Siedätyshoidon uusi tuleminen ja hoitomuodot

Allergian siedätyshoidon suosio on kasvanut viime vuosina. Tähän on vaikuttanut allergioiden voimakas lisääntyminen, parantuneet uutteet sekä uudet tutkimustulokset, joissa on voitu osoittaa, että riittävän ajoissa aloitettu siedätyshoito vähentää myös riskiä sairastua astmaan. Hoitoon liittyy aina hankalien haittavaikutusten mahdollisuus, jonka vuoksi hoitopaikassa täytyy olla riittävä ensiapuvalmius. Tulevaisuudessa paikallisesti annosteltavat siedätyshoitomuodot saattavat yleistyä myös Pohjoismaissa.

Timo Helin

Onko lasten kipu hoidossa?

Lasten kivun hoitoon on olemassa tarvittava tieto ja sopivat lääkkeet. Kuitenkin käytännössä lääkitys on usein riittämätöntä ja säännönmukainen kivun arviointi sekä lääkityksen vaikutuksen seuranta ja kirjaaminen unohtuvat. Lapsen kokemukseen kivusta ja sen ilmaisemiseen vaikuttavat mm. ikä, tiedollinen kehitys ja aikaisemmat kokemukset. Aikaisempi käsityksiä vastoin lapset eivät ole vastasyntyneisyyskauden jälkeen aikuisia herkempiä kipulääkkeiden vaikutuksille.

Katri Hamunen, Jukka Pouttu

Kuolema kotona

Kotona sattuneiden kuolemantapausten määrä on Suomessa pysynyt melko lailla samana 1990-luvun tilastoissa. Tapauksista yli puolet on päätynyt oikeuslääketieteelliseen selvittelyyn. Pohjois-Savossa tehdyissä oikeuslääketieteellisissä ruumiinavauksissa tavallisia kotona sattuneita kuolemantapauksia ovat olleet alkoholistien epäselvät kuolemat. Moni vaikeasti sairas esittää ainakin jossain vaiheessa toivomuksen, että saisi kuolla kotona, mutta todellisuudessa näin käy varsin harvoin.

Kari Karkola

Jussi Huttunen pohjustaa nyt isoja organisaatiokokeiluja

Suomessa aiotaan kokeilla erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhdistämistä muutamilla vapaaehtoisilla alueilla. Kuntien kanssa asiasta neuvottelee Kansanterveyslaitoksesta vuodeksi sosiaali- ja terveysministeriöön lainattu pääjohtaja Jussi Huttunen.

Suvi Sariola

Ruotsiin uusi lääkärien jatkokoulutusorganisaatio

Ruotsin lääkäriliitto ja tieteellinen yhdistys Läkaresällskapet sekä Landstingsförbundet ovat perustamassa uutta lääkärien jatkokoulutusinstituuttia. Institutet för läkares professionella utveckling eli ILPU aloittaa toimintansa ensi kevään aikana.

Sairaalat kiillottavat kiivaasti julkisuuskuvaansa - mutta kenen ehdoilla? Toimittajat saavat nimettömiä kirjeitä ja puhelinsoittoja

Suomalainen mediajulkisuus on muuttumassa anglosaksiseen suuntaan. Yhteydenotot toimittajiin ja nimettömät ilmiannot terveydenhuollossa ovat lisääntyneet - jopa maaseutukaupungeissa. Samaan aikaan sairaanhoitopiirit yrittävät taistella oman positiivisen julkisuuskuvansa puolesta.

Ulla Järvi

Ovatko skitsofreniapotilaat heitteillä

Mielenterveyshäiriöt ovat nousseet 1990-luvulla suurimmaksi eläköitymistä ja pitkäaikaista työkyvyttömyyttä aiheuttavaksi sairausryhmäksi, joka heikentää merkittävästi elämänlaatua. Samanaikaisesti psykiatristen sairaansijojen määrä on puolitettu 12 300:sta nykyisiin 6 200:aan ja avohoidon kehittämistä pidetään yleisesti riittämättömänä. Erityisesti skitsofreniapotilaiden epäillään usein jäävän ilman riittävää hoitoa ja jopa heitteille.

Jussi Seppälä, Juha Metso, Timo Kohvakka

Neuronaalista seroidilipofuskinoosia sairastavien vuorokausirytmit ja uni

19.10.2000 Helsingin yliopisto

Erika Kirveskari

Antioksidantit ja paksusuolikasvaimet

20.10.2000 Helsingin yliopisto

Nea Malila

Pienten lasten peritoneaalidialyysihoidon kehittäminen

20.10.2000 Helsingin yliopisto

Tuula Hölttä

SNURF ja UBC9 mieshormonireseptorin toiminnan säätelijöinä

21.10.2000 Helsingin yliopisto

Hetti Poukka

Levinneen rintasyövän solunsalpaajahoidon hoitovasteen ennustaminen ja optimointi

27.10.2000 Helsingin yliopisto

Johanna Sjöström

Ohutsuolen limakalvo keliakiassa ja keliakian epäilyssä

27.10.2000 Tampereen yliopisto

Katri Kaukinen

Lyhyesti: Sildenafiili pulmonaarihypertensioon

Kolme vuotta pahenevaa hengenahdistusta poteneella 21-vuotiaalla miehellä todettiin pitkälle edennyt pulmonaarihypertensio; oireena hänellä oli hengenahdistus, joka esti yli 90 metrin kävelyn tasamaalla. Potilas kieltäytyi keuhkotrans-plantaatiosta. Konservatiiviseksi hoidoksi hänelle aloitettiin sildenafiili, alkuun annoksella 50 mg x 1. Ylläpitoannoksella 100 mg x 5 potilas pysyi oireettomana ja saattoi harrastaa liikuntaa päivittäin ainakin kolmen kuukauden seurannan aikana. Sildenafiilin edullisen vaikutuksen syytä ei tiedetä varmuudella. Tosin keuhkoissa on runsaasti cGMP-spesifistä fosfodiesteraasia, jota sildenafiili inhiboi.

Robert Paul

Lyhyesti: Promiskuiteetti vaatii tehokkaan immuunijärjestelmän

Gibbonit ovat uskollisen yksiavioisia, barbaarimakakinaaraat taas parittelevat vähintään kymmenen koiraan kanssa päivittäin ovulaation aikoihin. Makakit ovat kuitenkin valmistautuneet torjumaan hurjan menonsa vuoksi uhkaavia sukupuolitauteja: niiden veren valkosolujen määrä on kaksinkertainen gibbonien valkosolumäärään verrattuna. Virginialaiset tutkijat osoittivat laajassa kädellisten lajien valikoimassa veren valkosolujen määrän korreloituvan promiskuiteetin asteeseen. Ihmisellä valkosoluja on muuten suunnilleen saman verran kuin gibboneilla.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Käsihygienia tehokasta

Geneven yliopistosairaalassa on toteutettu käsihygieniaohjelmaa vuodesta 1994 lähtien. Kolmen ensimmäisen vuoden seuranta osoitti hygieniaa harrastavien yleistyneen 48 %:sta 66 %:iin. Itse käsien pesu vedellä ja saippualla ei lisääntynyt, vaan lisäys selittyi alkoholipohjaisen klooriheksidiinihuuhteen käytöllä. Parhaiten otti opikseen varsinainen hoitohenkilökunta. Lääkärit olivat jääräpäisin kohderyhmä: mitään muutosta ei heidän jo ennestään vaatimattomissa käsihygieniatavoissaan nähty. Seuranta-aikana sairaalainfektiot vähenivät lähes puoleen ja MRSA-tartunnat alle puoleen. Kunpa lääkärikin uskoisi.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Suomessa suhteellisesti eniten naisprofessoreja

Suomi on kärjessä naisprofessorien suhteellisessa määrässä, kertoo Sciencessa julkaistu tilasto.

Matti Viljanen

Mullistava suomalaistutkimus lonkkamurtumien estosta

Tamperelaisten suursatsaus lonkkamurtumien estoon on kantanut komean hedelmän: artikkelin ja pääkirjoituksen New England Journal of Medicineen - ja tietenkin itse asian, joka voi merkitä merkittävää muutosta vanhusten lonkkamurtumien ehkäisyyn ja siten ilmaantuvuuteen.

Robert Paul

Mekaaninen vai bioläppä?

Mekaanisten läppien suurin ongelma on tromboemboliset komplikaatiot. Bioläppä ei vaadi antikoagulanttihoitoa, mutta läpän kestävyys on huonompi. Amerikkalaisessa veteraanisairaalatutkimuksessa korvattiin lähes 600 potilaan sairas läppä satunnaistetusti joko mekaanisella tai biologisella läpällä. Suurimmalla osalla potilaista oli leikkaushoitoa vaativa aorttaläppävika.

Juhani Airaksinen

Hengitettävä budesonidi ei vähennä astmalasten aikuisena saavuttamaa pituutta

Lyhytkestoisissa tutkimuksissa on havaittu, että hengitettävät kortikosteroidit hidastaisivat lasten kasvua. Pitkäaikaistutkimuksia on kuitenkin kaivattu. Nyt sellainen tehtiin Tanskassa.

Hannu Puolijoki