Uusitut eurooppalaiset suositukset sepelvaltimotaudin ehkäisystä käytännön lääkärintyössä

Työ sepelvaltimotaudin ehkäisemiseksi maassamme on ollut tuloksellista. Sepelvaltimotautikuolleisuus työikäisessä väestössämme on pienentynyt alle puoleen viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Saavutukset perustuvat laajaan ja monipuoliseen yhteistoimintaan yhteiskunnan eri tahoilla sekä väestön lisääntyneeseen kiinnostukseen oman terveytensä edistämistä kohtaan. Lääkärikunnalla ja muulla terveydenhuoltohenkilöstöllä on myös ollut tärkeä osuus tulosten saavuttamisessa.

Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys, Suomen Kardiologinen Seura, Suomen Verenpaineyhdistys, Kunnallislääkärit, Suomen Teollisuuslääketieteen Yhdistys, Suomen Sydäntautiliitto

Sepelvaltimotaudin ehkäisy käytännön lääkärintyössä Yhteenveto eri yhdistysten yhteisen työryhmän (Second Joint Task Force of European and other Societies)* suosituksesta**

Kolmen eurooppalaisen yhdistyksen - European Society of Cardiology (ESC), European Atherosclerosis Society (EAS) ja European Society of Hypertension (ESH) - ensimmäisen yhteisen työryhmän suositukset sepelvaltimotaudin ehkäisystä käytännön lääkärintyössä julkaistiin vuonna 1994 (1). Uutta tieteellistä tietoa on sen jälkeen kertynyt sekä sekundaari- että primaaripreventiosta ja varsinkin seerumin lipidipitoisuuksien pienentämisen vaikutuksista. Tämän vuoksi nämä kolme yhdistystä kutsuivat suositusten tarkistamiseksi kokoon toisen työryhmän, johon kuului asiantuntijoita myös käyttäytymislääketieteen ja perusterveydenhuollon alalta sekä Euroopan sydäntautiliittojen yhteistyöelimestä (European Heart Network).

David Wood, Guy de Backer, Ole Faergeman, Ian Graham, Giuseppe Mancia, Kalevi Pyörälä Sekä Työryhmän Jäsenet

Verkkokalvon keskeisen alueen reikä - uusi silmäsairaus lasiaiskirurgisen hoidon piiriin

Lasiaiskirurgian kehittyminen on mahdollistanut operatiivisen toiminnan silmän sisällä verkkokalvon pinnassa alueella, jossa toimiminen ennen lasiaiskirurgisten laitteiden kehittämistä johti lähes vääjäämättä silmän sokeutumiseen. Lasiaiskirurgia on aikaisemmin ratkaisevasti muuttanut mm. diabeettisen retinopatian, verkkokalvon irtauman sekä silmävammojen ennustetta. Uutena aluevaltauksena tässä voittokulussa on verkkokalvon keskeisen, tarkasta näöstä vastaavan alueen reikien kirurginen hoito.

Petri Tommila, Ilkka Immonen

Kolesteroli ja mielenterveys

Suurentunut seerumin kolesterolipitoisuus on sepelvaltimotaudin keskeisiä riskitekijöitä, ja sen pienentäminen lääkkeillä ja ruokavaliolla on tärkeää sydänsairauksien ehkäisyä. 1990-luvulla on kuitenkin käyty vilkasta keskustelua siitä, onko kolesterolin vähentämisestä mahdollisesti haittaa jossakin suhteessa ja joillekin ihmisryhmille. Aiemmat tutkimustulokset antoivat ensin viitteitä siihen suuntaan, että kolesterolipitoisuuden pienentyessä aggressiivisuus ja väkivaltaisuus lisääntyisivät, mikä puolestaan osittain mitätöisi kolesterolin vähentämisestä saatavan hyödyn. Uudempien tutkimusten mukaan kolesterolin vähentämisestä nykyaikaisilla lääkkeillä ei ole haittaa ihmisen mielenterveydelle.

Antti Tanskanen

Uudet ja vanhat neuroleptit

Neuroleptit ovat olleet psykoosien lääkehoidon kulmakivi jo yli 40-vuoden ajan. Pääosin 1950- ja 1960-luvulta peräisin olevat valmisteet ovat olleet suhteellisen tehokkaita psykoosioireiden lievittäjiä, mutta niiden käyttöön on liittynyt hankalia sivuvaikutuksia. Uudet, 1990-luvulla käyttöön tulleet ns. epätyypilliset neuroleptit eivät välttämättä vähennä tehokkaammin aistiharhoja tai harhaluuloja, mutta ne estävät ilmeisesti skitsofreniaan liittyvää taantumista ja latistumista paremmin kuin perinteiset neuroleptit. Uudet neuroleptit ovat joka tapauksessa vanhoja turvallisempia akuuttien ja pitkäaikaisten neurologisten sivuvaikutusten suhteen. Lääkkeen valintaan vaikuttavat kuitenkin uusien neuroleptien entisiä huomattavasti korkeampi hinta ja korvauskysymysten osittainen keskeneräisyys.

Esa Leinonen

Diatermian maadoituslevy voi herkistää

Potilas sai voimakkaan allergisen kosketusihottuman leikkauksessa käytetystä diatermian maadoituslevystä. Allergian aiheuttajaksi osoittautui maadoituslevyn akrylaattiliima, joka voi herkistää jo kerta-altistuksesta. Anestesiologien, kirurgien ja muiden maadoituslevyä käyttävien lääkäreiden tulisi olla tietoisia maadoituslevyn herkistävyydestä.

Lasse Kanerva, Kristiina Alanko

Väestövastuujärjestelmä 10 vuotta: edut ja mahdolliset haitat

Kansanterveyslain voimaantulon jälkeen suurin uudistus terveyskeskuksissa on ollut väestövastuujärjestelmän käyttöönotto. Väestövastuukokeilu käynnistyi 1980-luvulla suurimmissa kaupungeissamme ja nykyään sen piirissä on jo yli puolet suomalaisista. Järjestelmässä mukana olevat lääkärit ovat huomanneet työnsä muuttuneen itsenäisemmäksi, tehokkaammaksi ja taloudellisesti kannattavammaksi. Toisaalta väestövastuulääkäreillä on todettu suurempaa työuupumusta kuin sairaalalääkäreillä ja heidän on vaikeampi irrottautua esim. koulutustilaisuuksiin.

Mikko Kangas

Väitöskirjan avainhenkilöt: väittelijä, ohjaaja, esitarkastaja ja vastaväittäjä

Yli viidesosa suomalaisista lääkäreistä on väitellyt tai tekee väitöskirjaa. Väitöskirjan käytännön toteutuksen avainhenkilöitä ovat väittelijä itse, työn ohjaajat, esitarkastajat ja vastaväittäjä, joiden keskeisiä tehtäviä pohdimme artikkelissa. Väittelijän aktiivisuus ja sitoutuminen ovat tärkeitä sovitettaessa yhteen omaa tutkimuspanosta ja lukuisten yhteistyötahojen työtä. Ohjaajaksi ja esitarkastajaksi suostuttaessa on sovittava yhteistyön muodoista ja aikataulusta. Väitöskirjan ohjaajalla on keskeinen vastuu työn lopullisesta tieteellisestä tasosta. Huolellinen esitarkastus varmistaa väitöskirjan julkaisukelpoisuuden ja parantaa sen laatua. Onnistunut väitöstilaisuus on keskeinen osa tutkijan tieteellistä kasvua ja tärkeä tiedeyhteisöön liittymisrituaali. Hyväksytty väitöskirja on keskeinen osa tohtorintutkintoa, joka puolestaan avaa mahdollisuudet itsenäiseen tutkijanuraan.

Matti Isohanni, Matti Joukamaa, Taru Mäkikyrö

Hallintotuomioistuimet ja sairaanhoitopäätökset

Entistä useammat henkilöt kääntyvät hallintotuomioistuinten puoleen sairaanhoitoasioissa. He saattavat olla tyytymättömiä siihen, että heille ei ole annettu maksusitoumusta haluamaansa hoitoon tai että heiltä on evätty lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluva apuväline taikka he vaativat korvausta kunnalta yksityisesti hankkimastaan hoidosta.

Marita Liljeström

Vasemmistoliiton Veijo Puhjo: Valtionosuuksia lisättävä sosiaaliturvamaksuja porrastamalla

Vasemmistoliiton lääkärikansanedustajan Veijo Puhjon mielestä kuntien valtionosuuksia on lisättävä peruspalvelujen turvaamiseksi. Valtionosuuksien kasvattamisen edellyttämän lisärahan Puhjo hankkisi suurilta vientifirmoilta porrastamalla työnantajan sosiaaliturvamaksuja.

Suvi Sariola

Ralf Pettersson: Suomalainen tutkimus on kehittynyt huimasti!

Tällä hetkellä Suomessa vallitsee erittäin positiivinen tutkimusilmapiiri, mutta 1980-luvun alkupuolen huolestuttavan politisoitumisen aikana huippututkimus ja vapaa akateeminen tutkimus joutuivat ahtaalle. Suuntaus oli myöhemmin samanlainen Ruotsissakin. Ei ole kyse siitä, että pitäisi tehdä valinta soveltavan tutkimuksen ja perustutkimuksen välillä. Korkealuokkaista tieteenharjoitusta tarvitaan molemmilla aloilla, toteaa Ralf Pettersson, Tukholman Ludwig-instituutin johtaja, Karoliinisen instituutin molekyylibiologian henkilökohtaisen ylimääräisen professuurin haltija ja lääketieteen Nobel-komitean puheenjohtaja.

Eva Oldinger

Etanolin bakterio-koloninen metaboliareitti: sen entsymaattinen kapasiteetti ja in vivo merkitys

Monet normaalit suolistobakteerit sisältävät alkoholidehydrogenaasiaktiivisuutta ja metaboloivat etanolia. Tämän aktiivisuuden johdosta osa nautitusta alkoholista metaboloituu paksusuolessa bakteriokolonisen reitin välityksellä toksiseksi ja karsinogeeniseksi asetaldehydiksi. Tämän väitöskirjan tavoitteena on tutkia bakteriokolonisen reitin entsymaattista kykyä metaboloida etanolia ja asetaldehydia in vitro. Toisena tavoitteena on selvittää bakteriokolonisen reitin vaikutusta sekä etanolin kokonaispalamisnopeuteen että kroonisen alkoholinkulutuksen nopeuttamaan etanolin palamisnopeuteen in vivo.

Tatiana Nosova

Kipupotilas terveyskeskuksessa

Kivun esiintyvyyttä on tutkittu kohtalaisen paljon, mutta sen merkitys terveyspalveluiden käytön syynä on jäänyt vähemmälle huomiolle. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kivun yleisyys lääkäriin tulon syynä ja analysoida kipua sekä sen tutkimista ja hoitoa perusterveydenhuollossa.

Leptiinin fysiologiaa ihmisen elämänkaaren aikana

Leptiini on pääosin rasvasolun erittämä hormoni, jonka löytäminen 1994 vahvisti jo 1950-luvulla esitetyn teorian, jonka mukaan rasvakudos pystyisi itse säätelemään määräänsä erittämänsä viestin avulla. Kun perinnöllisistä tai ravitsemuksellisista syistä ylipainoisten hiirien osoitettiin laihtuvan leptiinihoidon seurauksena, paljon tieteellistä mielenkiintoa kohdistui leptiiniin siinä toivossa, että myös ihmisen ylipainoisuuteen löydettäisiin hoito. Ensimmäiset leptiinitutkimukset antoivat aiheen odottaa, että leptiinillä on tärkeä merkitys myös ihmisen energia-aineenvaihdunnan säätelyssä. Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin leptiinin fysiologiaa ihmisen elämänkaaren aikana, vastasyntyneistä vanhuksiin. Seerumin leptiinipitoisuudet mitattiin radioimmunologisesti. Lisäksi leptiinin kulkeutumista aivoihin selvitettiin nukutetuilla kaneilla, joille annettiin radioaktiivisella jodi-123:lla leimattua leptiiniä, ja leptiinin dynaamista kertymistä aivoihin seurattiin gammakuvauksella.

Heikki Koistinen

Diabetesta sairastavien lasten hypoglykemioiden oirekuva

Hypoglykemia on yleisin insuliinihoidon akuutti komplikaatio. Nykyisin myös lasten diabeteksen hoidossa tavoitellaan aikaisempaa tiukempaa hoitotasapainoa, mikä lisää hypoglykemioiden esiintymisriskiä. Hypoglykemioiden pelko saattaa muodostua hyvän hoitotasapainon saavuttamisen esteeksi.

Sarimari Tupola

Lyhyesti: Mahasyövän leikkausmenetelmät vertailussa

Japanissa mahasyövän hoitotulokset ovat huomattavasti paremmat kuin länsimaissa. Erityinen mielenkiinto on kohdistunut japanilaisten käyttämiin mahasyövän leikkaustekniikoihin, joissa vatsansisäisiä imusolmukkeita ja muuta kudosta poistetaan laajasti. Hollantilaiset ovat nyt verranneet laajaa leikkaustapaa (D2) konservatiivisempaan (D1) suuressa tutkimuksessa, johon satunnaistettiin 771 mahasyöpäpotilasta. Viiden vuoden kuluttua kummassakin ryhmässä oli sama määrä potilaita elossa (45 % ja 47 %), mutta laajempaan leikkaukseen liittyi enemmän komplikaatioita (43 % vs 25 %). Syyt japanilaisten erinomaisiin mahasyövän hoitotuloksiin ovat edelleen epäselvät.

Heikki Joensuu

Lyhyesti: Diabeteksen kestolla tai hoitotasapainolla ei yhteyttä luuntiheys-arvoihin

Puolassa seurattiin kahden vuoden ajan 54 insuliinihoitoisen diabeetikon ja 25 verrokin luuntiheysarvojen ja luuston metaboliaa kuvaavien markkereiden käyttäytymistä. Diabeetikoilla luuntiheysarvot olivat odotetusti pienempiä (diabeettinen osteopenia) ja seerumin alkalisen fosfataasin ja osteokalsiinin arvot suurempia. Kuitenkaan diabeteksen kesto, hoitotasapaino tai komplikaatiot eivät olleet yhteydessä luuntiheysarvoihin tai luustometaboliaan. Tulos voi vahvistaa epäilyjä, että diabeetikon osteopenia kehittyy eri mekanismin pohjalta kuin esimerkiksi mikroangiopatia. International

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Rokotuksia sikiökaudella?

Sikiön immuunijärjestelmää on pidetty hitaana ja epäkypsänä, ja tulehdusimmunisaation on luultu tapahtuvan passiivisesti, istukan läpi siirtyvien äidin vasta-aineiden avulla. Kuitenkin vastikään eläinkokeessa suoraan paviaanisikiöön ruiskutettu hepatiitti B -rokote sai aikaan sikiössä voimakkaan vasta-aineiden tuotannon ilman, että äidissä olisi tapahtunut vastaavaa. Paviaanin ja ihmisen raskaus ja immuunijärjestelmä ovat samankaltaisia, joten sama voisi olla mahdollista myös ihmisellä. Antigeenin ruiskuttaminen sikiöön ei nykyään ole ongelma. Onko tässä ratkaisu synnytyksessä ja neonataalikaudella uhkaaviin infektioihin?

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Astma, heinänuha ja krooninen bronkiitti

Suomalaisen kaksostutkimuksen yhteydessä helsinkiläiset ja turkulaiset kollegat selvittivät astman, heinänuhan ja kroonisen bronkiitin ilmentymien yhteyksiä 15 vuoden ajanjaksona prospektiivisesti. Tutkittavia oli 11 540. Astman esiintyvyyden todettiin kasvaneen lievästi vuodesta 1975 vuoteen 1990, miehillä 2,0 %:sta 2,9 %:iin ja naisilla 2,2 %:sta 3,1 %:iin. Heinänuhan esiintyvyys suureni miehillä 6,8 %:sta 11,8 %:iin ja naisilla 9,8 %:sta ja 15,3 %:iin. Sekä heinänuha että krooninen bronkiitti todettiin yleensä ennen astmaa, ja molemmat lisäsivätkin suhteellista riskiä sairastua astmaan. Tulokset vahvistavat kliinikoille varhaisen asioihin puuttumisen merkitystä.

Hannu Puolijoki

Toimiva menetelmä lapsen sukupuolen valikointiin: miten käy ihmiskunnan?

Kansanperinteen konstit sen paremmin kuin biokemian parhaat menetelmätkään eivät ole tähän saakka antaneet paljoa apua lapsen sukupuolen ennaltamääräämiseksi. Käyttämällä hyväksi kymmenkunta vuotta vanhaa havaintoa siitä, että X-kromosomi sisältää enemmän DNA:ta kuin Y-kromosomi, kehitettiin 1987 virtaussytometrinen menetelmä koe-eläinten X- ja Y-siittiöiden erottelemiseksi. Kun tällä tavoin rikastettua spermanäytettä lajitellaan lisää fluoresenssi in situ -hybridisaatioon perustuvalla X- ja Y-kromosomien merkkauksella, päästään jo lähes 90-prosenttiseen X- ja Y-siittiöiden erotteluun. Vain 2,8 %:n DNA-ero, Y-kromosomin heterokromatiinin biologinen vaihtelu ja useat muut metodiset tekijät aiheuttavat sen, että X-siittiö on helpommin tunnistettavissa.

Pertti Kirkinen