Lyhyesti: Miten käy lapsuuden astman aikuisiällä?

Australialaiset tutkivat, miten lapsuusiässä todettu bronkiaalinen hyperreaktiviteetti tai astma kehittyivät siirryttäessä aikuisuuteen. Kohteena oli 718 iältään 8-10-vuotiasta, joita seurattiin ja tutkittiin kuusi kertaa kahden vuoden välein ja sittemmin vielä viiden vuoden kuluttua. Jos atooppisia oireita oli ollut 8-12 ikävuoden paikkeilla (OR 2,8) tai vanhemmalla oli astma (OR 2,0), kasvoi myös riski sille, että myöhemmin esiintyi vinkumista eli lähinnä astmaa. Sama koski lapsuusiän bronkiaalista hyperreaktiviteettia. Mielenkiintoisia olivat sukupuolierot: tytöillä oli lisääntynyt bronkiaalisen hyperreaktiviteetin riski, pojilla taas atopian. Pääkirjoituksen laatija pohtiikin bronkiaalisen hyperreaktiviteetin ennustearvoa ja sitä, että tätä mittausta niin vähän käytetään.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Varfariinin ja ASA:n yhdistelmästä ei lisäetua infarktissa

Sekä varfariini että ASA ovat tehokkaita antitromboottisia hoitoja sydäninfarktin jälkeen. CHAMP-tutkimuksessa vertailtiin pieniannoksisen varfariinin (INR-tavoitetaso 1,5-2,5) ja ASA:n (81 mg) yhdistelmää tavalliseen ASA-hoitoon (162 mg) sydäninfarktin sekundaaripreventiossa yli 5 000 potilaan satunnaistetussa aineistossa. Vajaan 3 vuoden seurannassa ei ryhmien välillä todettu eroa kuolleisuudessa (17,3 % vs 17,6 %), uusissa sydäninfarkteissa (13,1 % vs 13,3 %) tai aivohalvauksissa (3,5 % vs 3,1 %). Yhdistelmähoito aiheutti vakavia verenvuotoja useammin (p < 0,001). Pieniannoksinen anti-tromboottinen yhdistelmähoito ei siis näytä tarjoavan mitään etuja tavalliseen, helposti toteutettavaan ASA-hoitoon nähden sydäninfarktipotilailla.

Juhani Airaksinen

Pienten astmaatikkojen steroidi-inhalaatiot vaikuttavat kasvuun?

Säännöllistä inhaloitavaa steroidia pidetään hyödyllisenä myös alle 3-vuotiaille astmaatikoille, ja näiden lääkkeiden käyttö lisääntyy juhlallisesti koko ajan. Steroidi on kuitenkin aina steroidia, ja sen vuoksi tanskalaiset pediatrikollegat päättivät tutkia kahden inhaloitavan steroidivalmisteen vaikutusta säären kasvuun lumelääkkeeseen verrattuna. Lapset olivat 1-3-vuotiaita ja kaikilla oli lievä astma.

Marjo Renko

Skitsofreniapotilaiden huumeriippuvuus syytä selvittää

Tutkimusten mukaan alkoholi- ja huumeriippuvuus heikentävät skitsofreniapotilaan ennustetta. Tietoa muiden kuin alkoholiin liittyvien riippuushäiriöiden yleisyydestä skitsofreniapotilailla on kuitenkin vähän. Englantilaisessa tutkimuksessa selvitettiin eräällä Lontoon alueella asuvien skitsofreniapotilaiden riippuvuutta eri aineista.

Raimo Kr Salokangas

Osteoporoosi terveyskeskuksen rannemurtumapotilailla

Osteoporoosi jää edelleenkin diagnosoimatta yllättävän usein. Rannemurtuman vuonna 2000 saaneille yli 20-vuotiaille Raision terveyskeskuksen potilaille tehdyissä luuntiheyden mittauksissa osteoporoosi todettiin 32 %:lla ja lisäksi pienentynyt luuntiheys 54 %:lla. Potilaista 87 %:lla oli osteoporoottinen tai osteopeeninen luuntiheyslöydös joko reisiluun kaulassa tai lannerangan alueella. Tämä selvitys tukee suositusta, jonka mukaan uusien murtumien ehkäisemiseksi kaikki aikuiset murtumapotilaat tulee ohjata selvitykseen osteoporoosin löytämiseksi ja hoidon aloittamiseksi.

Marjo Lehtonen-Veromaa, Timo Möttönen

Interleukiini 1:n reseptoriantagonisti nivelreuman hoidossa

Vaikeaa nivelreumaa ja muitakin tulehduksellisia tauteja voidaan hoitaa uusilla biologisilla lääkeaineilla ja täsmälääkkeillä. Suomessakin hoidetaan vaikeaa, muuhun hoitoon reagoimatonta nivelreumaa TNF-modulaattoreilla. Toinen tärkeä ja pitkään tunnettu nivelreumassa vaikuttava sytokiini on interleukiini IL-1beeta. Sen vaikutus voidaan estää tehokkaasti rekombinantti-DNA-tekniikalla tuotetulla synteettisellä reseptoriantagonistilla (IL-1Ra). Suomessakin on aloitettu ensimmäiset IL-1Ra-hoidot nivelreumaa sairastaville, ja lääke on saanut vastikään myyntiluvan EU-maiden keskitetyssä hakumenettelyssä.

Dan C. E. Nordström, Visa Honkanen, Jami Mandelin, Heikki Valleala, Markku Kauppi, Seppo Santavirta, Yrjö T. Konttinen

Kardia- ja esofagus-karsinoomat - lisääntyvä ongelma?

Miesten ruokatorven rauhassyöpä lisääntyy voimakkaasti monissa länsimaissa, myös Suomessa. Näissä maissa yhä suurempi osa ruokatorvisyövistä on rauhassyöpiä. Ruokatorven ja mahalaukun raja-alueen rauhassyöpien luokittelumuutosten sekä määritelmä- että paikantamisongelmien vuoksi tilastollisen harhan mahdollisuus on suuri. Tämän vuoksi ruokatorven ja kardian rauhassyöpien ilmaantuvuuden muutokset tulisi käsitellä yhdessä. Näin laskettuna miesten ruokatorven ja kardian rauhassyöpien lisääntyminen Suomessa vastaa eturauhassyövän tai naisten rintasyövän lisääntymistä.

Eero Sihvo, Jarmo Salo

Kroonisen vaikean ummetuksen diagnostiikka ja hoito

Krooninen vaikea ummetus on potilaan elämänlaatua merkittävästi huonontava vaiva, jonka taustalla voi olla parannettava sairaus. Hoidon valinnassa auttaa ummetuksen syyn selvittely. Hoidossa on oleellista riittävä kuidun saaminen ja tämän lisäksi usein joudutaan käyttämään myös osmoottisia laksatiiveja. Suolta stimuloivia laksatiivejä ei edelleenkään suositella pitkäaikaiseen käyttöön. Pieni osa potilaista ei saa riittävää apua lääkehoidoista ja heille voidaan harkita biopalaute- ja leikkaushoitoja.

Perttu E. T. Arkkila

Päivystyksen yhteydet lääkärien terveyteen ja työssä suoriutumiseen

Päivystyksen käytännön järjestelyt ja työvoimapula sekä toisaalta lääkärien työssä jaksaminen ja hoidon taso ovat ylläpitäneet ajankohtaista keskustelua lääkäripäivystyksestä. Yhä useammassa tutkimuksessa on todettu, että valvomiseen liittyy suorituskyvyn huonontumista, joka ilmenee havaintolipsahduksina, hidastuneena toimintana ja virheellisenä päättelynä. On ilmeistä, että pitkät ja raskaat päivystysrupeamat heikentävät lääkärin suorituskykyä ja aiheuttavat lääkärille itselleen terveyshaittoja. Riskit ovat erityisen merkittävät ikääntyvillä työntekijöillä. Katsauksen tarkoituksena on kiinnittää lääkärikunnan huomioita päivystykseen liittyviin terveyshaittoihin ja työssä suoriutumiseen sekä tuoda uusia näkökantoja keskusteluun lääkäripäivystyksen järjestämisestä.

Olli Meretoja, Mikko Härmä

Lääkemarkkinoinnin keinot kovenemassa? Valvontakuntaan tullut tänä vuonna jo useita valituksia

Kilpailijasta kerrotaan huonot puolet, omasta tuotteesta ne taas jätetään kokonaan kertomatta. Lääkäri marssi ulos lääke-esittelystä.

Ulla Järvi

Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Jarmo Lehtonen: Ylilyönnit harmillisia, mutta opettavaisia

- Valitettavasti markkinoinin ylilyöntejä ja epäasiallisuuksia aina silloin tällöin tapahtuu. Voisi sanoakin, että ne ovat opettavaisiakin; kohun jälkeen palataan taas ruotuun ja ollaan entistäkin varovaisempia, sanoo Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Jarmo Lehtonen.

Väestövastuinen tiimityö koillisessa terveyskeskuksessa Helsingissä Arviointikohteina Suutarilan, Puistolan ja Jakomäen terveysasemat

Tutkimuksessa arvioitiin kolmella Helsingin koillisen terveyskeskuksen terveysasemalla, miten väestövastuinen tiimityö käytännössä toimii ja miten sitä pitäisi kehittää. Väestövastuinen työtapa oli otettu terveysasemilla käyttöön vuodesta 1994 lähtien. Työskentelyn oli tarkoitus pohjautua ryhmätyölle ja omalääkäri-omahoitajaperiaatteelle. Tutkimus osoitti, että tiimien työtapa poikkesi tiimityön teoreettisista tunnusmerkeistä. Yleensä tiimit eivät kokoontuneet säännöllisesti suunnittelemaan toimintaansa tai keskustelemaan yhteisistä asioista.

Jukka Kärkkäinen, Liisa Saarinen

Erikoislääkäriprofession sata järjestäytymisen vuotta

Erikoislääkäriprofessiota ja lääkärien erikoistumista sekä lääketieteen erikoisaloja ei säädelty 1900-luvun alussa mitenkään. Sairaalat olivat erikoisaloihin jakamattomia lukuun ottamatta Helsingin Yleistä sairaalaa ja Diakonissalaitoksen sairaalaa. Lääkärit saattoivat itse ilmoittaa erikoistuneensa jollekin alalle. Finska Läkaresällsskapetin ja Lääkäriliiton samansisältöisten suositusten ja Helsingin paikallisen lääkäriyhdistyksen linjauksien mukaan erikoislääkäriltä alettiin edellyttää 1910-1920-luvuilla kahden vuoden erikoistumisopintoja.

Kari Pylkkänen

Insuliinihoito tyypin 2 diabeteksessa

21.12. 2001 Helsingin yliopisto

Leena Ryysy

Lasten akuutin lymfoblastileukemian ennusteelliset tekijät

11.1.2002 Helsingin yliopisto

Jukka Kanerva

Sallan taudin neurologinen kirjo

11.1.2002 Turun yliopisto

Tarja Varho

Toiminnalliset röntgenkuvaukset lannerangan epästabiiliuden diagnosoinnissa

11.1.2002 Kuopion yliopisto

Marja Pitkänen

Tyroksiinin vaikutus sappiteiden toimintaan

18.1.2002 Tampereen yliopisto

Johanna Laukkarinen

Keliakia - ei niin tavallinen yskän syy

Britit kuvaavat 68-vuotiaan miehen tarinan: kuivaa yskää oli jatkunut runsaan vuoden ja syytä ei tahtonut löytyä. Aiemmassa tautihistoriassa oli todettu ruokatorvitulehdus ja refluksia. Nuhaa oli ollut, mutta tarkoissa selvittelyissä ei havaittu ventilaatiofunktioiden tai bronkiaalisen hyperreaktiviteetin osalta poikkeavaa.

Hannu Puolijoki

Tupakointi tappaa skitsofreniapotilaita?

Suomalaiset tutkijat ensi kertaa selvittäneet edustavasta väestöotoksesta mielenterveyshäiriöisten henkilöiden kuolleisuutta 17 vuoden seurannassa. Kokonaiskuolleisuus oli jostain mielenterveyshäiriöstä kärsineillä miehillä 1,6 ja naisilla 1,4 kertaa suurempaa kuin normaaliväestöllä. Suurentunut kuolleisuus koski niin luonnollisista syistä kuin itsemurhasta aiheutuneita kuolemia. Skitso-freniaa sairastavilla miehillä riskiluku oli 3,3 ja naisilla 2,3.

Raimo Kr Salokangas