Ihmisen bokavirusten diagnostiikka ja epidemiologia

Vuoden 2005 jälkeen on löydetty neljä kokonaan uutta parvoviruksiin lukeutuvaa ihmisen bokavirusta (Human bocavirus; HBoV). Viruksia kutsutaan löytymisjärjestyksensä mukaisesti nimillä HBoV1, HBoV2, HBoV3 ja HBoV4. HBoV1 on yhteydessä nuorten lasten hengitystieinfektioihin ja virukseen yhdistettyjä oireita ovat nuha, yskä ja uloshengitysvaikeus. Muiden kolmen bokaviruksen kliiniset merkittävyydet ovat vielä epäselviä, mutta alustavat tulokset viittaavat HBoV2:n olevan yhteydessä maha-suolitulehdukseen.

Kalle Kantola

Uremian aktiivihoidossa olevien tyypin 1 diabeetikoiden ennusteeseen vaikuttavat tekijät

Uremian aktiivihoidossa olevilla tyypin 1 diabeetikoilla on 18-30-kertainen kuolemanriski muuhun väestöön verrattuna, mutta kuolemanriskiin vaikuttavista tekijöistä on vain vähän tutkimustietoa. Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli selvittää eloonjäämisennusteen muutosta ja siihen vaikuttavia tekijöitä näillä potilailla.

Jaakko Helve

Keuhkofibroosin hoitoon uusia mahdollisuuksia

Idiopaattinen keuhkofibroosi on tunnetusti huonoennusteinen tauti. Kansainvälinen asiantuntijaraati arvioi keuhkofibroosin hoidon muutama vuosi sitten, ja ainoat vaikuttavat hoidot ovat keuhkonsiirto ja happihoito. Koska potilaiden ikä diagnoosihetkellä on korkea ja keuhkonsiirto on mahdollista vain alle 65-vuotiaille, hoitomahdollisuudet ovat olleet vähissä.

Heikki Ekroos

Darapladibi ei vähennä sydänkuolemia tai infarkteja vakaassa sepelvaltimotaudissa

Hauraan sepelvaltimoplakin repeämä on tärkein äkkikuoleman ja sepelvaltimotautikohtauksen aiheuttaja. Lipoproteiiniin liittyvän fosfolipaasi A2:n aktiivisuus lisää sepelvaltimotautitapahtumia ja sen reversiibeli, vahva inhibiittori darapladibi, on puolestaan sekä koe-eläintöissä että pienemmissä kliinisissä asetelmissa ehkäissyt sepelvaltimoplakkien kasvua ja repeämisherkkyyttä. Nyt suuri satunnaistettu tutkimus osoittaa kuitenkin, ettei lääkkeellä saavuteta merkittävää ennustehyötyä vakaan sepelvaltimotaudin optimaalisen hoidon ohessa.

Juhani Airaksinen

Eturauhassyövän imusolmuke-etäpesäke ei välttämättä merkitse huonoa ennustetta

Rajoittunut mikroskooppinen karsinoomalöydös paikallisissa imusolmukkeissa radikaalin eturauhasen poistoleikkauksen jälkeen johtaa todennäköisesti eturauhassyövän biokemialliseen uusiutumiseen, mutta vain vähän yli puolella potilaista eturauhassyöpäkuolemaan. Potilailla, joilla tautia löytyy vain yhdestä imusolmukkeesta, on hyvä (75 %) karsinoomaspesifinen 10 vuoden eloonjäämisennuste ja 20 %:n mahdollisuus selvitä ilman biokemiallista uusiutumista, vaikka adjuvanttihoitoa ei aloitettaisikaan. Havainto perustuu pitkäaikaisseurantatuloksiin potilaista, joille tehtiin prostatektomia kliinisesti eturauhaseen rajoittuneena pidetyn karsinooman takia sveitsiläisklinikalla vuosina 1989-1999.

Ossi Lindell

Umpilisäketulehdusta ei aina tarvitse leikata lapsiltakaan

On tiedetty jo pitkään, että aikuisten komplisoitumaton umpilisäketulehdus voidaan hoitaa antibiootilla ilman leikkausta. Erityisesti ruotsalaiset ja nyt myös amerikkalaiset (McCutcheon ym. 2014) ovat kunnostautuneet umpilisäketulehduksen konservatiivisen hoidon tutkimisessa. Kaikista äkillisistä umpilisäketulehduksista noin 80 % on lieviä ja 20 % komplisoituneita, joista jälkimmäiset johtavat ilman päivystysleikkausta usein märkäpesäkkeisiin, suolen puhkeamiin ja vatsakalvotulehduksiin eli vakaviin jälkiseurauksiin. Lievän umpilisäketulehduksen antibioottihoito parantaa noin 70-80 %:ssa tapauksista, ja uusiutumat tapahtuvat yleensä ensimmäisen vuoden aikana. Tuoreessa amerikkalaisessa rekisteritutkimuksessa oli hoidettu antibiootilla 3 236 kalifornialaista potilasta. Yli 7 vuoden seurannassa vain noin 6 % umpilisäketulehduksista uusiutui ja 3 % perforoitui. Näin siis aikuisilla, mutta entä lapsilla?

Hannu Paajanen

Suomalaisten aikuisten kiihtyvyysmittarilla mitattu fyysinen aktiivisuus ja liikkumattomuus

Tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisen aikuisväestön fyysistä aktiivisuutta ja liikkumattomuutta kiihtyvyysmittarilla mitattuna. Erityinen huomio kiinnitettiin eritehoiseen aktiivisuuteen käytettyyn aikaan sekä terveysliikuntasuosituksen toteutumiseen kestävyysliikunnan osalta.

Pauliina Husu, Jaana Suni, Henri Vähä-Ypyä, Harri Sievänen, Kari Tokola, Heli Valkeinen, Tomi Mäki-Opas, Tommi Vasankari

Runsas istuminen lisää kuolemanriskiä

Runsas istuminen voi aiheuttaa terveyshaittoja.

Tommi Vasankari

Suomalaislasten fyysinen aktiivisuus- tavoitteena vähemmän istumista ja enemmän liikuntaa

Suomalaisten koululaisten liikkumattomuuden voidaan katsoa uhkaavan koululaisten terveyttä nyt ja tulevaisuudessa.

Tuija Tammelin, Annaleena Aira, Janne Kulmala, Jouni Kallio, Marko Kantomaa, Maarit Valtonen

Liikunta kroonisten sairauksien hoidossa

Vähäinen fyysinen aktiivisuus on useiden kroonisten sairauksien riskitekijä.

Urho Kujala

Akuutti munuaisvaurio tehohoitopotilailla Suomessa

Väitöstutkimuksessa selvitettiin akuutin munuaisvaurion esiintymistä tehohoitopotilailla Suomessa, akuutille munuaisvauriolle altistavia tekijöitä, uusia merkkiaineita sekä akuutin munuaisvaurion vaikutusta potilaiden ennusteeseen.

Sara Nisula

Eturauhassyövän ennustetekijät ja seurantatulokset aktiiviseurannassa

Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida aktiiviseurannan käyttökelpoisuutta matalan riskin eturauhassyövässä ja sen vaikutuksia potilaiden elämänlaatuun. Myös PSA-seulonnan vaikutuksia elämänlaatuun analysoitiin. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin eturauhasen magneettikuvantamisen sekä vapaan PSA:n käyttökelpoisuutta aktiiviseurannan ennustetekijöinä.

Hanna Vasarainen

Rappeumaperäisen kierukkarepeämän tähystysleikkaus

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko rappeumaperäisen kierukkarepeämän tähystyksellinen osapoisto tehokas hoitomuoto.

Raine Sihvonen

Myöhemmällä iällä puhkeava diabetes: Riskitekijät keski-iässä ja vanhuusiän elämänlaatu

Väitöstyössä selviteltiin niitä keski-iän riskitekijöitä, jotka ennustavat tulevaa tyypin 2 diabetesta myöhemmällä iällä. Yhtenä tutkimuskohteena oli glukoosirasituskokeen 1 tunnin kohdalla mitatun glukoosiarvon merkitys. Iäkkäämpänä puhjenneen diabeteksen vaikutusta fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen elämänlaatuun kartoitettiin RAND-36-mittarilla.

Tuula Pienimäki

Tollin kaltainen reseptori 9 ruoansulatuskanavan syövissä

Väitöstutkimuksessa selvitettiin Tollin kaltaisen reseptori 9:n (TLR9) vaikutuksia ruoansulatuskanavan syöpiin. Bakteerien ja joskus ihmisen omienkin solujen DNA tunnistetaan TLR9:n toimesta. TLR9 voi aiheuttaa syöpäsolujen liikkuvuuden lisääntymistä ja sitä kautta nopeuttaa syövän leviämistä.

Joonas Kauppila

Lepo-EKG:ssa havaittujen muutosten vaikutus kuolleisuuteen Terveys 2000 -tutkimuksessa

Terveys 2000 -tutkimuksen aineistoon perustuva väitöskirja selvitti lepo-EKG:ssa havaittujen muutosten esiintyvyyttä ja niihin liittyvää kuolleisuutta suomalaisilla miehillä ja naisilla kahdeksan vuoden seurannassa. Tutkimukseen osallistui yli 8 000 yli 30-vuotiasta suomalaista 2000-2001.

Ismo Anttila

Kohdunsiirtoleikkauksen lyhyen ajan seurantatulokset lupaavia

Kohdunsiirtoleikkausten (n = 9) kuuden kuukauden seurantatulokset näyttävät lupaavilta. Tulokset käsittävät sekä elävien luovuttajien että siirteen saaneiden naisten keskeiset kliiniset ja biokemialliset tutkimukset. Kyseessä on ensimmäinen ihmispotilaisiin perustuva tutkimus. Sitä edelsivät 10 vuoden eläinkokeet.

Pertti Kirkinen

Eteisvärinän ablaatiohoidon tulokset vaihtelevia

Eteisvärinän katetriablaatiohoidot ovat yleistyneet nopeasti satunnaistetuissa tutkimuksissa saatujen hyvien tulosten jälkeen. Hoitomuodon todellisen tehon arvioinnin vaikeudesta rutiinikäytössä saatiin uutta tietoa laajan eurooppalaisen rekisteriselvityksen ensiraportista.

Juhani Airaksinen

Kirurginen haava paranee tai tulehtuu antimikrobilangasta riippumatta

Haavatulehdukset ovat yksi yleisimpiä ongelmia kirurgiassa ja ne yhdistetään usein sairaalabakteereihin ja -infektioihin. Vanhastaan tiedetään, että haavatulehduksen syyt voivat olla mm. potilaslähtöisiä (esim. vakava sairaus, syöpä, diabetes, huono ravitsemus, tupakointi, lihavuus, päivystysleikkaus), kirurgilähtöisiä (leikkausaika, verenvuoto, traumaattinen leikkaustekniikka, avoleikkaukset, kontaminaatio) ja hoitoyksikköön liittyviä (hygienia, antibioottiprofylaksian virheet, puutteellinen postoperatiivinen seuranta jne.).

Hannu Paajanen

Merkkiaineseuranta paljastaa kolorektaalisyövän etäpesäkkeen ajoissa

Kolorektaalisyövän sairastaneiden CEA-merkkiaineen seuranta aikaistaa jonkin verran etäpesäkkeiden havaitsemista ja lisää sen todennäköisyyttä, että etäpesäke voidaan leikata. Samanaikaisesta rutiininomaisesta kuvantamistutkimuksista ei ollut hyötyä.

Sirkku Jyrkkiö