Suomalaislasten fyysinen aktiivisuus- tavoitteena vähemmän istumista ja enemmän liikuntaa

Suomalaisten koululaisten liikkumattomuuden voidaan katsoa uhkaavan koululaisten terveyttä nyt ja tulevaisuudessa.

Tuija Tammelin, Annaleena Aira, Janne Kulmala, Jouni Kallio, Marko Kantomaa, Maarit Valtonen

Liikunta kroonisten sairauksien hoidossa

Vähäinen fyysinen aktiivisuus on useiden kroonisten sairauksien riskitekijä.

Urho Kujala

Akuutti munuaisvaurio tehohoitopotilailla Suomessa

Väitöstutkimuksessa selvitettiin akuutin munuaisvaurion esiintymistä tehohoitopotilailla Suomessa, akuutille munuaisvauriolle altistavia tekijöitä, uusia merkkiaineita sekä akuutin munuaisvaurion vaikutusta potilaiden ennusteeseen.

Sara Nisula

Eturauhassyövän ennustetekijät ja seurantatulokset aktiiviseurannassa

Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida aktiiviseurannan käyttökelpoisuutta matalan riskin eturauhassyövässä ja sen vaikutuksia potilaiden elämänlaatuun. Myös PSA-seulonnan vaikutuksia elämänlaatuun analysoitiin. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin eturauhasen magneettikuvantamisen sekä vapaan PSA:n käyttökelpoisuutta aktiiviseurannan ennustetekijöinä.

Hanna Vasarainen

Rappeumaperäisen kierukkarepeämän tähystysleikkaus

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko rappeumaperäisen kierukkarepeämän tähystyksellinen osapoisto tehokas hoitomuoto.

Raine Sihvonen

Myöhemmällä iällä puhkeava diabetes: Riskitekijät keski-iässä ja vanhuusiän elämänlaatu

Väitöstyössä selviteltiin niitä keski-iän riskitekijöitä, jotka ennustavat tulevaa tyypin 2 diabetesta myöhemmällä iällä. Yhtenä tutkimuskohteena oli glukoosirasituskokeen 1 tunnin kohdalla mitatun glukoosiarvon merkitys. Iäkkäämpänä puhjenneen diabeteksen vaikutusta fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen elämänlaatuun kartoitettiin RAND-36-mittarilla.

Tuula Pienimäki

Tollin kaltainen reseptori 9 ruoansulatuskanavan syövissä

Väitöstutkimuksessa selvitettiin Tollin kaltaisen reseptori 9:n (TLR9) vaikutuksia ruoansulatuskanavan syöpiin. Bakteerien ja joskus ihmisen omienkin solujen DNA tunnistetaan TLR9:n toimesta. TLR9 voi aiheuttaa syöpäsolujen liikkuvuuden lisääntymistä ja sitä kautta nopeuttaa syövän leviämistä.

Joonas Kauppila

Lepo-EKG:ssa havaittujen muutosten vaikutus kuolleisuuteen Terveys 2000 -tutkimuksessa

Terveys 2000 -tutkimuksen aineistoon perustuva väitöskirja selvitti lepo-EKG:ssa havaittujen muutosten esiintyvyyttä ja niihin liittyvää kuolleisuutta suomalaisilla miehillä ja naisilla kahdeksan vuoden seurannassa. Tutkimukseen osallistui yli 8 000 yli 30-vuotiasta suomalaista 2000-2001.

Ismo Anttila

Kohdunsiirtoleikkauksen lyhyen ajan seurantatulokset lupaavia

Kohdunsiirtoleikkausten (n = 9) kuuden kuukauden seurantatulokset näyttävät lupaavilta. Tulokset käsittävät sekä elävien luovuttajien että siirteen saaneiden naisten keskeiset kliiniset ja biokemialliset tutkimukset. Kyseessä on ensimmäinen ihmispotilaisiin perustuva tutkimus. Sitä edelsivät 10 vuoden eläinkokeet.

Pertti Kirkinen

Eteisvärinän ablaatiohoidon tulokset vaihtelevia

Eteisvärinän katetriablaatiohoidot ovat yleistyneet nopeasti satunnaistetuissa tutkimuksissa saatujen hyvien tulosten jälkeen. Hoitomuodon todellisen tehon arvioinnin vaikeudesta rutiinikäytössä saatiin uutta tietoa laajan eurooppalaisen rekisteriselvityksen ensiraportista.

Juhani Airaksinen

Kirurginen haava paranee tai tulehtuu antimikrobilangasta riippumatta

Haavatulehdukset ovat yksi yleisimpiä ongelmia kirurgiassa ja ne yhdistetään usein sairaalabakteereihin ja -infektioihin. Vanhastaan tiedetään, että haavatulehduksen syyt voivat olla mm. potilaslähtöisiä (esim. vakava sairaus, syöpä, diabetes, huono ravitsemus, tupakointi, lihavuus, päivystysleikkaus), kirurgilähtöisiä (leikkausaika, verenvuoto, traumaattinen leikkaustekniikka, avoleikkaukset, kontaminaatio) ja hoitoyksikköön liittyviä (hygienia, antibioottiprofylaksian virheet, puutteellinen postoperatiivinen seuranta jne.).

Hannu Paajanen

Merkkiaineseuranta paljastaa kolorektaalisyövän etäpesäkkeen ajoissa

Kolorektaalisyövän sairastaneiden CEA-merkkiaineen seuranta aikaistaa jonkin verran etäpesäkkeiden havaitsemista ja lisää sen todennäköisyyttä, että etäpesäke voidaan leikata. Samanaikaisesta rutiininomaisesta kuvantamistutkimuksista ei ollut hyötyä.

Sirkku Jyrkkiö

Olkanivelrikon hoito

Olkanivelen nivelrikkoa nähdään röntgenkuvissa jopa kolmanneksella yli 60-vuotiaista.

Antti P. Launonen, Pirjo Honkanen, Janne Iivanainen, Vesa Lepola

Lasten hinkuyskä on edelleen haaste

Hinkuyskä aiheuttaa hyvästä rokotuskattavuudesta huolimatta edelleen merkittävää sairastavuutta.

Kirsi Nuolivirta

Nenäverenvuoto - kättä pidempää päivystäjän avuksi

Nenäverenvuoto on tavallinen vaiva, joka usein hoituu kotikonstein.

Heikki Irjala, Jami Rekola, Perttu Halme

Lasten ja nuorten niskakipu on kasvava terveysongelma

Väitöstutkimuksessa selvitettiin lasten ja nuorten niskakipua käyttäen 12-18-vuotiaiden kahdeksan poikkileikkauksen sarjaa 1991-2011 (Nuorten terveystapatutkimus), 9-12-vuotiaiden koululaisten 4 vuoden seuranta-aineistoa, 11-vuotiaiden kaksosten poikkileikkausaineistoa.

Minna Ståhl

Suurin osa syömishäiriön sairastaneista naisista toipuu

Tutkimuksen kliininen aineisto koostui HYKS:ssa 1995-2010 hoidetuista naispotilaista, joita verrattiin väestörekisterikeskuksesta poimittuihin kaltaistettuihin verrokkeihin. Tutkimuksen väestöaineisto koostui Suomessa 1975-1979 syntyneistä kaksosista, joita tutkittiin 22-28 vuoden iässä.

Milla Linna

Hemodynamiikka kriittisesti sairailla

Tutkimus kattoi 1 022 tehohoitopotilasta, joista 440 sairasti septistä sokkia, 423 vakavaa sepsistä ja 159 sairasti vakaavaa akuuttia haimatulehdusta. Tutkimus suoritettiin HYKS:n teho-osastoilla 2005-2012, sekä 423 vakavan sepsispotilaan osalta 17 eri teho-osastolle Suomessa 2011-2012.

Erika Wilkman

Laaja juomavesivälitteinen epidemia Pirkanmaalla 2007

Väitöstutkimus pohjautuu Nokian epidemian terveysvaikutusten selvitystyöhön, joka käynnistettiin THL:n, TAYS:n, Tampereen yliopiston ja Nokian kaupungin yhteistyönä pian epidemian alettua.

Janne Laine

Uutta tietoa skitsofrenialle altistavista geenivaihteluista suomalaisessa aineistossa

Väitöstutkimuksessa selvitettiin kandidaattigeenimenetelmällä dopamiini- ja keskushermoston kehityshäiriö -teorioiden pohjalta tiettyjen keskushermoston kehitykseen ja dopamiinihermovälitykseen vaikuttavien geenien geneettisen vaihtelun yhteyttä skitsofreniaan ja sen alkamisikään.

Kari Hänninen