Mitä lapselle ruoaksi, kun maito ja vilja eivät sovi?

Pienten lasten ruoka-allergia on yhä tavallisempi ongelma. Maitoallerginen ei siedä maitoproteiineja eikä voi käyttää mitään maitotuotteita, ei edes vähälaktoosisia. Vilja-allergiselle eivät sovi kaikki keliaakikoille tarkoitetut tuotteet, ja ruokavaliosta jäävät pois vehnä, ruis, kaura ja ohra, jotka korvataan mahdollisuuksien mukaan riisillä, maissilla, tattarilla ja hirssillä. Moniallerginen joutuu karsimaan maito- ja viljatuotteiden lisäksi myös useita muita ruoka-aineita, ja suppeimmillaan ruokavalio voi koostua vain noin puolesta tusinasta eri ruoka-aineita. Ruoka-allergisen lapsen syömishäiriöt ovat melko yleisiä, ja perhe tarvitsee tuekseen ravitsemusneuvontaa. Ruoka-allergiadiagnoosin perusta on välttämis-altistuskoe erityisesti silloin, kun hoitona on ravitsemuksellisesti keskeisten maito- ja viljaruokien välttäminen.

Helena Ponkkonen, Riitta Isosomppi, Minna Kaila, Marja Kalavainen, Terttu Peltola

Amfetamiinin ja opiaattien käyttäjien määrä pääkaupunkiseudulla ja koko Suomessa 1997 Viranomaisrekisterien yhdistämiseen perustuva selvitys

Kansanterveyslaitos, rikoksentorjuntaneuvosto, Sisäasiainministeriö ja Stakes ovat käynnistäneet tutkimukset huumausaineiden ongelmakäyttäjien määristä käyttäen ns. merkintä-takaisinpyyntimenetelmää, jossa yhdistetään eri rekisterien tietoja huumeiden todennäköisistä käyttäjistä. Eri rekistereihin kertyneiden tietojen ja niiden päällekkäisyyksien perusteella arvioidaan tilastollisen mallittamisen jälkeen ongelmakäyttäjien määrä. Vuoden 1997 rekisteritietojen perusteella oli koko Suomessa amfetamiinien ja opiaattien käyttäjiä noin 11 600, mikä vastaa 0,4 %:a koko maan 15-55-vuotiaasta väestöstä. Näistä amfetamiinin käyttäjiä oli 70- 80 %. Sekä amfetamiinien että opiaattien käyttäjistä runsaat 40 % sijoittui pääkaupunkiseudulle ja vertailu aiempiin rekisteritietoihin viittaa tämän määrän kasvaneen yli 40 % vuosien 1995 ja 1997 välisenä aikana.

Timo Seppälä, Päivi Partanen, Aarne Kinnunen, Jussi Simpura, Ari Virtanen

Dementoituneiden hoito ja sen kustannukset Suomessa 1995

Dementoivat taudit ovat tärkein ikääntyneiden pitkäaikaista avuntarvetta aiheuttava sairausryhmä, ja esimerkiksi Englannissa niiden on arvioitu olevan kansantaloudelliselta merkitykseltään tärkein sairausryhmä ennen aivoverenkierron ja muiden verenkiertoelinten sairauksia. Suomessa dementian hoidon kustannuksista ei ole kattavia tutkimuksia. Valtakunnallisten hoitoilmoitusrekisterien avulla selvitettiin sosiaali- ja terveydenhuollon laitospalveluja käyttävien dementoituneiden henkilöiden määrää ja näiden palvelujen käytön kustannuksia. On kuitenkin muistettava, että jopa yli puolet dementiapotilaista hoidetaan kotona.

Petteri Viramo, Sari Kauppinen, Oleg Nikiforov, Mikko T. Nenonen, Harry Frey, Timo Karjalainen, Olli Nylander

Kokemuksia ISO 9002 -laatujärjestelmän rakentamisesta Kuopion yliopistollisen sairaalan psykiatrian klinikkaan

Laatu on koko ajan muuttuva ja viime kädessä subjektiivinen asia. Terveydenhuollossa laadun perusajatuksena on tarjota palveluja, jotka ovat yhdenmukaisia tarpeeseen ja odotukseen nähden. Viime maaliskuussa Kuopion yliopistollinen sairaala sai ISO 9002 -standardin mukaisen laatujärjestelmän sertifioinnin. Sairaalan psykiatrian klinikka on osallistunut laatujärjestelmän kehittämiseen keskittymällä palvelujensa tuotekehittelyssä kokonaisvaltaisuuteen, dokumentointiin ja jatkuvaan seurantaan. Prosessi on vaatinut laajaa perehtymistä ja koko henkilökunnan osallistumista hankkeeseen. Kirjoituksessa tarkastellaan niitä kokemuksia, joita laatujärjestelmän rakentamisesta on saatu sekä pohditaan kriittisesti systeemisen organisaatiokäsityksen soveltuvuutta terveydenhuollon sosiaaliseen todellisuuteen.

Juha Jääskeläinen, Mauri Ranta

Euroopan unionin kattava kansanterveysohjelma tulossa lähiaikoina

Euroopan unioni uudistaa kansanterveyteen liittyvän toimintansa. Aiemman ohjelmakeskeisen toimintatavan sijaan tullaan kansanterveyden käsite ulottamaan kaikkeen unionin toimintaan. Uudistus sisältyy Amsterdamin sopimukseen, joka tuli voimaan toukokuun alussa. EY:n talous- ja sosiaalikomitea on antanut suunnitelmasta lausunnon, jonka mukaan uudistuksessa pitäisi esittää konkreettisia ehdotuksia siitä, miten kukin toimintalinja aiotaan toteuttaa. Komitea kiinnitti lausunnossaan myös erityistä huomiota EU:n laajenemisen aiheuttamista vaikutuksista kansanterveyspolitiikkaan.

Markku Lemmetty

Morfologiset markkerit kokeellisissa ihokasvaimissa

Ihon levyepiteelikarsinooma ja basosellulaarinen karsinooma ovat vaaleaihoisilla ihmisillä yksi yleisimmistä syöpämuodoista. Molempien tärkein etiologinen tekijä on auringonvalon ja keinotekoisen valon ultraviolettisäteily. Suomen pohjoisen sijainnin ansiosta ultraviolettisäteilyaltistus on matala, mutta levyepiteelikarsinooma ja basosellulaarikarsinooma sijoittuvat silti kymmenen yleisimmän syövän joukkoon. Yhdysvalloissa tilanne on jo toinen: noin puolet diagnosoiduista syöpätapauksista on ihon levyepiteeli- tai basosellulaarisia karsinoomia.

Markus Mäkinen

Rifampisiinin vaikutusta eräiden CYP3A4-substraattien farmakokinetiikkaan

Useimmat lääkeaineet metaboloituvat sytokromaalisten (CYP) entsyymien välityksellä ohutsuolen seinämässä ja maksassa. CYP-entsyymien aktiivisuuden lisääntyminen, esim. joidenkin lääkeaineiden vaikutuksesta, voi laskea toisen ko. entsyymin välityksellä metaboloituvan lääkeaineen pitoisuuksia plasmassa. Rifampisiini lisää voimakkaasti lääkeainemetaboliassa keskeisen CYP3A4-entsyymin aktiivisuutta.

Kirsti Villikka

Mehiläishoitajien mehiläismyrkkyallergia

Mehiläismyrkkyallergia on yleinen mehiläishoitajilla, eivätkä hengenvaaralliset reaktiotkaan ole harvinaisia. Mehiläisen ja ampiaisen piston aiheuttamien reaktioiden yleisyyttä mehiläishoitajilla tutkittiin ja haettiin tekijöitä, joilla on yhteys yleisreaktioihin. Mehiläismyrkylle herkistymiseen yhdistyviä tekijöitä kartoittamalla pyrittiin arvioimaan yleisreaktioiden riskiä. Selvitimme myös sitä, miksi vain osa herkistyneistä reagoi pistoihin yleisoirein tai suurella paikallisreaktiolla. Aloite tutkimuksiin tuli mehiläishoitajilta itseltään.

Ilkka Annila

Lyhyesti: Thiomargarita

Thiomargarita ei ole uusi koktaili vaan äskettäin löydetty maailman suurin bakteeri, joka pääsi jopa Science-lehden kansikuvatytöksi. Se löydettiin Namibian pahamaineisen luurankorannikon vedestä 100 metrin syvyydestä. Thiomargarita on täysin pyöreä ja voi kasvaa halkaisijaltaan jopa 0,75 mm:n mittaiseksi. Se muodostaa usein monen kymmenen yksilön mittaisia kauniita helminauhoja. Bakteeri hohtaa keltaisena sisältämänsä rikin vuoksi. Thiomargaritalla on harvinainen kyky käyttää energianlähteenään sekä rikin että typen yhdisteitä. Bakteerin pullea kroppa onkin täynnä nitraatteja, joiden varassa se pysyy hengissä huonojen aikojen yli. Erikoisen aineenvaihduntansa vuoksi tätä kaunokaista uskotaan voitavan käyttää saastuneiden vesien siivoushommissa.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Keuhkoemboliariskin arviointi on lääkärin työtä

Bostonissa selvitettiin keuhkovaltimoiden varjoainekuvauksella keuhkoembolian esiintyminen potilailla, joilla oli embolian kliininen taudinkuva, vaikka keuhkoverenkierron gammakuvauksen tulos ei puoltanut emboliaa ja alaraajojen kaikututkimuksessa ei löytynyt laskimotromboosia. 62 tällaisesta potilaasta embolia löytyi 5:ltä (8 %). Jos kliinikko vahvasti epäilee keuhkoemboliaa, ei alaraajan kaikututkimuksen tai keuhkoverenkierron gammakuvauksen negatiiviseen tulokseen pidä välttämättä luottaa. Lääkäriä siis vielä tarvitaan koneiden lisäksi.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Mummon jäämistössä 6 kg lääkkeitä

Brittikollega kertoo pneumoniaan kuolleesta 80-vuotiaasta naisesta, jonka jäämistöstä löytyi melkoinen muovipussillinen lääkkeitä. Pussi painoi 6 kg ja sisälsi kaikkiaan 278 eri lääkettä. Monet lääkepurkit olivat avaamattomia ja jo vuosia sitten vanhentuneita. Britanniassa 75 % lääkkeistä määrätään uusituilla resepteillä ja peräti 81 % lääkekuluista aiheutuu näin määrätyistä lääkkeistä. Jutun kirjoittaja Mayur Lakhani ehdottaakin, että reseptien uusimisen kustannusvastaavuudesta vaihtoehtoisiin käytäntöihin verrattuna tehtäisiin kliininen tutkimus. Kuolinpesistä apteekkiin tuotavat lääkesäkit eivät liene ihan outo ilmiö meilläkään. Olisiko tässä tutkimisen aihetta myös Suomessa?

Matti Viljanen

Erytromysiinin aiheuttamat EKG-muutokset

Erytromysiinin käyttöön on liiitetty erityyppisiä sydämen elektrofysiologian muutoksia. New Yorkissa tutkittiin pneumonian hoidoksi suoneen annetun erytromysiinin vaikutusta 19 potilaan aineistossa. Lääkettä annettiin 500 mg ja vertailuaineena oli kefuroksiimi 750 mg, molemmat liuotettiin 250 ml:aan keittosuolaa ja infuusioaika oli 20 minuuttia. Potilaista 11 sai sekä kefuroksiimia että erytromysiiniä, jolloin edellinen infusoitiin ensin. EKG tutkittiin 12-kytkentäisenä ennen infuusiota, 5 minuutin välein infuusion aikana sekä 5 ja 10 minuuttia infuusion päättymisen jälkeen.

Hannu Puolijoki

Muurahaiset käyttäneet antibiootteja jo 50 miljoonaa vuotta

Etelä-Amerikan viidakoissa elää Attini-niminen muurahaisryhmä. Ryhmään kuuluu 210 lajia, joille kaikille on yhteistä kummallinen into silputa kasvien lehtiä hienoksi mössöksi. Tämän taipumuksensa vuoksi muurahaisia sanotaankin lehdenleikkaajiksi. Jo 100 vuotta sitten selvisi, että muurahaiset eivät käytä lehtimassa suoraan ravinnokseen vaan lannoittavat sillä Leucocoprini-sienen rihmastoista koostuvia puutarhaviljelmiään.

Matti Viljanen

Papujen aiheuttamat lektiinimyrkytykset

Elintarvikkeiden luontaisten myrkkyjen aiheuttamat ruokamyrkytysepidemiat ovat uusi ilmiö Suomessa. Syynä tähän on meidän kulttuurillemme vieraiden elintarvikkeiden lisääntynyt käyttö. Näiden aiheuttamia vaaroja ei tunneta riittävästi, ja tarpeellisista turvatoimista ei ole myöskään riittävästi tietoa. Vuonna 1998 maassamme on todettu yhdeksän papujen lektiinin aiheuttamaa ruokamyrkytystä. Kuvaamme tässä artikkelissa lektiinimyrkytyksen yleispiirteet ja helsinkiläisessä sairaalassa tapahtuneen epidemian.

Antti Pönkä, Timo Hannu, Outi Lyytikäinen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 16/1999 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030