Hormonikorvauslääkkeisiin Yhdysvalloissa uusia varoituksia

Wyeth on vastikään liittänyt hormonikorvauslääkkeisiinsä uusia varoituksia.

Juhana Idänpään-Heikkilä

Toimintakyvyn arviointi sydän- ja verisuonisairauksissa

Työkyvyn arvioinnin osuvuutta on viime vuosina pyritty parantamaan monin keinoin. B-todistuslomake on uusittu siten, että se paremmin ohjaa kirjoittajaa selvittämään mm. eläkkeenhakijan toimintakykyä ja kuntoutusmahdollisuuksia. Lääkäreitä on koulutettu työkyvyn ja kuntoutusmahdollisuuksien arvioinnissa. Työkyvyn arvioinnin perustana ovat oikea diagnoosi ja oikein suoritetut toimintakykymittaukset. Toimintakykymittauksia käytetään eri sairausryhmissä varsin vaihtelevasti. Niiden yhdenmukainen käyttö ja tulkinta parantavat työkyvystä tehtäviä arvioita.

Harri Lindholm, Risto Sala, Seppo Mattila

Medline kliinikon tietokantana PubMed ja Ovid Web Gateway -käyttöliittymien vertailua

Medline on yhä edelleen kliinikon tärkein portti julkaistuihin tieteellisiin tutkimuksiin. Medline itsessään ei ole juurikaan perusrakenteeltaan muuttunut vuosien kuluessa, mutta ympäristö, jossa sitä käytetään, on sitäkin enemmän. Siksi käyttäjien ja organisaatioiden tulee tarkasti miettiä, minkälaisella käyttöliittymällä Medlinea tänään hyödynnetään.

Jukka Englund

Hengitysteiden tulehdusvasteen määrittäminen kosteusvauriorakennuksissa altistuneilla henkilöillä

7.6.2002 Kuopion yliopisto

Minna Purokivi

Hypertrofisen kardiomyopatian geneettinen tausta Itä-Suomessa

7.6.2002 Kuopion yliopisto

Pertti Jääskeläinen

Suonensisäinen ultraäänitehosteaine gynekologisessa kuvantamisessa

7.6.2002 Kuopion yliopisto

Maija-Riitta Ordén

Indusoituvan typpioksidi-syntaasin iNOS:n ja COX-2:n merkitys tulehduksellisissa suolistosairauksissa

11.6.2002 Helsingin yliopisto

Esko Kankuri

Kouluympäristön liittyminen lasten mielenterveyteen

11.6.2002 Helsingin yliopisto

Heidi Somersalo

Uusia, molekyylibiologiseen teknologiaan pohjautuvia menetelmiä syöpätautien ennusteen määrittämiseksi

14.6.2002 Helsingin yliopisto

Jakob Stenman

Lyhyesti: Kolarin jälkeiset unihäiriöt ennakoivat traumaperäistä stressireaktiota

Unihäiriöt ovat tyypillisiä traumaperäisestä stressireaktiosta kärsivillä potilailla, mutta niiden suhdetta häiriön puhkeamiseen ei ole tutkittu prospektiivisesti. Israelilaisessa tutkimuksessa seurattiin 102:ta liikenneonnettomuudessa ollutta henkilöä vuoden ajan. Heistä 26:lla (25 %) täyttyivät traumaperäisen stressireaktion kriteerit, vertailuryhmässä ei kenelläkään. Stressireaktioon sairastuneilla oli kuukauden kuluttua kolarista unihäiriöitä enemmän kuin muilla kolarissa olleilla ja vertailuryhmässä. Traumaperäinen stressireaktio on siis varsin yleinen autokolarista selvinneillä, ja vielä kuukauden kuluttua kolarista ilmenevät unihäiriöt voivat merkitä sitä. Tässä vaiheessa aloitettu aktiivinen hoito voikin estää häiriön kehittymisen pidemmälle.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Bakteerit harrastavat seksiä solujemme sisällä

Bakteerit voivat vaihtaa geenejään konjugaatiolla, jossa esimerkiksi mikrobilääkeresistenssiä aiheuttavat geenit siirtyvät luovuttajalta saajalle erityistä sex-pilusta pitkin. Tromssalaiset tutkijat ovat nyt osoittaneet, että geenien siirtymistä voi tapahtua bakteerien ollessa eukaryoottisolun sisällä. Löydös selittää sen, miksi resistenssin siirtymistä näyttää tapahtuvan erityisesti tehokkaasti virulenttien bakteerien kesken. Bakteerin on osoitettava melkoista kuntoa virulenssinsa suhteen solun sisään päästäkseen. Seksin harrastaminen solun sisällä takaa sen, ettei arvokasta geenimateriaalia siirretä turhanpäiväisiin partnereihin.

Matti Viljanen

Antibiooteista ei rutiinimaista etua astman hoidossa

Antibiootteja on käytetty melko surutta astman pahenemisvaiheen hoidossa. Viime aikoina uudet havainnot mm. klamydiainfektiosta astman mahdollisena taustatekijänä ovat saattaneet jonkin verran lisätä antibioottien käyttöä. Coloradossa tehtiin nyt 55:n kroonista stabiilia astmaa sairastavan aineistosta selvitys, jossa katsottiin PCR-tekniikalla Mycoplasma pneumoniaen ja Chlamydia pneumoniaen esiintyvyyttä; yhteensä löydöksiä oli 31 potilaalla eli 55 %:lla. Muita tutkittuja mittareita olivat mm. ventilaatiofunktiot, sinusten tietokonetomografia, sytokiinimääritykset biopsioista ja BAL-nesteestä. Potilaille annettiin joko lumelääkettä tai klaritromysiiniä 500 mg kahdesti vuorokaudessa kuuden viikon ajan.

Hannu Puolijoki

Tyhjenevä pesä on naiselle helpotus

Varsinkin psykoanalyyttinen psykiatria on korostanut, että lasten lähtö kotoa voi johtaa ns. tyhjän pesän ilmiöön, jonka kotiin jäävät äidit kokevat raskaaksi ja masennusta aiheuttavaksi. Käytännön kokemus on pikemminkin päinvastainen: tuntuu helpottavalta, kun on saanut lapset siihen ikään, että he voivat kokeilla siipiensä kantavuutta kodin ulkopuolella. Näkemysten vastakkaisuus johtunee siitä, että psykiatrit näkevät potilaita, joiden psyykkinen sairastuminen liittyy usein johonkin muutosvaiheeseen, mutta enemmistö ihmisistä selviytyy muutoksista tulematta psykiatrin luo.

Raimo Kr Salokangas

Foramen ovalen katetrisulku - aivohalvauksen uusiutumisen uusi ehkäisykeino

Avoimen foramen ovalen katsotaan altistavan paradoksaalisen embolisaation välityksellä aivohalvaukselle. Vaaran suuruudesta ja hoitovaihtoehdoista ei ole yksimielisyyttä. Koska vaaratekijän poistaminen katetritekniikalla on nykyään mahdollista ja varsin helppoakin, julkaisevat yksittäiset keskukset kokemuksiaan eteisväliseinän reiän sulkemisesta.

Juhani Airaksinen

Histamiini monitahoinen immuunivasteen säätelijä

Histamiinin keksiminen vuonna 1911 perustui paljolti sen voimakkaisiin verisuonivaikutuksiin. Vaikka vuosikymmenien varrella histamiinin tunnettujen vaikutusten kirjo on laajentunut, pidetään sitä käytännössä lähinnä kiusantekijänä, jonka vaikutuksia yritetään estää.

Matti Viljanen

Lyhyesti: ASD:n sulku - katetri vai kirurgia?

Keskellä eteisväliseinää sijaitsevan aukon (ASD secundum) sulku katetritekniikalla yleistyy nopeasti. Amerikkalaisessa tutkimuksessa selviteltiin toimenpiteen onnistumista 29 lastenkardiologian keskuksessa: 442 potilasta valitsi katetrisulun, 154 potilasta ohjautui leikkaukseen lähinnä niissä 8 keskuksessa, joissa ei tehty katetrisulkuja. Katetrisulku onnistui 96 %:lle halukkaista, leikkaus kaikille. Kumpaankaan toimenpiteeseen ei liittynyt kuolleisuutta. Lieviä komplikaatioita oli hivenen enemmän leikkausryhmässä (24 % vs 7 %, p < 0,001) ja sairaalahoitoaika oli luonnollisesti pitempi. Vuoden kontrollissa 98,5 % katetrisuluista todettiin täydellisiksi. Katetrisulku näyttää siis olevan turvallinen ja tehokas ASD:n sulkumenetelmä, ja se on Suomessakin korvaamassa leikkaushoitoa valikoiduissa tapauksissa.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Perifeeristen ilmateiden tukkeumaa primaarisessa pulmonaarihypertensiossa

Primaarinen pulmonaarihypertensio on harvinainen sairaus ja sen diagnostiikka on ongelmallista: harvinaisena se ei tule mieleen ja muut asiat sekoittavat kliinikon ajatuksia. Saksalainen ryhmä on nyt todennut sairauteen liittyvän usein selvää perifeeristen ilmateiden obstruktiota, joka sekin pahenee tilan edetessä. Havainto perustuu 171 pulmonaarihypertensiopotilaan ja 64 verrokin tutkimukseen. Löydös on uusi ja saattaa vaikuttaa tiettyihin hoitostrategioihin; mm. pienten hengitysteiden obstruktion laukaisulla voitaisiin osittain helpottaa esimerkiksi potilaiden rasitussietoa.

Hannu Puolijoki

Äkilliset sepelvaltimotautikohtaukset Itä-Suomessa vuosina 1983-1992 (I) Epidemiologinen tilanne ja kehitys Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiireissä pienalueittain tarkasteltuna

Työikäisen väestön sepelvaltimotautikuolleisuuden, sydäninfarktin kohtaustaajuuden ja ilmaantuvuuden alueellista jakautumista ja kehitystä tutkittiin kahdessa sairaanhoitopiirissä. Tutkimus perustui FINMONICA-projektin osana toimineeseen sydäninfarktirekisteriin vuosina 1983-1992. Tutkimusjakson alussa sairaanhoitopiireissä havaitut erot sepelvaltimotautikuolleisuudessa, sydäninfarktin kohtaustaajuudessa ja ilmaantuvuudessa näyttivät olevan häviämässä. Edullinen kehitys oli alueellisesti kattavaa. Varsinaisilla kaupunkitaajama-alueilla tilanne oli ja pysyi parempana kuin muualla. Suotuisa kehitys näkyi selvemmin nuoremmassa ikäryhmässä. Muutoksen taustalla on yhtenäisesti toteutunut primaari- ja sekundaaripreventio.

Matti Ketonen, Harri Mustaniemi, Pertti Palomäki, Juha Mustonen, Seppo Lehto, Heikki Miettinen, Jorma Torppa, Veikko Salomaa

Subkliininen kilpirauhasen toimintahäiriö - hoito vai seuranta?

Subkliinisessä kilpirauhasen toimintahäiriössä seerumin tyreotropiinin (TSH) pitoisuus on poikkeava, mutta kilpirauhashormonien pitoisuudet

Matti J. Välimäki

Milloin äitiysneuvolalääkärin hälytyskellojen tulisi soida?

Äitiysneuvolan tehtävänä on antaa odottaville äideille näiden tarvitsemaa psykososiaalista tukea. Samalla tulisi kyetä havaitsemaan ne äidit, jotka tarvitsevat erikoissairaanhoidon palveluja tai muita erityistoimenpiteitä. Suurin osa erikoissairaanhoitoon lähettämisestä on luonteeltaan kiireetöntä. Neuvolalääkärin on kuitenkin välttämätöntä tunnistaa vakavat oireet tai löydökset, joiden kohdalla päivystyksellinen sairaalaan lähettäminen on aiheellista. Samoin on aiheellista havaita sellaiset tulevaan synnytykseen liittyvät obstetriset ongelmat tai pelot, jotka pitäisi selvittää kiireettömästi hyvissä ajoin ennen synnytystä.

Jukka Uotila