Levinneen rintasyövän ennuste ei parane rinnan poistolla Primaarikasvaimen leikkauksesta on vain harvoin apua levinneeseen rintasyöpään sairastuneen potilaan hoidossa. Noin 10 % potilaista kärsii paikallisoireista, jos kasvain syövyttää rinnan ihoa ja kasvaa ympäristöön. Silloin kasvaimen paikallispoistolla on merkitystä elämän laadun kannalta, mutta toimenpide ei paranna eliniän odotetta. Sirkku Jyrkkiö Lehti 42: Lääketieteen maailmasta 42/2015 Kommentteja
Nenäsumutteella ja kylvyillä haavainfektioiden kimppuun Kirurginen haavainfektio on potilaalle kiusallinen ja kallis komplikaatio erityisesti implanttikirurgiassa, mutta myös isoissa vatsaleikkauksissa ja sydänkirurgiassa. Höllentynyt antibioottien käyttö ja matkustelu ovat lisänneet merkittävästi moniresistenttien bakteerien määrää. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että ihon bakteerikannan (stafylokokki, streptokokki) määrän vähentäminen ennen ihoviiltoa vähentää merkittävästi haavainfektioita. Jo yli sata vuotta leikkausalueen iho onkin desinfektoitu antibakteerisilla aineilla. Useimmissa suuren infektioriskin leikkauksissa käytetään myös rutiininomaisesti antibioottiprofylaksiaa. Voidaanko haavainfektioita vielä vähentää? Hannu Paajanen Lehti 42: Lääketieteen maailmasta 42/2015 Kommentteja
Vasta-aineet saattavat mullistaa myelooman hoidon Lymfaattisten tautien hoidossa vasta-aineet ovat saavuttaneet vahvan aseman. Myelooman solunsalpaajapohjaiset hoidot ovat saaneet jo väistyä täsmällisempien hoitojen tieltä, mutta toistaiseksi ilman mabeja. Elotutsumabi ja daratumumabi ovat molemmat monoklonaalisia vasta-aineita, joiden kohteena ovat lähes yksinomaan myeloomasoluihin paikantuvat vastarakenteet. Marko Vesanen Lehti 42: Lääketieteen maailmasta 42/2015 Kommentteja
Miten masennuslääke valitaan? Tutkimuksissa eri masennuslääkkeiden välillä ei ole osoitettu kliinisesti merkittävää tehoeroa. Hannu Koponen, Jarmo Lappalainen, Esa Leinonen Lehti 42: Katsausartikkeli 42/2015 Kommentteja
Verensiirtoreaktiot ja veriturvatoiminta Suomessa Valtaosa raportoiduista verensiirtoreaktioista on lieviä. Vuosittain Suomessa luokitellaan noin 25 verensiirtoreaktiota potilasturvallisuuden vaarantavaksi vakavaksi haitaksi. Vakavat verensiirtoreaktiot ja vaaratilanteet ilmoitetaan viranomaiselle (Fimea). Eeva Juvonen, Johanna Wiksten, Anu Korhonen, Susanna Sainio Lehti 42: Katsausartikkeli 42/2015 Kommentteja
Lasten ohimolohkoepilepsia - laaja-alainen hermoverkostojen häiriö? Epilepsiakohtausten taustalla ajatellaan olevan hermoverkostojen toiminnan poikkeavuuksia. Katariina Mankinen, Vesa Kiviniemi, Heikki Rantala Lehti 42: Katsausartikkeli 42/2015 Kommentteja
Tyytyväisyys ja hyöty Työikäisten arviot avohoidon lääkärissäkäynneistä Aikaisempien tutkimusten mukaan suomalaiset ovat useimmiten tyytyväisiä lääkärissäkäynteihinsä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää mahdollisia eroja työikäisten tyytyväisyydessä lääkärissäkäynteihin hoitopaikan mukaan. Lisäksi selvitettiin, mitkä tekijät ovat yhteydessä potilaan tyytymättömyyteen tai kokemukseen, ettei hoidosta ollut hyötyä. Katri Oksanen, Riitta Sauni, Aki Koskinen, Anna-Mari Aalto, Kimmo Räsänen Lehti 42: Terveydenhuolto 42/2015 Kommentteja
TIMP-1:n rooli hyytymishäiriön kehittymisessä on kiinnostava Disseminoitunut intravaskulaarinen koagulaatio (DIC) on tila, jossa hyytymisjärjestelmä aktivoituu tarkoituksenmukaista huomattavasti voimakkaammin, mikä saattaa johtaa sekä pienten verisuonten tukkeutumiseen että verenvuotokomplikaatioihin. Väitöstutkimuksessa kaikki tutkitut merkkiaineet assosioituivat hyytymishäiriöiden vaikeusasteeseen ja TIMP-1 sekä tumaperäiset merkkiaineet myös elinvaurioiden kehittymiseen ja kuolleisuuteen. Etenkin TIMP-1:n rooli hyytymishäiriön kehittymisessä on kiinnostava. TIMP-1 oli selvästi korkeampi hoitojakson alkuvaiheessa DIC-potilailla verrattuna niihin, joilla DIC ei vaikeaa sepsistä komplisoinut. Mirka Sivula Lehti 42: Väitös 42/2015 Kommentteja
Hyaluronaania hajottavien hyaluronidaasien ilmentyminen vähentynyt munasarjaja kohtusyövissä Kohtu- ja munasarjasyövissä hyaluronaanin kertyminen syöpäkudoksen soluväliaineeseen voi johtua sen alentuneesta hajotuksesta. Lisäksi tulokset osoittavat HYAL1:n ennusteellisen merkityksen kohtusyövässä, sillä sen ali-ilmentyminen liittyi aggressiiviseen taudinkuvaan. Timo Nykopp Lehti 42: Väitös 42/2015 Kommentteja
Lääkehoidon sivuvaikutukset voivat viestiä hoidon tehosta Hoidon aikainen verenpaineen nousu, neutrofiilien ja verihiutaleiden lasku sekä kilpirauhasen vajaatoiminta ovat yhteydessä sunitinibihoidon parempaan tehoon. Tutkimuksessa havaittiin myös, että patsopanibi voi tehota sellaisten potilaiden munuaissyöpään, joilla sunitinibihoito on epäonnistunut. Lisäksi tulokset osoittivat, että suurempi Ang2-ekspressio syöpäkudoksen verisuonissa saattaa olla yhteydessä sunitinibihoidon parempaan tehoon. Juhana Rautiola Lehti 42: Väitös 42/2015 Kommentteja
Krooniseen kipuun liittyvän psyykkisen oheissairastavuuden arvioiminen tärkeää Krooniseen kipuun liittyvä psyykkinen oheissairastavuus on laaja-alaista, ja sen arvioiminen on tärkeää ajatellen hoidon suunnittelua ja sen tuloksellisuutta. Mekanismit, jotka yhdistävät kivun psyykkisiin oireisiin, ovat monimutkaisia, eikä selkeää syy- ja seuraussuhdetta esiinny. Myös itse oireistoissa on päällekkäisyyttä ja niiden rajapinnat ovat häilyviä, mikä voi liittyä osaltaan yhteisiin taustamekanismeihin hermoverkostoissa sekä säätelyjärjestelmissä. Peter Knaster Lehti 42: Väitös 42/2015 Kommentteja
Kuvantamismenetelmillä uutta tietoa hyperakuutin aivoinfarktin diagnostiikasta ja ennusteesta Aivokudoksen varhaisten iskemiamuutosten laajuuden arviointiin kehitetyn Alberta Stroke Program Early CT Score (ASPECTS) -pisteytysjärjestelmän tarkkuutta pystyttiin merkittävästi parantamaan tietokonetomografiakuvien ikkunoinnin optimoimisella tai pisteyttämällä tietokonetomografia-angiografiakuvia. Jukka T. Saarinen Lehti 42: Väitös 42/2015 Kommentteja
Jaksoittainen hormonihoito on hyvä vaihtoehto Jaksoittainen hormonihoito on meta-analyysin mukaan elossaoloennusteen kannalta yhtä hyvä hoito uusiutuneeseen eturauhassyöpään kuin jatkuva. Hoidon tauottaminen parantaa jonkin verran potilaan elämän laatua. Sirkku Jyrkkiö Lehti 41: Lääketieteen maailmasta 41/2015 Kommentteja
Pään kolhiminen kertoo kuolemanriskistä Päähän kohdistunut vamma kertoo suurentuneesta kuoleman ja erityisesti alkoholinkäyttöön liittyvän kuoleman riskistä. Humalassa päänsä kolhineista suurella osalla kuolemansyy on uusi vamma. Pertti Saloheimo Lehti 41: Lääketieteen maailmasta 41/2015 Kommentteja
Tarttuuko Alzheimer? Takavuosina prionitaudit, kuten Creutzfeldt-Jacobin (CJ-tauti) tai hullun lehmän tauti, herättivät suurta kohua, kun niiden todettiin voivan tarttua. Toisen neurodegeneratiivisen taudin, Alzheimerin taudin, ei sentään ole ajateltu olevan tarttuva. Hätkähdyttävän uuden tutkimuksen mukaan näin voisi kuitenkin olla. Heikki Arvilommi Lehti 41: Lääketieteen maailmasta 41/2015 Kommentteja
Lapsettomuudesta kärsineiden äitien lapsilla on usein mielenterveyshäiriöitä Vaikeat lapsuus- ja nuoruusajan mielenterveyshäiriöt olivat lapsettomuudesta kärsineiden naisten jälkeläisillä 23 % yleisempiä kuin muilla lapsilla ja nuorilla. Asia havaittiin tutkittaessa Tanskassa vuosina 1969-2006 syntyneitä lapsia ja heidän vanhempiaan. Noin 5 % tästä lähes 2,5 miljoonan lapsen joukosta oli syntynyt naisille, joita oli tutkittu tai hoidettu lapsettomuuden takia. Pertti Kirkinen Lehti 41: Lääketieteen maailmasta 41/2015 Kommentteja
Henkeä ahdistaa - tunnistatko toiminnallisen äänihuulisalpauksen? Toiminnallinen äänihuulisalpaus on tavallisesti sisäänhengitysvaikeutena ilmenevä kurkunpään liikehäiriö. Maaria Ansaranta, Paula Kauppi, Antti-Jussi Ämmälä, Kaarina Ruusuvirta, Riitta Pajunen, Pekka Malmberg, Mika Mäkelä, Anna Pelkonen, Leena-Maija Aaltonen Lehti 41: Katsausartikkeli 41/2015 Kommentteja
Tehoavatko omega-3-rasvahapot nuorten mielenterveys- ja oppimishäiriöihin? Omega-3-rasvahapoilla (n-3) saattaa olla merkitystä psykiatristen ja neuropsykiatristen oireyhtymien etiologiassa ja mahdollisesti myös hoidossa. Tommi Tolmunen, Elisa Suonmaa, Anu Ruusunen, Sari Voutilainen, Soili Lehto Lehti 41: Katsausartikkeli 41/2015 Kommentteja
Kokeellinen hoito Suomen lainsäädännössä Kokeellista hoitoa voidaan Suomessa toteuttaa potilaan nimenomaisella suostumuksella, kun muita hyviä hoitovaihtoehtoja ei ole. Sen asemaa ei ole lainsäädännössämme erityisesti määritelty. Klaus Nyblin, Lasse Lehtonen Lehti 41: Terveydenhuolto 41/2015 Kommentteja
Uusia hoitomahdollisuuksia kehitettiin koeolosuhteissa aivojen sisäiseen verenvuotoon Dekompressiivinen kraniektomia toimi tehokkaana menetelmänä kuolleisuuden vähentämisessä ja neurologisten statuslöydösten parantamisessa kaikissa hoitoryhmissä. Dekompressiivisen kraniektomian vaikutus oli voimakkainta yhden tunnin kraniektomiaryhmässä. Väitöstyössä myös kehitettiin uusi yhdistetty aivojen sisäisen ja aivokammioiden sisäisen vuodon kokeellinen verenvuotomalli rotilla. Tämä malli osoittautui varsin luotettavaksi. Ivan Marinkovic Lehti 41: Väitös 41/2015 Kommentteja
Tuberkuloosi voi vaurioittaa keuhkoja pysyvästi Katsausartikkeli Tuberkuloosi voi vaurioittaa keuhkoja pysyvästi Varhainen toteaminen auttaa ehkäisemään keuhkomuutoksia ja estämään kroonisen sairauden kehittymisen.
”Se oli mieletön hetki” – Ovi Kreetan yliopistoon aukesi Terveydenhuolto ”Se oli mieletön hetki” – Ovi Kreetan yliopistoon aukesi Sairaanhoitaja Sirja Koutonen ja kaksi muuta alanvaihtajaa kertovat, mikä ajoi opiskelemaan lääkäriksi ulkomaille. Avoin artikkeli
Aivojen kuona-aineet lähtivät liikkeelle nitrolla ja vibraatiolla Tiede Aivojen kuona-aineet lähtivät liikkeelle nitrolla ja vibraatiolla Neurologian erikoislääkäri, professori Juha Rinne oululaisten tärinähoidosta: ”Mielenkiintoisia ja rohkaisevia tuloksia”.
Säästöistä on voitava keskustella Mielipide Säästöistä on voitava keskustella Hyvinvointialueiden raju vähentäminen tuskin lisäisi luottamusta siihen, että lääkäriin pääsee kohtuullisessa ajassa, kirjoittaa Heidi Ekdahl. Avoin artikkeli
Unen säännöllisyys voi olla sen määrää tärkeämpää Pääkirjoitus, tiede Unen säännöllisyys voi olla sen määrää tärkeämpää Unen säännöllisyydellä on yhteyksiä sekä fysiologiseen että psykologiseen hyvinvointiin, kirjoittaa Saana Myllyntausta.
Sappikivitauti on yleinen ja kliinisesti vaihteleva Katsausartikkeli Sappikivitauti on yleinen ja kliinisesti vaihteleva Esiintyvyys kasvaa iän mukana.
