Lyhyesti: Tsernobylin ydinvoimalaturma heijastuu edelleen oireina

Vuonna 1986 Tsernobylin onnettomuuden ydinvoimalan ympäristöalueilta evakuoitiin suuri määrä ihmisiä, joukossa oli myös pienten lasten äitejä. Näiden äitien psykofyysistä hyvinvointia tutkittiin 11 vuotta onnettomuuden jälkeen. Vertailuryhmänä olivat äidit, jota eivät olleet asuneet ydinlaskeuman alueella. Evakuoiduilla äideillä ilmeni enemmän koettuja psyykkisiä ja fyysisiä rasitusoireita, vaikka heillä oli ajankohtaisia rasitustekijöitä vähemmän ja heidän henkilökohtaiset ja sosiaaliset resurssinsa arvioitiin paremmiksi kuin vertailuryhmän äideillä. Voitiinkin päätellä, että ydinvoimalaonnettomuus ja sitä seurannut evakuointi johti pitkäaikaiseen oireilun lisääntymiseen, joka ei selittynyt muista elämäntilanteeseen liittyvistä tekijöistä.

Raimo Kr Salokangas

Komplementtijärjestelmällä merkitystä myös virusten torjunnassa

Aiemmin primitiivisenä synnynnäisen immuunipuolustuksen osana pidetty komplementtijärjestelmä on viime vuosien tutkimuksen valossa osoittautunut erinomaisen tärkeäksi myös hankinnaisen immuniteetin kannalta. Komplementin on ajateltu toimivan sillanrakentajana synnynnäisen ja hankinnaisen immuniteetin välillä. Komplementtitutkimus onkin elämässä todellista uuden tulemisen aikakautta.

Matti Viljanen

Plasman folaatti- ja homokysteiinipitoisuudet sekä folaattien saanti suomalaisilla aikuisilla

Suomalaisen väestön FINRISKI 97 -tutkimuksen aineiston otoksesta selvitetty plasman folaattipitoisuus ylitti viitearvojen alarajan 99 %:lla. Lievää hyperhomokysteinemiaa oli 11 %:lla. Folaatin saanti ravinnosta oli miehillä suurempi kuin naisilla, mutta kun saanti suhteutettiin energian saantiin, oli tilanne päinvastainen. Tärkeimmät folaattien lähteet olivat kasvikset, hedelmät, ruisvalmisteet ja peruna. Foolihappoa sisältäviä erityisvalmisteita käytti säännöllisesti 15 % tutkituista. Suomalaisten, etenkin nuorten naisten folaattitaso oli hyvä, vaikka folaattien laskennallinen saanti ei keskimäärin yltänytkään suositusarvoon.

Georg Alfthan, Maarit Laurinen, Liisa Valsta, Tomi Pastinen, Antti Aro

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 17/2002 Kommentteja

Tahdistinhoidon arviointi terveyskeskuksessa

Tahdistinhoito on kehittynyt paljon siitä, kun ensimmäinen sydämentahdistin implantoitiin vuonna 1958. Samalla sen käyttöaiheet ovat laajentuneet, ja nykyään tahdistimella voidaan pyrkiä mm. rytmihäiriöiden estoon ja vaikean vajaatoiminnan lievittämiseen. Hoidon monimutkaistuessa ei voida olettaa tahdistinhoidon kontrolloinnin tapahtuvan terveyskeskuksessa. Tahdistinpotilaita käy kuitenkin terveyskeskuksessa hoidon yleistyessä yhä enemmän. Tämän vuoksi nykyisen tahdistinhoidon perusteiden tunteminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta tahdistimen toimintahäiriöt tunnistettaisiin.

Juhani Koistinen

Työperäisten syöpien korvaaminen ammattitautina ja toimenpiteet ammattisyöpäepäilytapauksissa

Työperäisten syöpien korvaus tapahtuu käytännössä tapaturmavakuutus- ja ammattitautilainsäädännön perusteella. Lakia sovelletaan Tapaturmavakuutuslaitosten liiton Ammattisyöpätyöryhmän esittämien periaatteiden mukaan. Erityisen tarkasti työryhmä on määrittänyt asbestin aiheuttamien syöpien korvauskäytännön. Nämä periaatteet on annettu tiedoksi vakuutusyhtiöihin ja valitusasteisiin ja ne on omaksuttu yleisesti hyväksyttäväksi käytännöksi. Työterveyslaitoksen asbestiohjelma ja etenkin sen yhteydessä toteutettu seulontatutkimus ovat edesauttaneet asbestisairauksien ja asbestisyöpien saamista korvattaviksi ammattitaudeiksi.

Kari Koskinen

Olkanivelen kiertäjäkalvosimen repeämä - älä viivyttele hoidossa!

Olkanivelen kiertäjäkalvosimen repeämä on tavallisimpia olkanivelen kivun, voimattomuuden ja liikerajoituksen syitä. Kiertäjäkalvosimen suuri repeämä on tärkeä tunnistaa heti, koska sellaisen hoito on kirurginen ja hoitotulos heikkenee oleellisesti, jos leikkaus viivästyy yli 4-6 kuukautta. Diagnoosin tekoa helpottaa kun muistaa, että suuressa kiertäjäkalvosimen repeämässä olkavarren ulkokierron ja 30 asteen sivunoston lihasvoima on aina heikentynyt.

Martti Vastamäki

TAYS:n Pikonlinnan leikkausosaston leikkauslistasuunnittelun parantaminen Esimerkki laatuprojektista

Tampereella toteutettiin reumakirurgisen yksikön laadunparannusohjelma, jonka kohteena olivat leikkausosaston toimintaa ohjaavat leikkauslistat. Projektin aikana kartoitettiin listoissa esiintyneitä epäkohtia ja keskityttiin niiden korjaamiseen. Samalla panostettiin henkilökunnan yhteistyön ja vastuunjaon kehittämiseen. Listojen tarkempi päivitys ja vastuuhenkilöiden nimeäminen auttoivat huomattavasti sekä henkilökuntaa että potilaita valmistautumaan leikkaukseen.

Tuula Rantala, Teemu Moilanen, Vesa Salovius, Sari Stenius-Raulamo, Juha Heino

Rytmihäiriötahdistinhoidon aiheet laajenemassa

Valtaosa rytmihäiriötahdistimista asennetaan niille harvoille potilailla, jotka onnistutaan elvyttämään kammiovärinästä ilman vaikeita neurologisia ongelmia. Vaikka nykyisin pystytään jo tunnistamaan useita potilasryhmiä, joissa on huomattavan suuri äkkikuoleman vaara, on yksittäisen potilaan äkkikuoleman vaaran tarkka arviointi nykyisillä menetelmillä usein mahdotonta, ja tämä on estänyt ehkäisevän rytmihäiriötahdistinhoidon käyttöä.

Juhani Airaksinen

Uni-valvehäiriöt Parkinsonin taudissa

Dopamiinin ei ole ajateltu olevan keskeinen välittäjäaine unen ja valveen säätelyssä, vaikka väsymys on tunnettu levodopan ja muiden Parkinsonin taudin hoidossa käytettävien lääkkeiden sivuvaikutus. Uuden pohdinnan dopamiinin osuudesta vireystilan säätelyyn ovat herättäneet äskettäiset kliiniset havainnot äkillisistä nukahtamiskohtauksista Parkinson-potilailla, jotka ovat käyttäneet tiettyjä dopamiiniagonisteja.

Kari Majamaa

Lyhyesti: Rokotukset laastarilla?

Ranskalainen tutkijaryhmä on onnistunut aikaansaamaan hiirille voimakkaan soluvälitteisen immuunivasteen influenssaviruksen peptidiä vastaan annostelemalla peptidiä suoraan hiiren iholle. Edellytyksenä oli, että yhtä aikaa peptidin kanssa iholle laitettiin koleratoksiinia ja immunostimulatorista oligonukleotidia. Immuunijärjestelmä erehtyy luulemaan oligonukleotidia mikrobiperäiseksi ja kehittää sitä vastaan voimakkaan reaktion. Samalla voimistuu vaste peptidiä kohtaan. Jos ihmisen iho käyttäytyy samalla tavalla kuin hiiren, tulevaisuuden neuvoloissa voidaan pistokset korvata kivuttomilla laastareilla.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Aivojen energia-aineenvaihdunta ja lääkehoidon vaste depressiossa

Funktionaalinen magneettitutkimus on osoittanut, että masennukseen liittyy aivojen verenkierron ja glukoosimetabolian heikentymistä. Uudella magneettispektroskopialla voidaan suoraan tutkia hermosolujen energia-aineenvaihduntaa mittaamalla adenosiinitrifosfaattien puriinirenkaan intensiteettiä. Tällainen vain naisia koskenut tutkimus osoitti, että terveiden ja masentuneiden naisten aivokudoksen puriiniaktiviteetti oli yhtä suuri, mutta fluoksetiinilääkitykseen hyvin reagoineilla depressiopotilailla puriinitaso oli 30 % matalampi kuin terveillä. Pieni aivojen puriinipitoisuus voi siis ennakoida - ainakin naisilla - hyvää depression lääkehoitovastetta, ja lääkkeet, jotka kohottavat aivojen adenosiinipitoisuutta, voivat olla tehokkaita depression hoidossa.

Raimo Kr Salokangas

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030