Moniresistentit bakteerit ja terveydenhuollon henkilökunta

Runsas mikrobilääkkeiden käyttö luo edulliset olosuhteet moniresistenttien bakteerikantojen leviämiselle, ja näiden bakteerien aiheuttamat ongelmat ovat lisääntymässä. Jotta moniresistenttien bakteerien leviämistä sairaaloissa voitaisiin mahdollisimman tehokkaasti jarruttaa, on tärkeää kohdistaa voimavarat oikein. Henkilökunnan seulontaviljelyt voivat olla arvokas keino MRSA-epidemioiden torjunnassa, mutta niitä tulee käyttää valikoiden. MRSA-kolonisaationäytteiden oton, kantajuuden hoidon ja työstä pidättämisen tulee tapahtua hyvässä yhteisymmärryksessä työntekijän kanssa. Henkilökunnan VRE-kantajuutta ei pääsääntöisesti tule etsiä seulontanäytteillä. Kansallisissa ohjeissa tilanteista, joissa henkilökunnassa epäillään ja heillä todetaan moniresistentin bakteerin kantajuus, ei ole tapahtunut muutoksia.

Outi Lyytikäinen, Jaana Vuopio-Varkila, Pirkko Kotilainen, Sekä Mrsa- Ja Vre-Asiantuntijatyöryhmän Jäsenet

Levinneen melanooman hoito solunsalpaajan ja interferonin yhdistelmällä

Ihomelanooma on viime vuosina maailmanlaajuisesti yleistynyt nopeammin kuin minkään muun syövän. Suomessa todetaan vuosittain noin 500 uutta ihomelanoomaa eli tummasolusyöpää. Tärkein syy taudin lisääntymiseen on ihmisten altistuminen auringon ultraviolettisäteilylle. Suurin osa tapauksista on varsin pinnallisia kasvaimia ja potilaat voidaan parantaa leikkaushoidolla. Levinneen melanooman hoitotulokset ovat kuitenkin edelleen melko vaatimattomat ja parempia hoitomuotoja tarvitaan. Väitöskirjatyön tarkoituksena oli pyrkiä löytämään taudin käyttäytymistä ennustavia tekijöitä ja kehittää tehokkaampi yhdistelmähoito levinneeseen melanoomaan.

Marjo Hahka-Kemppinen

Geenipaikat Järvi-Hakola-Nasun taudille ja kaksisuuntaiselle mielialahäiriölle

Järvi-Hakola-Nasun tauti (polykystinen lipomembranoosi osteodysplasia sekä sklerosoiva leukoenkefalopatia, PLO-SL) on harvinainen peittyvästi periytyvä dementia, johon liittyvät luuston kystat. Se johtaa kuolemaan noin 40 vuoden iässä. Tauti alkaa varhaisessa aikuisiässä psyykkisin oirein, esimerkiksi sosiaalisena estottomuutena ja keskittymiskyvyn puutteena, sekä kivuilla ja murtumilla raajojen luissa.

Petra Pekkarinen

Oksidatiivinen stressi ja low-density-lipoproteiinin hapettuminen aikuistyypin diabetesta sairastavilla

Sepelvaltimotauti ja munuaistauti ovat aikuistyypin diabetesta sairastavilla merkittävästi yleisempiä kuin ei-diabeetikoilla. Hyperglykemian arvellaan olevan keskeisessä asemassa näiden komplikaatioiden synnyssä, mutta biokemiallisia mekanismeja, joilla komplikaatiot kehittyvät, ei kuitenkaan tunneta hyvin. Hyperglykemia voi aiheuttaa ns. vapaiden happiradikaalien lisääntynyttä muodostusta, mikä voi puolestaan johtaa proteiinien, lipidien ja nukleiinihappojen oksidaatioon, eli lisätä ns. oksidatiivista stressiä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella oksidatiivisen stressin ja low-density-lipoproteiinin (LDL) hapettumisen yhteyttä sepelvaltimotaudin ja munuaistaudin esiintymiseen aikuistyypin diabetesta sairastavilla.

Janne S. Leinonen

Mahasyövän ennustetekijöitä

Mahasyöpä on edelleen pahamaineinen sairaus, sillä diagnoosihetkellä tauti on usein levinnyt niin pitkälle, ettei parantavaa hoitoa ole. Potilaan 5-vuotisennuste tuumorin poistoleikkauksen jälkeenkin on suomalaisissa aineistoissa vain 20-45 %. Mahasyövän levinneisyyttä kuvaava TNM-luokitus on tärkein eloonjäämistä ennustava tekijä, mutta yksittäisen potilaan ennustetta voi sen avulla määrittää vain karkeasti. Tässä tutkimuksessa oli tarkoitus etsiä muita mahasyövän uusiutumiseen ja syöpäkuolemaan vaikuttavia tekijöitä histopatologian keinoin.

Leena Setälä

Lyhyesti: Työmäärä ja sydäninfarkti

Japanilaistutkijat ovat selvittäneet, miten päivittäinen työtuntien määrä suhteutuu sydäninfarktin ilmaantumiseen. 195:tä infarktiin sairastunutta miestä verrattiin 331 vastaavanikäisen kohorttiin. Jos päivittäinen työmäärä oli alle 7 tuntia, oli infarktiriski kolminkertainen verrattuna siihen, että työskenteli 7-9 tuntia päivässä. Jos työmäärä ylitti 11 tuntia päivässä, riski oli taas lähes kolminkertainen 7-9 tuntia päivässä työskentelevien vaaraan verrattuna. Vähän työskentelevien infarktilöydös voi selittyä sillä, että henkilöt ovat työttömiä tai sairaita. Pitkiä päiviä tekevien infarktiriski ei ollut odottamaton löydös.

Robert Paul

Lyhyesti: Interferonista hyötyä metastasoituneessa munuaissyövässä

Subkutaanisesti annetun alfa-interferonin on nyt havaittu satunnaistetussa tutkimuksessa pidentävän elinikää progestiinihoitoon verrattuna potilailla, joilla on metastasoitunut munuaissyöpä (n = 335). Interferonia annettiin subkutaanisesti 10 MU kolmesti viikossa, ja progestiinia (medroksiprogesteroniasetaatti) 300 mg päivässä per os. Kuolemien määrä oli interferoniryhmässä 28 % pienempi ja keskimääräinen elinikä piteni 2,5 kuukautta (8,5 vs 6 kuukautta). Syöpä kuitenkin eteni hoitoryhmästä riippumatta lähes kaikilla viimeistään noin 15 kuukauden kuluttua hoidon aloittamisesta, ja interferonihoitoon liittyi melko paljon sivuvaikutuksia.

Heikki Joensuu

Lyhyesti: You're nuts!

Nurses' Health Studyssa todettiin, että pähkinät suojaavat sepelvaltimotautitapahtumilta ja -kuolemalta. Seurannassa olleista yli 86 000 sairaanhoitajasta 1 255:lle tuli sydäntapahtuma. Sellaisilla hoitajilla, jotka söivät yli 150 grammaa pähkinöitä viikossa, sydäntapahtuman riski oli vain 65 % (95 %:n luottamusväli 53-11 %) pähkinöitä kokonaan karttavien tai alle 30 grammaa kuukaudessa syövien riskistä. Tulos pysyi samana, vaikka tilastoja korjattiin kaikenlaisten häiriömuuttujien suhteen. Pähkinöissä on runsaasti monityydyttymättömiä rasvahappoja. Sydämen kannalta turvallinen dieetti alkaa muuten olla allergikon painajainen: punaviini ja pähkinät. Tulee ihan joulu mieleen.

Robert Paul

Lyhyesti: Mitomysiini sädeherkistäjänä

Syövän hoidon tuloksia voidaan joskus parantaa perin yksinkertaisesti ja jo vuosikymmeniä käytössä olleella lääkkeellä. Itävaltalaiset satunnaistivat 188 potilasta, joilla oli suurikokoinen (yleensä T3 tai T4) pään ja kaulan alueen syöpä joko tavanomaiseen sädehoitoon (70 Gy, yhteensä 35 hoitokertaa), nopeutettuun sädehoitoon (55 Gy, 17 hoitokertaa) tai nopeutettuun sädehoitoon ja saamaan lisäksi yhden annoksen mitomysiiniä suoneen sädehoidon aikana (20 mg/m2). Parhaiten meni mitomysiiniä saaneilla. Täydellinen hoitovaste tuli 67 %:lle, nopeutetussa sädehoidossa 58 %:lle ja tavanomaisessa sädehoidossa 43 %:lle (p < 0,05). Myös elinaika piteni mitomysiiniä saaneilla tilastollisesti merkitsevästi. Tämän solunsalpaajahoidon hinta on noin 700 markkaa eikä sen antaminen suoneen sekään paljoa resursseja vaadi.

Heikki Joensuu

Myelooman kemoterapia puntarissa

Jo miltei Aatamin ajoista lähtien myelooman perushoito on ollut vanha kunnon MP-kuuri eli melfalaani ja prednisoni. Tätä medisiinan kiintotähteä on yritetty syrjäyttää milloin minkäkinlaisella lääkeyhdistelmällä, mutta yleensä vaatimattomalla menestyksellä. Samoilla linjoilla on uusi perinpohjainen meta-analyysi, johon oli yhdistetty potilaskohtaiset tiedot 20 satunnaistetusta tutkimuksesta ja 4 930 potilaasta, joista oli saatu käyttöön potilaskohtaiset tiedot. Lisäksi analyysiin otettiin mukaan seitsemän satunnaistettua tutkimusta ja 1 703 potilasta pelkästään kirjoitetusta raportista saatujen tietojen perusteella. Kaikissa 27 tutkimuksessa MP-kuuria oli verrattu vähintään kolme eri lääkettä sisältävään muuhun yhdistelmään.

Heikki Joensuu

Trombofiiliset mutaatiot mukana vaikeissa raskauskomplikaatioissa

Vaikka mikrotrombit, hyytymistekijöiden muutokset ja heikentynyt istukkaperfuusio on osattu liittää pre-eklampsiaan, selittämättömään sikiön kuolemaan, sikiön kasvun hidastumiseen ja istukan ennenaikaiseen irtoamiseen, ilmiöiden syy-seuraussuhteista ei ole varmaa tietoa. Trombimuodostusta suosivat mutaatiot näyttävät yllättävän tavallisilta naisilla, jotka saavat raskauden aikana jonkin näistä komplikaatioista.

Pertti Kirkinen

Protrombiinin mutaatio laskimotukoksen vaaratekijänä

Perinnöllisen laskimotukostaipumuksen selvittämisessä edetään edelleen vauhdikkaasti. Uusin löytö on protrombiinin geenin transloimattomalla alueella oleva pistemutaatio (F II G20210A). Sen esiintyvyys suomalaisessa väestöaineistossa oli 1,1 % ja Veripalvelun hemostaasiosastolle lähetetyissä laskimotukospotilaiden näytteissä 2,7 %; ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Kuitenkin potilailla, joiden sukulaisillakin oli ollut laskimotukoksia, mutaation esiintyvyys oli selvästi suurempi, 4,2 %. Mutaation todennäköisyys oli laskimotukospotilailla yli kaksinkertainen ja sukuanamneesin yhteydessä lähes nelinkertainen verrattuna todennäköisyyteen väestössä. Protrombiinin mutaatio ei ole yksittäisenä löydöksenä voimakas laskimotukoksille altistava tekijä, mutta yleisyytensä vuoksi sen merkitys korostuu vaaratekijöiden yhdistelmissä. Tässä tutkimuksessa lähes kolmasosalla tutkituista todettiin vähintään yksi laskimotukosvaaraa lisäävä hyytymishäiriö.

Leena Hakala, Mari Haikonen, Elina Vahtera, Vesa Rasi, Tom Krusius

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 7/1999 Kommentteja

Psykologinen jälkipuinti ja traumaattisten muistojen jäsentyminen kertomuksiksi

Traumaattisten kokemusten psykologisia vaikutuksia on tutkittu pitkään. Psyykkisten haittojen ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi on kehitetty paitsi lääkehoitoa, myös erilaisia psykologisia menetelmiä. Suomessakin nykyisin laajasti käytössä oleva menetelmä on psykologinen jälkipuinti eli debriefing. Yksi menetelmän tavoitteista on kokemuksen osatekijöiden integrointi verbaalisella tasolla loogiseen kertomuksen muotoon. Psykologisen jälkipuinnin tuloksellisuudesta ei kuitenkaan ole yksiselitteistä tieteellistä näyttöä, vaan tähänastiset tutkimustulokset ovat osittain ristiriitaisia. Tässä tutkimuksessa verrataan Estonia-katastrofin jälkipuintiin osallistuneiden kokemuksia sellaisten henkilöiden kokemuksiin, jotka eivät osallistuneet jälkipuintiin. Tutkimuksessa verrataan toisiinsa koehenkilöiden kirjoittamien kertomusten loogisuutta ja kokemuksen jäsentyneisyyttä.

Liisa Eränen, Jura Paavola, Anna Kajanne

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 7/1999 Kommentteja

Polven rasituskiputilat - käypä diagnostiikka ja hoito

Polven erilaiset kiputilat ovat yleinen ongelma kaikenikäisiä potilaita hoidettaessa. Syy kiputilaan voi löytyä polvea ympäröivistä tai nivelen sisäisistä kudoksista. Taustalla voi olla mm. nivelrikko, yksittäinen tapaturma, liiallinen toistuva kuormitus, rakenteellinen tai joskus tulehduksellinen syy. Hyvä anatomian tuntemus ja kliininen tutkimustaito luovat perustan diagnostisten testien ja tutkimusten suorittamiselle. Tarkka diagnoosi on oikean hoidon perusta, mutta esim. vanhojen traumojen jälkitilat muodostavat usein erotusdiagnostisen ongelman. Polven rasituskiputiloja hoidetaan ensisijaisesti konservatiivisesti kuormitusta muuntamalla, tulehduskipulääkkeillä ja fysioterapialla. Leikkaushoidon tarve arvioidaan, jos kipu kroonistuu.

Urho Kujala

Migreenin täsmälääkkeet

Migreenin täsmälääkkeillä tarkoitetaan migreenikohtausten hoitoon kehitettyjä serotoniinireseptoriin vaikuttavia valmisteita, joita käytetään vain primaareihin vaskulaarisiin päänsärkyihin. Ergotamiinin ja triptaaniryhmän pioneerin sumatriptaanin ohelle markkinoille ovat tulleet tsolmitriptaani ja naratriptaani, ja myös ritsatriptaani on myynnissä Suomessa. Eletriptaani on faasin III tutkimuksissa. Uusien triptaanien etuja ovat vaikutuksen nopeampi käynnistyminen suun kautta annosteltaessa, parempi teho, parempi siedettävyys ja vähäisempi migreenisäryn uusiutumisen riski. Triptaanit eivät kuitenkaan sovellu kaikille potilaille vasta-aiheidensa, sivuvaikutustensa tai rajallisen tehonsa vuoksi, joten migreenin hoito on räätälöitävä yksilöllisesti.

Maija Haanpää, Markus Färkkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030