini mental state examination), kellotestillä, Trail Making A:lla tai MoCA:lla (Montreal cognitive assessment). Kognition heikkeneminen taas on edellyttänyt erikoislääkärin selvittelyä ja mahdollista ajokoetta.

Kaisu Pitkälä

Hypoglykemian syyt ja selvittely, kun potilaalla ei ole diabetesta

Hypoglykemia (laskimoveren plasman glukoosiarvo alle 2,8 mmol/l) on harvinainen henkilöillä, joilla ei ole lääkehoitoista diabetesta.

Päivi Hämäläinen, Saara Metso

Lonkkanivelrikon konservatiivinen hoito

Säännöllinen liikunta ja laihduttaminen ovat lonkkanivelrikon hoidon perusta.

Riikka Juhakoski, Jari Arokoski

Oikaisu: Munuaissyövän hoito ja ennuste

Lääkärilehdessä 40/2014 julkaistussa artikkelissa Munuaissyövän hoito ja ennuste (s. 2529–34) taulukossa 3 olivat sunitinibin ja patsopanibin tehoa kuvaavat vasteprosentit vaihtaneet paikkaa. Virhe on korjattu artikkelin pdf-versioon (www.laakarilehti.fi > Sisällysluettelot > 40/2014).

Kaisa Sunela, Pirkko-Liisa Kellokumpu-Lehtinen

Elintapojen sekä sydän- ja keuhkosairauksien yhteys muistisairauksiin

Väestön ikääntyessä arvioidaan, että muistisairauksien esiintyvyys kasvaa räjähdysmäisesti, mikäli tehokkaita ehkäisy- ja hoitokeinoja ei löydetä.

Minna Rusanen, Tiia Ngandu, Miia Kivipelto

HALO-suositusten käyttöönoton seurannassa on haasteita

HALO-ohjelmassa arvioidaan hoito- ja diagnostisia menetelmiä. Vuoteen 2013 mennessä oli annettu 51 suositusta liikennevalomallin mukaisesti: 16 vihreää, 27 keltaista ja 8 punaista.

Tuija S. Ikonen, Hanna Rautiainen, Pirjo Räsänen, Sinikka Sihvo, Risto P. Roine

Keltarauhashormonilla suuri vaikutus ehkäisypillereihin liittyvään laskimotukosriskiin

Jo pitkään on tiedetty, että yhdistelmäehkäisypillerien käyttö lisää naisen laskimoveritulppariskiä. Samoin on havaittu, että riski vaihtelee pillerin keltarauhaskomponentin mukaan. Asia vahvistui ruotsalaisessa tapaus-verrokkitutkimuksessa, jossa oli mukana 18-54-vuotiaita syvän laskimotukoksen tai keuhkoembolian sairastaneita ja heidän terveitä verrokkejaan. Kummassakin ryhmässä oli hiukan yli 900 naista. Satunnaistamisessa otettiin sekoittavina tekijöinä huomioon ikä, painoindeksi, tupakointi ja immobilisaatio.

Pertti Kirkinen

Pernan poisto ja sepsiksen riski

Pernan poisto joudutaan tekemään traumaleikkauksissa ja joskus elektiivisesti splenomegaliassa, syöpäleikkauksissa tai hemolyyttisissä sairauksissa. Ilman pernaa potilaalla on kohonnut riski saada bakteeriperäinen verenmyrkytys eli sepsis. Splenektomiaan liittyvää myöhempää sepsistä ehkäistään sekä rokotuksilla, potilaan informaatiolla että antibioottiprofylaksialla. Vähentävätkö nämä toimenpiteet sitten myöhempää sepsiksen riskiä? Tätä ruotsalaiset kollegat selvittivät taannehtivalla rekisteritutkimuksella vuosina 1970-2009.

Hannu Paajanen

Sydämentahdistin ei estä magneettikuvausta

Magneettikuvausta käytetään enenevästi tautidiagnostiikassa ja hoidon arviossa, eikä sitä voida aina korvata muulla kuvantamismenetelmällä. Tahdistinhoito on myös yleistynyt nopeasti, ja sydämentahdistimia on pidetty pitkään magneettikuvauksen vasta-aiheena. Vähitellen on kertymässä kokemusta ja tietoa, jonka valossa magneettikuvaukset näyttävät turvallisilta valtaosalle tahdistinpotilaista.

Juhani Airaksinen