Läkarens sensitivitet högt värderad hos trafikskadade En retrospektiv studie av trafikskadades upplevelser av hälso- och sjukvård i Finland

Traumavården upplevs som välutvecklad av en majoritet av de tillfrågade trafikskadade som ingått i en nationell studie år 1996 av levnadsvillkor för trafikskadade i Finland. Hela 70 procent ansåg att de blivit positivt bemötta av läkare såväl under det akuta omhändertagandet efter olyckan som under rehabiliteringsprocessen. Studien visar att läkarens vilja att lyssna och sensitivitet i rehabiliteringsprocessen är något som värderats högt. Kvinnor som erfarit traumatiska olyckor är mer tillfredsställda med läkarkontakten än männen.

Jörgen Lundälv

Kohdunrungon syövän vaaratekijät

Kohdunrungon syöpä on suomalaisten naisten kolmanneksi yleisin syöpä. Vuosittain Suomessa todetaan yli 600 uutta kohdunrungon syöpätapausta. Kohdunrungon syöpä liittyy pitkäaikaiseen estrogeenialtistukseen, joka voi olla joko endogeenista tai eksogeenista. Naisen omat estrogeenit ovat pääasiassa peräisin munasarjoista, mutta myös rasvakudos on hormonaalisesti aktiivista. Tämän vuoksi liikalihavuuteen ja diabetekseen liittyy suurentunut kohdunrungon syövän vaara. Vaihdevuosi-iän hormonikorvaushoito ja rintasyövän liitännäishoitona käytetty tamoksifeeni voivat olla vaaratekijöitä. Vain pieni osa syöpäriskistä voidaan selittää perimällä.

Merja Yliskoski, Marja Komulainen

Retinoidien käyttö iho- ja limakalvosairauksien hoidossa

Retinoidit ovat monikäyttöisyytensä vuoksi yksi tärkeimmistä lääkeaineryhmistä ihotautien hoidossa. Ne ovat ratkaisevasti vähentäneet monien kroonisten ihotautien oireita, ne saavat aikaan väliaikaisia elpymiä ja parantavat pysyvästi eräitä, kuten aknen. Erityisesti retinoidit ovat vakiinnuttaneet asemansa psoriaasin ja muiden keratoottisten sairauksien sekä aknen ja aknen kaltaisten sairauksien hoidossa.

Inkeri Helander

Minkälaisia apuvälineitä näkövammaiselle?

Näkövammaisten toimintakykyä voidaan merkitsevästi parantaa kuntoutuksen ja apuvälineiden avulla. Näkövamman takia välttämättömät apuvälineet korvataan lääkinnällistä ja ammatillista kuntoutusta koskevien lakien perusteella. Uusi apuvälineteknologia ja tietotekniikka ovat viime vuosina ratkaisevasti parantaneet näkövammaisten selviytymis- ja toimintamahdollisuuksia. Nykyinen apuvälinevalikoima mahdollistaa jo varsin suuren omatoimisuuden sokeillekin. Väestön ikääntymisen myötä näön ongelmat tulevat lisääntymään, minkä takia tehokkaasti toimiva näkövammaisten kuntoutusjärjestelmä apuvälinepalveluineen on yhteiskunnalle taloudellisestikin tärkeä.

Sirkka-Liisa Rudanko

Mesoteliooman ja muiden asbestisairauksien epidemiologia

Asbestin käyttö on Suomessa loppunut, mutta asbestin aiheuttamia sairauksia ilmenee vielä 2000-luvulla. Mesoteliooman ilmaantuvuuden kasvu on 1990-luvulla jo hidastunut ja todetut asbestoosit ovat olleet aiempaa lievempiä ja ilmenneet aiempaa vanhemmalla iällä. Seulontakampanjojen vaikutus ja diagnostisten tekniikoiden kehitys vaikeuttavat kuitenkin todellisten ilmaantuvuustrendien tarkastelua. Asbestoosipotilaiden keuhkosyöpävaara on moninkertainen verrattuna pleuraplakkipotilaiden keuhkosyöpävaaraan, ja erityisen suuri se on asbestoosipotilailla, joilla keuhkofibroosi etenee nopeasti. Keuhkosyövän ja mesoteliooman lisäksi suomalaisilla asbestoosipotilailla ilmenee myös kurkunpään syöpää enemmän kuin muussa väestössä. Aiemmin asbestille altistuneen potilaan sairastuessa tulee muistaa selvittää ammattitaudin mahdollisuus.

Antti Karjalainen

Tupakointiin kannattaa puuttua terveydenhuollossa

Tupakka on sairauksien tärkeimpiä syitä. Silti suomalaisista miehistä lähes joka kolmas ja naisista joka viides tupakoi. Tuore ruotsalainen arviointiraportti osoittaa, että tupakoitsijoille terveydenhuollon käyntien yhteydessä annettavat kehotukset ja neuvonta eivät ole pelkkää terveysterroria, vaan vaikuttava menetelmä, jota tulisi käyttää nykyistä enemmän. Nikotiinikorvausvalmisteilla voidaan tukea runsaasti polttavien ja lopettamiseen motivoituneiden tupakoitsijoiden vieroitusta. Muut raportissa tarkastellut vieroitusmenetelmät ovat joko tehottomia, haitallisia tai niiden vaikutuksista ei ole riittävää näyttöä.

Kristian Lampe

Suomalaisten mielikuvat syövästä ja syöpäpotilaista

Syöpä on suomalaisten mielikuvissa salakavala, nopeasti leviävä, arvaamaton ja kivuliaasti tappava hivutustauti. Mielikuvia syövästä ja syöpäpotilaista selvitettiin Syöpäpotilaat ry:n asennekampanjaa varten. Lähes 2 000:n eri ikäisen suomalaisen otokselle tehdyssä kyselyssä kielteiset ja pelottavat mielikuvat tulivat esiin varsinkin avovastauksissa, joissa vastaajat kuvailivat näkemyksiään omin sanoin. Parantuminen, syövän perhesuhteita tiivistävä vaikutus ja arvojen muuttuminen taas tulivat ilmi, kun vastattiin asenneväittämiin. Syöpä-sanaa käytettiin vertauskuvallisesti yhteiskunnan tai yhteisön pahasta, tunkeilevasta, irtipääsemättömästä ilmiöstä tai ihmisestä. Syöpä-sanaa oli vaikea korvata myönteisemmillä ilmaisuilla. Syövän mystiikan hälventämiseksi terveydenhuollossa kannattaa korostaa viimeaikaista myönteistä kehitystä esimerkiksi kivun hoidossa ja ennusteen paranemisessa ja ehkä hyödyntää esimerkkejä hyvin toipuvista syöpäpotilaista.

Arja R. Aro, Niklas Nyberg, Riitta Siikaranta, Pia Ullberg

Yleislääketieteen erikoistumiskoulutuksen kehittäminen

Yleislääketieteen erikoistumiskoulutuksessa olevista lääkäreistä vain noin 60 % aikoo todella suorittaa jatkotutkintonsa, pääteltiin selvityksessä, joka on tehty Oulun yliopistossa yleislääketieteen jatkotutkintoa suorittavista lääkäreistä. Yleislääketieteen erikoistumiskoulutukseen rekisteröityneistä 217 lääkäristä joka kymmenes oli vaihtanut jatkokoulutusohjelmaa ja 13 % ei ollut ilmoittanut yliopistolle ajan tasalla olevaa osoitettaan. Postitse tehtyyn kyselyyn vastanneista kolme neljäsosaa piti todennäköisenä, että suorittaa yleislääketieteen erikoislääkäritutkinnon. Erikoistuvien suurimpia ongelmia olivat ohjaajien puute ja vaikeus saada sairaalapalvelua suoritetuksi. Vain 45 %:lla vastaajista oli ohjaaja. Erikoistuvat toivovat enemmän yhteistyötä yliopiston opettajien ja ohjaajien kanssa mm. sähköpostin, alueellisten neuvottelujen, teoreettisen jatkokoulutuksen ja etäopetuksen avulla.

Sirkka-Liisa Kivelä, Heikki Luukinen, Keijo Koski

Selvitysmiesten toimenpide-ehdotuksista miljoonapiirien kehittämisohjelmiin

Terveydenhuollossa yli kaksi vuotta sitten aloitettu laaja valtakunnallinen kehittämishanke etenee alueellisissa yhteistyöryhmissä miljoonapiireissä. Valmisteltavina olevat alueelliset kehittämisohjelmat pohjautuvat neljän selvitysmiehen näkemyksiin ja toimenpide-ehdotuksiin terveydenhuollon toimivuuden ja asiakkaan aseman parantamiseksi. Pisimmällä työssä ovat Pohjois-Pohjanmaa, Pirkanmaa ja Päijät-Häme. Pohjois-Pohjanmaalla keskitytään perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyöhön sekä päällekkäisyyksien purkuun, Pirkanmaalla sopimusohjaukseen ja laadunhallintaan. Päijät-Hämeessä korostuu sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö.

Kirsti Heikkilä, Heikki Paavilainen

Turun PET-keskus palvelee koko Suomea Toistaiseksi kapasiteetti on riittänyt, sanoo johtaja Juhani Knuuti

Japanissa suuryritysten tärkeille johtajille tarjottiin mahdollisuus koko kehon kuvaukseen positroniemissiotomografia-laitteella, PET-kameralla. Muutamalta löytyi vielä oireeton syöpä. Firma saattoi vetää johtopäätökset. Onko tämä tulevaisuutta Suomessakin - riskienhallintaa lääketiede apuna?

Ulla Järvi

Sairaalan tehokkuutta määrittävät lääkärien osuus ja erikoistuminen

Mitä suurempi osa sairaalan työvoimasta on lääkäreitä, sitä kustannustehokkaammin sairaala toimii. Tehokkuutta lisää myös sairaalan erikoistuminen. Sen sijaan pyrkimys tuottaa kaikille kaikkea johtaa tehottomuuteen. Stakesin tutkija, DI Miika Linna on väitöskirjassaan mitannut sairaaloiden tehokkuuseroja ja etsinyt niiden syitä. Lisäksi Linna tutki tuottavuuden kehitystä kriittisinä vuosina 1988-1994.

Suvi Sariola

http://www.stakes.fi/thty/benchm Opitaan parhaimmilta

Stakesin ja sairaanhoitopiirien yhteinen benchmarking-projekti Stakesin Internet-sivuilla on avain suomalaisten sairaaloiden tuottavuuden vertailuun. Projektin tavoitteena on mitata sairaaloiden tuottavuutta potilasryhmäkohtaisesti ja etsiä tuottavuuserojen syitä.

Suvi Sariola

Cerebral metabolism and structures in infants with transient neonatal hypoglycemia

Hypoglykemia on yleinen vastasyntyneillä esiintyvä aineenvaihdunnan häiriö. Koska vastasyntyneiden ravitsemus ja verensokeriseuranta ovat parantuneet viime vuosikymmenien aikana, suurin osa hypoglykemioista todetaan ja hoidetaan varhain. Hoitamattomana hypoglykemia saattaa aiheuttaa vastasyntyneelle aivovaurion.

Anne Kinnala

A five-year follow-up study of patients with coronary artery bypass grafting

Sepelvaltimoiden ohitusleikkausten määrä on yli kolminkertaistunut Suomessa viimeisten 10 vuoden aikana, vakiintuen viime aikoina tasolle 4 500 vuodessa. Leikkaus vähentää rintakipuoireita, parantaa suorituskykyä ja prognoosia paremmin kuin lääkehoito. Mikäli sepelvaltimotaudin riskitekijöihin ei puututa leikkauksen jälkeen aggressiivisesti, etenee ateroskleroosi kuitenkin sepelvaltimoissa ja laskimo-ohitteissa, ja leikkauksella saavutettu hyöty voi vähetä myöhemmin.

Kari Korpilahti

Mechanical loading, unloading and bone

Osteoporoosi eli luukato ja siitä seuraava luiden murtumisriskin lisääntyminen on yksi länsimaisten yhteiskuntien voimakkaimmin lisääntyvistä kansanterveydellisistä ongelmista. Alhainen luiden mineraalimäärä on nykykäsityksen mukaan eräs keskeisimmistä vanhusten osteoporoottisten murtumien riskitekijöistä. Luiden mineraalimäärä ja rakenne (ja sitä kautta luun lujuus) määräytyy perimän, fyysisen kuormituksen, ravintotekijöiden ja hormonien yhteisvaikutuksen tuloksena. Vaikka eri tekijöiden keskinäinen vaikutussuhde on epäselvä, on fyysisen kuormituksen merkitys luustolle ilmeisen keskeinen, koska kuormituksen puuttuminen johtaa merkittävään luiden haurastumiseen, jota ei voida ehkäistä millään tunnetulla ravitsemuksellisella tai hormonaalisella keinolla. Liikunta vaikuttaa molempiin luun mineraalipitoisuutta keskeisesti sääteleviin prosesseihin; luun uudismuodostukseen (formaatio) ja hajoittamiseen (resorptio), lisäten luun formaatiota ja hidastaen resorptiota. Iästä riippuen liikunnan vaikutus ihmisen luustoon on joko luumassaa lisäävä (kasvuikäiset) tai sitä säilyttävä (aikuiset).

Teppo Järvinen

Markers of coeliac disease latency

Keliakian esiintyvyyden arvioidaan olevan maassamme jopa 1:100. Keliakian kliininen kuva on muuttunut viime vuosien aikana. Klassinen keliakia, jonka taudinkuvaan kuuluvat ripulitaipumus, löysät ulosteet, oksentelu ja painonlasku, on käynyt melko harvinaiseksi. Tauti voi olla piilevä eli oireeton tai oireet voivat olla vaihtelevia ja hyvin lieviä. Keliakia voi olla myös ns. latentti. Latentissa taudin vaiheessa potilaalla on normaali ohutsuolen limakalvon nukkarakenne, mutta limakalvolta saattaa löytyä markkereita, jotka kertovat keliakian olevan kehittymässä. Myöhemmin näillä potilailla uudessa näytteessä havaitaan ohutsuolessa keliakialle tyypillinen villusatrofia ja kryptahyperplasia. Latentin keliakian diagnoosi voidaan siis asettaa vasta jälkikäteen.

Sari Iltanen

Registry-derived outcome assessment of vascular surgery in Finland

Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida verisuonikirurgian tuloksia Suomessa vuosina 1991-94. Tutkimus perustui pääasiassa Finnvasc-rekisterin tietoihin. Tutkimuksemme osoitti, että 19 % toimenpiteistä puuttui Finnvasc-rekisteristä ja rekisteröidyn tiedon havaintopisteistä oli oikein 93 %.

Ilkka Kantonen

Lyhyesti: Penisilliiniresistenssin kliininen merkitys

Pneumokokkien resistenssi penisilliiniä kohtaan on monessa maassa yleistynyt nopeasti. Uruguayssa ja Argentiinassa selvitettiin retrospektiivisen kohorttitutkimuksen avulla resistenssin käytännön merkitystä pneumonian ja sepsiksen hoidossa. Potilaita, joilta eristettiin pneumokokki, oli yhteensä noin 200. Bakteerikannoista noin 20 % oli penisilliinille resistenttejä ja lisäksi 20 %:lla penisilliininsieto oli lisääntynyt. Mikrobin lääkeherkkyydellä ei kuitenkaan ollut vaikutusta potilaan paranemiseen tai hänen saamiinsa komplikaatioihin, edes niissä tilanteissa, joissa eristetty bakteerikanta oli penisilliinille resistentti ja lääkityksenä oli penisilliini tai ampisilliini.

Per Ashorn

Lyhyesti: Mitä lehtiä lastenlääkärin tulee lukea?

Selvittääkseen, mistä lastenlääkäri varmimmin löytää perusteet kliinisille hoitovalinnoilleen, kanadalaistutkijat kävivät läpi Cochranen systemaattisten katsausten tietokannan uusimman version sekä Yhdysvaltain ja Kanadan lastenlääkäriyhdistysten uusimmat asiantuntijasuositukset. Selvästi useimmin katsauksissa ja suosituksissa viitattiin Pediatrics-lehdessä julkaistuihin tutkimuksiin. Muita usein referoituja lehtiä olivat Archives of Diseases of Childhood, British Medical Journal, Journal of the American Medical Association, Journal of Pediatrics, Lancet ja New England Journal of Medicine. Näitä lastenlääkärin ainakin kannattanee lukea. Huomatkaa julkaisufoorumi!

Per Ashorn

Keuhkosyövän seurannan kustannustehokkuus

Brasiliassa tutkittiin keuhkosyövän kahden seurantajärjestelmän kustannustehokkuuden eroja. Toisessa potilaat kävivät tiukasti ohjelmoiduilla seurantakäynneillä, jotka sisälsivät labotarorio- ja röntgentutkimuksia, ja toisessa seuranta perustui pelkästään potilaiden oireisiin. Mukana oli 130 ei-pienisoluista keuhkosyöpää sairastavaa, joille oli tehty täydellinen kasvaimen resektio kirurgisesti. Leikkauksenjälkeisen tavanomaisen kahden vuoden seurannan päätyttyä potilaat jaettiin tiukan jatkoseurantajärjestelmän piiriin (67 potilasta) ja oirepohjaiseen seurantaan (63 potilasta) ja seurannan aiheuttamat kulut rekisteröitiin.

Hannu Puolijoki