Lisää vaihtoehtoja rintasyövän liitännäishoitoon

Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Vaikka rintasyövän ennuste on hyvä, se on kuitenkin naisten yleisin syöpäkuoleman syy ja uusia tehokkaampia hoitovaihtoehtoja tarvitaan. Joka viides rintasyöpään sairastuva nainen on premenopausaalinen. Premenopausaalisen naisen hormonireseptoripositiivisen rintasyövän liittännäishoitoon käytetään ensisijaisesti tamoksifeenia. Korkean riskin potilaalle uutena vaihtoehtona on munasarjasuppressio ja eksemestaani.

Sirkku Jyrkkiö

Riittääkö 140 mmHg systolisen verenpaineen hoitotavoitteeksi?

Epidemiologisten tutkimusten mukaan korkea verenpaine lisää sydänsairauksien ilmaantumista progressiivisesti aina systolisen verenpaineen tasolle 115 mmHg saakka. Hoidolla voidaan vaikuttaa merkittävästi sairastumisriskiin, mutta optimaalinen tavoitetaso on vielä epäselvä. Uuden pitkäaikaisseurannan mukaan näyttää siltä, että systolinen painetaso 120-140 mmHg riittää hyvin keski-ikäisten potilaiden hoidossa, eikä matalampi paine tuo lisähyötyjä.

Juhani Airaksinen

Koulutusryhmien väliset terveys- ja hyvinvointierot ovat edelleen suuria

Tutkimuksessa selvitettiin koulutusryhmien välisten terveys- ja hyvinvointierojen kehitystä 30-74-vuotiailla suomalaisilla vuodesta 2000 vuoteen 2011.

Kirsi Talala, Tommi Härkänen, Tuija Martelin, Sakari Karvonen, Tomi Mäki-Opas, Kristiina Manderbacka, Jaana Suvisaari, Päivi Sainio, Harri Rissanen, Otto Ruokolainen, Antero Heloma, Seppo Koskinen

GLP-1-analogihoidon kohdentaminen potilaan verensokeriprofiilin ja kliinisten piirteiden perusteella

Hoitavan lääkärin tulisi valita tyypin 2 diabeetikolle hoitomuoto kliinisten piirteiden ja verensokeri-profiilin pohjalta sekä arvioida valitsemansa hoidon teho kriittisesti tavoitteenaan kustannustehokas ja turvallinen hoito.

Saara Metso

Oikaisu: Myelodysplastinen oireyhtymä - monikasvoinen luuytimen toimintahäiriö

Myelodysplastinen oireyhtymä - monikasvoinen luuytimen toimintahäiriö -artikkelissa Lääkärilehdessä 35/2014 (s. 2099-104) oli virhe yhden kirjoittajan titteli- ja työpaikkatiedoissa. Anri Tienhaara on LT, kliinisen kemian erikoislääkäri ja vs. hematologian laboratorion osastonylilääkäri ja hänen toimipaikkansa on Tykslab.

Marjut Kauppila, Freja Ebeling, Taru Kuittinen, Tarja-Terttu Pelliniemi, Eira Poikonen, Marja Sankelo, Anri Tienhaara, Timo Siitonen

Epilepsiapotilailla esiintyy usein psykiatrisia oireita

Psykiatriset oireet ja häiriöt ovat yleisiä epilepsiapotilailla. Tavallisimmin esiintyy masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta, mutta myös psykoosioireiden riski on suurentunut. Epilepsian hoitotasapaino vaikuttaa osaltaan psykiatristen oireiden esiintyvyyteen.

Anna-Niina Yli-Kuha, Kaija Järventausta, Sanna Ruuhonen, Annamari Sorri, Esa Leinonen

Yhden pysähdyksen kirurgia nivustyräleikkauksissa

Potilasvirtojen tarkoituksenmukainen ohjaus ja resurssien oikea kohdentaminen on tärkeä osa erikoissairaanhoidon suunnittelua. Kustannustehokkuutensa vuoksi maailmalla yleistyy niin sanottu yhden käynnin kirurginen toiminta (one-stop surgery), jossa potilas arvioidaan ja hoidetaan päiväkirurgisesti ilman edeltäviä poliklinikkakäyntejä. Menetelmän toimivuudesta ja potilaiden tyytyväisyydestä on näyttöä. Hyvä lähete ja riittävät esitiedot ovat avainasemassa toiminnan onnistumiseksi.

Jaana Vironen, Ilkka Kunnamo

Lääketeollisuusyhteydet johtavat valitsemaan kalliimpia lääkkeitä

Tiiviit yhteydet lääketeollisuuteen näyttävät johtavan huonommin hoitosuosituksia vastaaviin hoitovalintoihin ja suurempaan taipumukseen valita aktiivisesti markkinoitavia alkuperäislääkkeitä geneeristen lääkkeiden tai lääkkeettömien hoitovaihtoehtojen asemesta.

Pertti Saloheimo

Ennenaikainen menopaussi heikentää vanhuuden kognitiivisia toimintoja

Jo 40 vuoden iässä tai nuorempana koettuja vaihdevuosia seuraa 65 vuoden iästä alkaen tavanomaista voimakkaampi kognitiivisten toimintojen heikkeneminen. Varhainen menopaussi johtuu eri syistä tehdystä munasarjojen poistosta tai geenimuutoksista johtuvasta munasarjojen toiminnan heikkenemisestä.

Pertti Kirkinen

Entsalutamidi viivyttää eturauhassyöpäpotilaan kemoterapian aloitusta

Entsalutamidi on suun kautta otettava uudentyyppinen, androgeenireseptorin signaalireittiä estävä antiandrogeeni. Sen on todettu pidentävän metastasoitunutta, kastraatioresistenttiä eturauhassyöpää sairastavien potilaiden elämää vielä taudin edettyä dosetakselihoidon jälkeen. Nyt julkaistussa monikansallisessa faasi III:n kaksoissokkoutetussa PREVAIL-tutkimuksessa on selvitetty entsalutamidin tehoa ennen kemotera-piaa. Tutkimuksen kohteina olivat potilaat, joilla oli todettu oireeton tai vähä-oireinen metastasoitunut eturauhassyöpä, joka eteni androgeenideprivaatiohoidosta huolimatta.

Ossi Lindell

Passiivinen tupakointi voi aiheuttaa keuhkoahtaumataudin

Passiivinen tupakointi on tunnettu keuhko-syövän ja sydänsairauksien riskitekijä ja altistaa myös lapsuuden astmalle. Nyt haluttiin selvittää keuhkoahtaumataudin riski henkilöillä, jotka eivät olleet koskaan tupakoineet itse.

Heikki Ekroos

Myelodysplastinen oireyhtymä - monikasvoinen luuytimen toimintahäiriö

Myelodysplastiselle oireyhtymälle (MDS) on tyypillistä verisolujen tehoton muodostus ja riski edetä akuutiksi leukemiaksi.

Marjut Kauppila, Freja Ebeling, Taru Kuittinen, Tarja-Terttu Pelliniemi, Eira Poikonen, Marja Sankelo, Anri Tienhaara, Timo Siitonen

Lasten syöpähoitoon liittyvät neurologiset ongelmat

Lasten syövän hoitoon liittyvät neurologiset oireet ovat useimmiten ohimeneviä. Poikkeuksena on aivosyövän hoito, josta voi jäädä pitkäaikaisia haittoja.

Tuula Lönnqvist

ENMG-tutkimuksen kliininen käyttö

ENMG (elektroneuromyografia) on sähköinen tutkimus, jolla selvitetään neuromuskulaarijärjestelmän oireiden, kuten raajan puutumisen, lihasheikkouden, kramppien ja lihasjäykkyyden, syitä ja astetta.

Juhani Partanen

Kohdunkaulan syövän seulonnassa suuria alueellisia eroja

Kohdunkaulan syöpiä ehkäisevää seulontaohjelmaa on toteutettu Suomessa 50 vuotta. Seulonnalla on voitu ajan mittaan estää neljä viidestä kohdunkaulan syövästä. Vaikutus on johtunut suurimmaksi osaksi seulontaohjelmasta. Ohjelman toteutumisessa on aiemmin havaittu melko suuria alueellisia eroja. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, ovatko erot pienentyneet 2000-luvulla.

Ahti Anttila, Tero Näveri, Tytti Sarkeala

Metaboliset ja hormonaaliset tekijät raskauden indusoimassa verenpainetaudissa

Väitöskirjassa tutkittiin, voivatko insuliiniherkkyyteen vaikuttavat proteiinit, angiopoietiinin kaltainen proteiini 6 (Angptl6) ja rasvasolujen rasvahappojen sitojaproteiini 4 (FABP4), toimia insuliiniherkkyyden biomarkkereina ennen raskauden indusoimaa verenpainetautia tai sen aikana. Prospektiivisessa seurantatutkimuksessa oli suhteellisen ylipainoisia ensisynnyttäjiä, joilla oli lisääntynyt riski sairastua raskauden indusoimaan verenpainehäiriöön. Raskausviikoilla 24. ja/tai 32. määritettiin naisten insuliiniherkkyys, seerumin FABP4- ja Angtpl6-tasot ja tutkittiin, onko naisilla merkkejä sympaattisen hermoston yliaktiivisuudesta, hyperandrogenismista tai inflammaatiosta.

Anna Tuuri

LGL-leukemian molekulaarinen patogeneesi

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli selvittää suuren granulaarisen lymfosyyttisen (large granular lymphocyte, LGL) leukemian syntymekanismi ja löytää taudille ominaisia molekyylitason tunnusmerkkejä ja tyyppimutaatioita, joita voitaisiin käyttää diagnostiikassa ja täsmähoitojen kohteena.

Hanna Rajala

Perinnöllinen rintasyöpäalttius - AATF-, MRG15-, PALB2-geenit ja kolme Fanconin anemian geeniä

Väitöstutkimuksen tavoitteena on ollut laajentaa käsitystä perinnöllisen rintasyövän taustasyistä, löytää rintasyövälle altistavia uusia geenivirheitä sekä siirtää löydettyjä alttiusgeenejä suoraan kliiniseen työhön. PALB2-geenin lisäksi tutkimuksen kohteena olivat tietyt Fanconin anemian geenit, sekä AATF- ja MRG15-geenit.

Maria Haanpää

Sepelvaltimoiden ohitusleikkauksella pitkäkestoisia tuloksia

Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen ja pallolaajennuksen läpikäyneitä henkilöitä 3-5 vuoden ajan toimenpiteestä. Vaikka molemmista hoitomuodoista on tutkittua tietoa yleisessä väestössä, voi käytännön potilastyössä olla vaikea valita oikea toimenpide monisairailla potilailla.

Jarmo Gunn

Akuutin lievän aivovamman kliininen arviointi

Valtaosa lievän aivovamman saaneista toipuu viikkojen tai kuukausien aikana. Pitkittyneistä oireista kärsii kuitenkin noin 10-20 % potilaista. Suurista ilmaantuvuusluvuista huolimatta lievien aivovammojen tunnistamisessa ja toipumisennusteen määrittämisessä on merkittäviä puutteita.

Teemu Luoto