Virtsateiden yleisimmän pahanlaatuisen kasvaimen, virtsarakkosyövän, diagnostiikan ja seurannan perusta on virtsarakon tähystys ja virtsan irtosolututkimus. Eri tutkijoiden ja samankin tutkijan eri ajankohtina tekemän irtosolututkimuksen herkkyys tunnistaa kasvain vaihtelee kuitenkin melkoisesti. Kasvaimen erilaistumisaste ja kasvusyvyys vaikuttavat menetelmän herkkyyteen siten, että se on huonoin hyvin erilaistuneilla ja pinnallisilla kasvaimilla, joita virtsarakkosyöpäkasvaimista on kuitenkin suurin osa. Parin viime vuoden aikana on markkinoille tullut uusia, helpommin tulkittavia kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia testejä käytettäviksi virtsarakkosyövän diagnostiikassa ja seurannassa. Tässä artikkelissa esittelemme näitä uusia menetelmiä sekä omia kokemuksiamme niiden kliinisestä käytöstä.