Fibrosarkooma- ja melanoomasolujen invaasiomekanismit

Paikallinen invaasiokyky on edellytys syöpäsolujen leviämiselle alueellisiin imusolmukkeisiin ja kaukaisempiin elimiin. Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin fibrosarkooma- ja melanoomasolujen invaasiomekanismeja, pyrittiin tunnistamaan näiden kasvainten invaasiokykyyn vaikuttavat molekyylit sekä tutkittiin melanoomasolujen vuorovaikutusta fibroblastisolujen kanssa.

Miao Yin

Geneettiset erot voivat vaikuttaa rintasyöpätyyppien esiintyvyyteen

Naisen geneettinen perimä voi vaikuttaa siihen, minkätyyppiseen rintasyöpään hän saattaa sairastua. Väitöstutkimuksen tarkoitus oli selvittää, onko samantyyppisiä eroja Libyassa asuneiden naisten ja eurooppalaisten naisten välillä ja toisaalta Libyassa asuneiden naisten rintasyövän ja Nigeriassa eläneiden naisten rintasyövän välillä.

Jamela Boder

Inflammaation ja hyytymisen yhteydet ja muutosten vaikutus keskosten sairastuvuuteen

Keskosella sekä syntymä että tehohoito ovat merkittäviä immunologisia haasteita, ja immuniteetin epäkypsyys altistaa syntymän jälkeisille infektioille.

Anniina Palojärvi

Raskausmyrkytyksen ennustaminen alkuraskaudessa

Raskausmyrkytyksen vaarassa olevia naisia ei ole toistaiseksi kyetty luotettavasti tunnistamaan, vaikka sen myötä saattaisi olla mahdollista ehkäistä raskausmyrkytyksen kehittyminen tai ainakin vähentää sen aiheuttamia komplikaatioita. Väitöstutkimuksessa selvitettiin mahdollisuutta ennustaa raskausmyrkytyksen kehittyminen yhdistämällä ennen 20. raskausviikkoa otettavan verinäytteen tulos äitien kliinisiin riskitekijätietoihin.

Elina Keikkala

Imusolmukesiirrosta apua rintasyöpähoitojen aiheuttamaan imunesteturvotukseen

Yliopistosairaalassa plastiikkakirurgian osastolla suuri potilasryhmä ovat naiset, joilta on leikattu syövän vuoksi rinta pois. Heille voidaan rakentaa plastiikkakirurgisilla tekniikoilla uusi rinta omista kudoksista.

Tiina Viitanen

Luuta ihossa

Virhesijaintinen luunmuodostus on tila, jossa luuta muodostuu luisen tukirangan ulkopuolelle. Virhesijaintisen luun syntyminen edellyttää sopivan kudosympäristön, laukaisevan tekijän sekä kantasolut, joilla on kyky erilaistua luuta muodostaviksi soluiksi. Työssä tutkittiin virhesijaintista luunmuodostusta keskittyen erityisesti tautiin, jossa ihoon ilmaantuu lukuisia jyvämäisiä osteoomia, hyvänlaatuisia luukasvaimia.

Riina Moilanen

Kertyvätkö kalsiumlisät valtimoihin?

Riittävä kalsiumin saanti on tärkeää osteoporoosin ehkäisemiseksi, ja kalsiumlisiä on suositeltu, jos ravinnosta saatava kalsiumin määrä jää vähäiseksi. Viime vuosina on herännyt epäilyjä, että liiallinen kalsiumin saanti olisi haitallista sydänterveydelle. Tutkimustulokset kalsiumlisien vaikutuksesta sydänkuolleisuuteen ovat kuitenkin olleet ristiriitaisia. Tuore tutkimus vahvistaa epäilyjä, että kalsiumvalmisteiden runsas käyttö on yhteydessä sydän- ja verisuonisairauksiin erityisesti miehillä.

Juhani Airaksinen

Alkoholi lisää leikkauskomplikaatioita

Liiallisen alkoholin käytön tiedetään olevan iso terveysriski, mutta tanskalaisen katsausartikkelin mukaan juominen lisää myös leikkauskomplikaatioita. Aihe kiinnostanee juutteja enemmän kuin muita, sillä tanskalaiset käyttävät pohjoismaalaisista eniten alkoholia (11 litraa absoluuttista alkoholia/v/asukas). Aiemmat tutkimukset leikkausta edeltävän alkoholinkäytön ja leikkauskomplikaatioiden riskistä ovat olleet ristiriitaisia.

Hannu Paajanen

Uusia geenimutaatioita myeloproliferatiivisten tautien diagnostiikkaan

Kahden tutkimusryhmän samanaikaiset julkaisut uudesta geenimutaatiorykelmästä (ainakin 19 erilaista) paljastavat, että kyseessä on myeloisissa sairauksissa viihtyvä ominaisuus, vieläpä poislukien JAK2-positiiviset taudit.

Marko Vesanen

Sektioarven poukama on yleinen jälkiseuraus

Keisarileikkausten määrän kasvaessa on alettu kiinnittää huomiota kohtuun tehdyn leikkaushaavan jälkiseurauksiin. Aivan viime vuosina on havaittu kohtulihaksen haavan osittaisen umpeutumisen aiheuttavan vaivoja, kuukautisten jälkeistä tiputteluvuotoa, vatsanpohjan kipuja ja rakon toiminnan häiriöitä. Tästä ongelmasta ei toistaiseksi ole ollut kovin selkeää yleiskuvaa. Kyseessä on kohtuontelon puolelta kohtulihakseen työntyvä kolmiomainen defekti, joka pahimmillaan menee jopa koko lihaskerroksen läpi. Useimmiten defektin seinässä on verestävää sidekudospintaa, eikä ehjää kohdun limakalvoa. Diagnoosi tehdään vaginaalisella kaikututkimuksella; tarvittaessa käytetään kohtuontelon nestetäyttöä apuna.

Pertti Kirkinen

Sydänpotilaiden vieroitus tupakasta unohtuu

Lääkärien tehtävä on kysyä potilaalta tupakoinnista sekä kannustaa sen lopettamiseen. Kardiologisten potilaiden kohdalla se on eräs tärkeimmistä interventioista. Brittitutkimuksen mukaan sydänpotilaat saavat tähän kuitenkin vain niukasti tukea.

Heikki Ekroos

Kokemukselliset oppimismenetelmät edistävät lääketieteen opiskelijoiden vuorovaikutustaitoja

Aiemmat tutkimukset osoittavat, että kokemukselliset oppimismenetelmät ovat vuorovaikutusosaamisen oppimisessa tehokkaampia kuin luennot tai mallioppiminen. Kokemuksellisista oppimismenetelmistä on kuitenkin vähän vertailututkimusta, eikä aiemmissa tutkimuksissa ole kiinnitetty laajasti huomiota menetelmien erityispiirteisiin. Tässä tutkimuksessa kuvataan ja verrataan lääketieteen opiskelijoiden näkemyksiä työpajateatterin, simuloitujen potilaiden ja roolipelin erityispiirteistä sekä menetelmien soveltuvuudesta vuorovaikutusosaamisen oppimiseen. Vuorovaikutuskoulutuksen vaikuttavuutta arvioidaan itsearvioitujen oppimistulosten ja asenteiden muuttumisen näkökulmista.

Jonna Koponen, Eeva Pyörälä

Unettomuuden diagnostiikka

Unettomuuden syytä tulee etsiä aktiivisesti. Yöunen pituus ja univaikeuksia aiheuttavat syyt muuttuvat iän myötä.

Timo Partonen

Psykiatrista avohoitoa tehostettu Satakunnassa

Valtakunnallisessa mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa painotetaan avohoidon ensisijaisuutta. Sairaalahoitoa katsotaan voitavan vähentää vasta, kun sen tilalle on kehitetty monimuotoista avohoitoa. Satakunnan sairaanhoitopiirissä palvelujärjestelmä on ollut koko maahan verrattuna laitospainotteinen ja hoitojaksot pitkiä. Artikkelissa kuvataan sairaanhoitopiirin toteuttamaa uudistusta, jossa sairaalan vuodeosasto muutettiin tehostettua avohoitoa tarjoavaksi yksiköksi, sekä ensivaiheen kokemuksia sen vaikutuksista potilaiden hoitoon ja palvelujärjestelmän toimintaan.

Ulla Saxén, Marko Lampela, Teemu Elo, Minna Nevalainen, Kirsi-Maria Haapasalo-Pesu, Jyrki Korkeila

Dendriittisolut tyypin 1 diabeteksessa ja Crohnin taudissa

Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, onko dendriittisoluissa havaittavissa tyypin 1 diabeteksessa ja Crohnin taudissa poikkeavuuksia, jotka voisivat altistaa vahingollisille sairauteen johtaville immuunivasteille.

Janne Nieminen

Kokeellisia ja geneettisiä tutkimuksia podosyyttimolekyyleistä diabeettisessa nefropatiassa

Väitöskirjan tavoitteena oli lisätä tietämystä vaurion mekanismeista tutkimalla kahta podosyyttimolekyyliä sekä kartoittamalla munuaisvaurion kehittymistä diabeettisessa hiirimallissa.

Mervi Hyvönen

Piilevä kohonnut verenpaine - itsenäinen sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijä?

Verenpaine saattaa olla normaali vastaanotolla tehdyissä mittauksissa vaikka se on koholla kotioloissa. Piilevä kohonnut verenpaine liittyy usein ylipainoon, kohonneisiin verensokeriin ja -rasvoihin ja muihin elintapavaaratekijöihin.

Marjo-Riitta Hänninen

Luukuoliot merkittävä lasten syöpähoitojen myöhäisvaikutus

Syöpähoitojen seurauksena voi syntyä luukuolioita, jotka ovat erityisen haitallisia esiintyessään alaraajojen nivelissä. Erityisesti lonkka- ja polvinivelen luukuoliot voivat johtaa hankalaan kiputilaan ja liikerajoitukseen, minkä vuoksi niveleen voidaan joutua asentamaan tekonivel jo nuorella iällä.

Riitta Niinimäki

Hapenpuutteessa aktivoituvan transkriptiotekijän HIF-1:n merkitys sydänsiirrossa

Hapenpuute on keskeinen sydänsiirteen vaurioitumista aiheuttava tekijä. Hapenpuutteessa aktivoituva transkriptiotekijä hypoxia inducible factor-1, HIF-1, on tärkein soluja vähähappiseen ympäristöön sopeuttava tekijä. HIF-1 säätelee muun muassa tulehdusreaktiota ja aineenvaihduntaa.

Mikko Keränen

”Leikkaus auttaa aina” - vai auttaako polvikulumassa?

Otsikon vanhaa kirurgista fraasia on testattu suomalaisin voimin satunnaistetussa monikeskustutkimuksessa. Tähystyskirurginen polven kierukan osapoisto kuluneessa nivelessä on kiistelty kapiitteli ortopediassa. Toimenpidettä tehdään paljon, osin turhaan ja osin taloudellisista syistä ainakin yksityissairaaloissa, mutta se myös auttaa osaa potilaista. Tutkijat tekivät satunnaistetun, kontrolloidun sarjan 146 potilaalle (35-65 v), joilla epäiltiin mediaalisen kierukan repeämää ilman vammaa. Päätemuuttujana oli kipu ja polven toimintakyky 1 vuoden kohdalla mitattuna mm. Lysholm- ja WOMET-pisteytyksillä. Hoitoryhmälle (n = 70) tehtiin artroskopia ja kierukan osapoisto. Verrokkiryhmälle (n = 76) tehtiin pelkkä artroskopia eli "valohoitoleikkaus" ilman kierukkatoimenpidettä. Potilas ja jälkitarkastuksen tehnyt tutkija eivät tienneet, kumpi toimenpide oli suoritettu.

Hannu Paajanen