Osastonlääkäri lähiesimiehenä "Enemmän tämmönen seniorikonsultti" Osastonlääkäri toimii erikoissairaanhoidon moniportaisessa hierarkiassa lähijohtajana asemassa, jossa hänen valtansa ja vapautensa on rajoitettua. Johtajuutta jäsentää ja motivoi vahvimmin ammatillinen senioriteetti, joka ilmenee selkeimmin yksittäisiin potilaisiin kohdistuvassa kliinisessä työssä. Tampereella tehdyn haastattelututkimuksen mukaan osastonlääkärit kokevat muut lähijohtajaroolinsa epäselviksi. Kirjoittajat toteavat, että osastonlääkärin johtajaroolin kehittäminen vaatisi tuekseen sekä johtamiskoulutusta että johtajaroolin selkiyttämistä organisaatiossa. Elina Viitanen, Erja Wiili-Peltola, Juhani Lehto Lehti 38: Terveydenhuolto 38/2002 Kommentteja
Miksi BCG-rokote tehoaa Suomessa? Tuberkuloositilanne oli Suomessa poikkeuksellisen vaikea muihin Euroopan valtioihin verraten ainakin 1940-luvulle saakka. Mutta sen jälkeen on tilanteemme varsin selvästi parantunut, jopa enemmän kuin missään muussa EU-maassa. Lähes päivittäin saamme tietoja tuberkuloosin uskomattomista tuhoista sekä kehitysmaissa että maailman vauraimmissa, kuten Yhdysvalloissa. Miksi asiat ovat meillä toisin? Sakari A. Härö Lehti 38: Terveydenhuolto 38/2002 Kommentteja
Sydämen kuormitusvasteiden säätely: Endoteliini-1:n, angiotensiini II:n ja kollageeni 15:n merkitys 14.6.2002 Oulun yliopisto Jarkko Piuhola Lehti 38: Väitös 38/2002 Kommentteja
Kohonneen verenpaineen hoito väestössä 14.6.2002 Kuopion yliopisto Mika Kastarinen Lehti 38: Väitös 38/2002 Kommentteja
Manttelisolulymfooman taudinkuva ja ennusteeseen vaikuttavat tekijät 19.6.2002 Helsingin yliopisto Riikka Räty Lehti 38: Väitös 38/2002 Kommentteja
Kivennäisaineiden ja kasvisterolien yhdistelmä tehostaa sydäntautien ja lihavuuden torjuntaa 19.06.2002 Helsingin yliopisto Timo Vaskonen Lehti 38: Väitös 38/2002 Kommentteja
Neurologisten lisävammojen ja päivän pituuden vaikutukset kehitysvammaisten uni-valverytmiin 20.6.2002 Helsingin yliopisto Niki Lindblom Lehti 38: Väitös 38/2002 Kommentteja
Istukan vajaatoiminta ja sikiön sydän 28.6.2002 Oulun yliopisto Kaarin Mäkikallio-Anttila Lehti 38: Väitös 38/2002 Kommentteja
Lyhyesti: Bakteerit potevat koti-ikävää Maapallolla elelevistä bakteerilajeista tunnetaan vain muutama promille. Yksi syy tunnettujen lajien pieneen määrään on se, että ympäristön bakteerit eivät suostu kasvamaan keinotekoisilla elatusaineilla. Bostonilainen tutkijaryhmä siirsi merenpohjasta kaistaleen akvaarioon ja seurasi, miten bakteereja ilmaantuu kaistaleen pinnalle laitettuun kammioon. Kammiossa kasvoi erilaisia pesäkkeitä kymmeniä kertoja enemmän kuin tavallisilla maljoilla. Heti alkuun löytyi kaksi uutta bakteerilajia. Nämä suostuivat kasvamaan keinotekoisella elatusaineellakin silloin, kun ne saivat kasvaa yhdessä. Ilmiön ajatellaan johtuvan bakteerien välisestä viestienvaihdosta, joka perustuu pienimolekyylisiin feromoneihin. Matti Viljanen Lehti 37: Lääketieteen maailmasta 37/2002 Kommentteja
Lyhyesti: Aleksitymiankin selitys aivojen poikkeavassa toiminnassa Aleksitymialla tarkoitetaan kyvyttömyyttä tunnistaa tunteita ja reagoida tunnepitoisesti. Ranskalaistutkijat selvittivät funktionaalisella magneettikuvauksella terveiden aleksityymisten ja normaalien miesten aivojen aktiviteettimuutoksia, kun heille näytettiin positiivisia ja negatiivisia tunteita herättäviä kuvia. Aleksityymisillä miehillä negatiivinen ärsyke vilkastutti aivotoimintaa anteriorisen cingulumin ja keskeisen otsalohkon kuorikerroksessa. Myös vasteessa positiiviseen ärsykkeeseen oli eroja otsalohkon alueella. Näyttääkin siltä, että aleksityymisellä persoonallisuudella on suoranainen yhteys poikkeavaan aivotoimintaan. Raimo Kr Salokangas Lehti 37: Lääketieteen maailmasta 37/2002 Kommentteja
Endoskooppinen polviartroosikirurgia on lumehoitoa Jos potilas ei saa apua polviartroosiinsa laihduttamisesta, lääkkeistä eikä fysikaalisesta ohjauksesta ja hoidosta, on vaihtoehto usein artroskooppinen nivelen debridement eli puhdistusleikkaus, jossa poistetaan mahdolliset irtokappaleet, nivelrustoa tasoitetaan (kondroplastia) ja nivelkierukkaa silotellaan. Tämän on esitetty pitävän artroosikivun loitolla ja parantavan polven toimintaa kuukausiksi, jopa vuosiksi. Asiaa ei ole kuitenkaan tutkittu systemaattisesti tähän asti. Robert Paul Lehti 37: Lääketieteen maailmasta 37/2002 Kommentteja
Tekevätkö hoitajat sen paremmin? Kansallisen terveydenhuoltoprojektin ja mm. lääkäripulan (?) siivittämänä Suomessa keskustellaan lääkärien ja hoitajien työjaosta. Oman lisänsä aiheeseen tuo tuore brittitutkimus. Hannu Puolijoki Lehti 37: Lääketieteen maailmasta 37/2002 Kommentteja
Virtsankarkailu on yleistä myös synnyttämättömillä naisilla Virtsanpidätyksen ongelmat vaivaavat lähes joka toista naista vuosien mittaan. Amerikkalaisen arvion mukaan virtsankarkailu on kahdeksanneksi yleisin naisväestön krooninen sairaus. Alatiesynnytykseen liittyvää lantion rakenteiden traumaa on pidetty tärkeänä syynä, mutta ongelma osoittautui yllättävän yleiseksi myös synnyttämättömillä naisilla - nunnilla. Pertti Kirkinen Lehti 37: Lääketieteen maailmasta 37/2002 Kommentteja
Aivojen palkitsemisjärjestelmän toiminta muuttunut depressiossa? Aivojen mesokortikolimbisen dopaminergisen hermoratajärjestelmän on todettu välittävän mielihyvän ja motivaation tunnetta, ja sen vuoksi sitä kutsutaan aivojen palkitsemisjärjestelmäksi. Mm. nikotiini, kokaiini ja dekstroamfetamiini vaikuttavat tätä järjestelmää stimuloiden, mikä saattaa selittää niiden riippuvuutta aiheuttavan luonteen. Stimuloiva vaikutus välittyy dekstroamfetamiinin dopamiinin vapautumista lisäävän vaikutuksen kautta. Raimo Kr Salokangas Lehti 37: Lääketieteen maailmasta 37/2002 Kommentteja
Lyhyesti: Levosimendaani tehokas vaikeassa vajaatoiminnassa Kalsiuminherkistäjä levosimendaani osoittautui kansainvälisessä LIDO-tutkimuksessa selvästi paremmaksi vaikean vajaatoiminnan hoidoksi kuin perinteinen dobutamiini. Tähän satunnaistettuun tutkimukseen osallistui yli 200 potilasta, joiden katsottiin tarvitsevan inotrooppilääkitystä vajaatoiminnan vaikeutumisvaiheen hoitoon. Vuorokauden kestoinen levosimendaani-infuusio korjasi merkittävästi vajaatoiminnan hemodynaamisia muutoksia 28 %:lla potilaista, dobutamiini vain 15 %:lla. Lääkkeestä saattaa olla ennusteellistakin hyötyä, sillä puolen vuoden seurannassa levosimendaanilla hoidettujen potilaiden kuolleisuus oli pienempi (26 % vs 38 %). Suomalaislääke näyttää siis olevan erinomainen valinta silloin, kun vaikean vajaatoiminnan hoidossa tarvitaan inotrooppitukea. Juhani Airaksinen Lehti 37: Lääketieteen maailmasta 37/2002 Kommentteja
Lyhyesti: Leukotrieeniantagonisti vai teofylliini lievässä astmassa - steroidiannoksen suurentaminen paras vaihtoehto Tsafirlukastin (20 mg x 2/pv) ja teofylliinin (200-300 mg/pv) antamaa lisähyötyä tutkittiin 24 astmaatikolla, joilla peruslääkityksenä oli hyvin pieniannoksinen inhaloitava beklometasoni (100 myyg/pv). Metakoliinialtistuksen tulosten perusteella bronkiaalinen reaktiivisuus väheni enemmän, kun peruslääkitykseen tuli mukaan tsafirlukasti. Sen sijaan on huomattava, että steroidiannoksen suurentaminen monoterapiana 400 myyg:aan päivässä osoittautui kuitenkin vielä paremmaksi vaihtoehdoksi, ja se on myös suositusten mukainen käytäntö. Hannu Puolijoki Lehti 37: Lääketieteen maailmasta 37/2002 Kommentteja
Äkilliset sepelvaltimotautikohtaukset Itä-Suomessa vuosina 1983-1992 (II) Hoidon porrastuksen toteutuminen ja siihen vaikuttavat tekijät Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiireissä Sepelvaltimotauti ja sen vakavat kohtausmuodot aiheuttavat suuren sairaalakuormituksen. Terveydenhuoltojärjestelmän on mietittävä huolellisesti strategiansa taudin ehkäisyssä ja hoidossa. Huomioon on otettava paikalliset olosuhteet ja resurssit. Uudet hoitomuodot pakottavat arvioimaan hoidon toteutuksen strategiaa määrävälein. Työikäisen väestön vakavien sepelvaltimotautikohtausten hoito muuttui tutkimusjakson aikana erikoissairaalapainotteisemmaksi. Tutkimusalueelle suunniteltu sydäninfarktin hoidon järjestely porrastusperiaatteen mukaan osoittautui toimivaksi. Matti Ketonen, Harri Mustaniemi, Pertti Palomäki, Juha Mustonen, Seppo Lehto, Heikki Miettinen, Jorma Torppa, Veikko Salomaa Lehti 37: Alkuperäistutkimus 37/2002 Kommentteja
Kaulavaltimoahtauman kirurgisen hoidon aiheet Aivohalvaus on merkittävä sairaus yksilötasolla ja kansantaloudellisesti. Iskeemisen aivoinfarktin yleisin syy on kaulavaltimohangan ja sisemmän kaulavaltimon tyven ahtauma, joka syntyy tavallisimmin valtimonkovetustaudin seurauksena. Kirurgisesti hoidettaessa poistetaan ahtauma avoleikkauksella tai pallolaajennuksella. Jos oireinen ahtauma on yli 70 %, saavutetaan leikkauksella selkeä hyöty konservatiiviseen hoitoon verrattuna. Tätä vähäisempien ahtaumien leikkaushoitoa on mietittävä tarkoin tapauskohtaisesti ottaen huomioon toimenpiteeseen edelleenkin liittyvät huomattavat riskit. Maarit Heikkinen, Rainer Zeitlin, Juha Salenius Lehti 37: Katsausartikkeli 37/2002 Kommentteja
Aivotrauman saaneiden lasten ennuste ja kuntoutus Tapaturmaisesti tai hapenpuutoksesta aiheutuva aivovamma voi aiheuttaa merkittäviä toimintakykyä rajoittavia jälkioireita. Yleisimpiä ovat liikunnalliset ongelmat ja käytöshäiriöt. Hankitun aivovamman saaneiden lasten ja nuorten ennuste sekä heidän tarvitsemansa kuntoutus ovat oleellisesti erilaiset kuin synnynnäisistä vammoista kärsivillä. Kuntoutus tulisi aloittaa välittömästi peruselintoimintojen vakioimisen jälkeen, vaikka potilas olisi vielä tajuton. Tavoitteena on aiheuttaa keskushermostossa vasteita liikkeisiin ja vahvistaa kehon asennon säätelyä. Varhaisvaiheen stimulaation jälkeen kuntoutusta tulee jatkaa suunnatulla neuropsykologisella ja sosiaalisella kuntoutuksella. Lennart von Wendt, Ingrid Emanuelson Lehti 37: Katsausartikkeli 37/2002 Kommentteja
Aivolisäkkeen insidentalooma Pään alueen ja aivojen kuvaukset paljastavat varsin usein sivulöydöksenä aivolisäkkeen alueen muutoksen, jonka luonne ja merkitys on epäselvä kliinikolle. Ruumiinavausten ja radiologisten tutkimusten perusteella aivolisäkkeen pienet adenoomat ja kystat ovat verraten tavallisia kaikenikäisillä henkilöillä, eivätkä ne seurannassa juurikaan kasva tai aiheuta aivolisäkkeen vajaatoimintaa. Huomattavasti edellisiä harvemmin sattumalöydöksenä todettavat aivolisäkkeen kookkaat kasvaimet edellyttävät aina huolellista hormonaalista selvittelyä ja radiologista seurantaa, koska osa niistä voi kasvaa ja johtaa leikkaushoidon tarpeeseen. Timo Sane, Leena Valanne Lehti 37: Katsausartikkeli 37/2002 Kommentteja
”Historiaa lukemalla näkee vähän kuin tulevaisuuteen” Lukutoukka ”Historiaa lukemalla näkee vähän kuin tulevaisuuteen” Nefrologian erikoislääkäri Kaisa Lainetta kiehtoo, miten ihmiskunnassa historiassa toistuvat samat kehityskulut. Avoin artikkeli
”Erikoinen esitys” – Lääkärit vastustavat terveyskeskusten lakkautuksia Etelä-Pohjanmaalla Terveydenhuolto ”Erikoinen esitys” – Lääkärit vastustavat terveyskeskusten lakkautuksia Etelä-Pohjanmaalla Lääkäreiden irtisanomisia tuskin tulee, mutta se on eri asia, tuleeko irtisanoutumisia, sanoo erikoislääkäri ja johtaja Jukka Raittinen. Avoin artikkeli
Joka viides yläkoulun aloittaneista ei ole saanut HPV-rokotusta Terveydenhuolto Joka viides yläkoulun aloittaneista ei ole saanut HPV-rokotusta Suomen syöpästrategiassa tavoite on 90 prosenttia, mutta mikään hyvinvointialue ei ole tähän vielä päässyt. Avoin artikkeli
Taskukokoinen sydäniskuri antaa tarvittaessa sähköiskun automaattisesti Terveydenhuolto Taskukokoinen sydäniskuri antaa tarvittaessa sähköiskun automaattisesti Laite on tarkoitettu erityisesti henkilöille, joilla on tavallista suurempi vakavan rytmihäiriön riski. Avoin artikkeli
Antikoagulaatio keskisuuren tukosriskin eteisvärinäpotilaalle? Lääketieteen maailmasta Antikoagulaatio keskisuuren tukosriskin eteisvärinäpotilaalle? Tulos tukee yksilöllistä harkintaa.
Kerro kokemuksestasi: Etsimme haastateltavia päihderiippuvuutta käsittelevään juttuun Kliininen työ Kerro kokemuksestasi: Etsimme haastateltavia päihderiippuvuutta käsittelevään juttuun Onko sinulla omakohtaista kokemusta päihdeongelmasta tai sen vaikutuksista läheisen ihmisen elämään?