Lannerangan ja reisiluun kaulan luunmäärän muutokset nivelreumassa ja premenopaussissa

Luun määrää ja luuntiheyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä tutkittiin kahdessa nivelreumapotilaiden seurantatutkimuksessa ja lastenreumaa sairastavien nuorten aikuisten poikittaistutkimuksessa. Nivelreumapotilaiden osteoporoosilääkkeiden käyttöä vuosina 2000-2007 tutkittiin Kansaneläkelaitoksen rekistereistä huomioiden kortisonia käyttävien nivelreumapotilaiden luuston suojaaminen.

Harri Hämäläinen

Tulehdusgeenit säätelevät HDL-hiukkasten määrää ja laatua

Väitöstyössä etsittiin geenejä suomalaisessa väestössä, joiden eri muodot voivat altistaa matalalle HDL-kolesterolipitoisuudelle. Useita uusia matalalle HDL-kolesterolipitoisuudelle altistavia geenimuotoja löydettiinkin, joista useat on aikaisemmin yhdistetty immuunijärjestelmän toimintaan ja tulehdusreaktion käynnistymiseen, mutta joiden yhteyttä rasva-aineenvaihduntaan ei ole aiemmin tunnettu. Osalla tutkittavista osoittautui olevan geneettinen alttius rasvakudoksen ja verenkierron matala-asteiseen tulehdukseen. Mitä enemmän tulehdusgeenien luentaa lisääviä geenimuotoja henkilöllä esiintyi, sitä voimakkaampi tulehdustila elimistöön kehittyi, ja sitä matalampi oli myös tutkittavien HDL-kolesterolipitoisuus. Tällainen tulehdus voi estää kolesterolin siirtymistä rasva- ja tulehdussoluista verenkiertoon, jolloin kolesteroli kertyy verisuonen seinämään ja HDL-kolesterolin pitoisuus veressä pienenee.

Pirkka-Pekka Laurila

Ohitusleikkauksen ja pallolaajennuksen kustannukset vertailussa

Pallolaajennus ja ohitusleikkaus ovat toisiaan täydentäviä hoitomuotoja silloin, kun sepelvaltimotaudin oireet eivät ole lääkehoidolla hallittavissa tai revaskularisaation arvioidaan parantavan potilaan ennustetta. Amerikkalaisessa vertailussa ohitusleikkauksen kustannukset monisuonitaudin hoidossa olivat suuremmat, mutta toisaalta leikkaukseen valikoituneiden potilaiden ennuste oli hieman parempi kuin pallolaajennuksella hoidettujen.

Juhani Airaksinen

Uusia havaintoja umpieritysrauhasten autoimmuunisairauksissa APSI ja APSII

Väitöskirjassa on tutkittu tarkemmin kahta aiemmin huonosti tunnettua APECED-oireyhtymään liittyvää oireistoa: ruoansulatuskanavan sekä munuaisten ja virtsateiden oireita. Kyselytutkimuksen avulla kartoitettiin potilaiden kokemat ruoansulatuskanavaperäiset oireet ja tutkittiin suoliston toimintahäiriöiden tautimekanismia 31 suomalaista APECED-potilasta käsittävässä aineistossa.

Nicolas Kluger

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030