Lapsen pelko ja sen hallinta lääkärin tai hammaslääkärin vastaanotolla

Lääkärin tai hammaslääkärin vastaanotolle tulevalla lapsella on monia pelon aiheita, joista osa voi aikuisen mielestä tuntua täysin käsittämättömiltä ja aiheettomiltakin. Jotta lapsen pelko hammashoitoa kohtaan voitaisiin estää, on ensiarvoisen tärkeää valmistaa lasta riittävän ajoissa vastaanottoa ja varsinkin vastaanotolla tehtäviä toimenpiteitä varten. Tämän asian merkitystä olisi syytä korostaa jo esimerkiksi neuvolakäyntien yhteydessä, jotta vanhemmat oppisivat oikean toimintamallin.

Tuula Manner, Päivi Haapasalo, Sára Karjalainen

Sarveiskalvon kilpihaavauma - harvinainen vernaalisen keratokonjunktiviitin komplikaatio

Allerginen konjunktiviitti on varsin tavallinen ongelma ja saadaan lähes aina hoidetuksi paikallisilla ja systeemisillä allergialääkkeillä. Jotkut allergisen konjunktiviitin muodot saattavat kuitenkin olla vaikeahoitoisia ja jopa näköä uhkaavia. Silmän etuosien tutkiminen biomikroskoopilla on aiheellinen etenkin nuorten potilaiden allergisten silmäoireiden pitkittyessä, jotta vaikeammat allergisen konjunktiviitin muodot kyetään ajoissa tunnistamaan.

Tapio Ihanamäki, Heikki Seppä

Työlääketiede tänään - työperäisten sairauksien tutkiminen edellyttää yhteistyötä

Työterveyslääkäri tietää, miten toimia esimerkiksi silloin, kun potilas väittää oireidensa pahenevan vaikkapa työpaikan pölystä, mutta muiden alojen lääkäreille menettelytavat eivät ole tuolloin yhtä selviä. Vaikka potilas voi olla intuitiivisesti oikeassa, lääkäri saattaa torjua potilaan epäilyt erityisesti silloin, kun hän ei itse tiedä asiasta riittävästi. Kun potilas ohjataan työterveyslääkärin vastaanotolle, saadaan työlääketieteellinen tietämys osaksi potilaan tutkimusta. Lukumäärältään yleisimmät työperäiset sairaudet ja ammattitaudit, esimerkiksi useimmat ärsytysihottumat ja rasitusvammat, on perinteisesti tutkittu ja hoidettu perusterveydenhuollossa, terveyskeskuksissa tai työterveyshuollossa.

Jukka Uitti

Hammashoidon sairausvakuutuskorvaukset - millainen lääkärin lähete ja milloin?

Sairausvakuutus korvaa nuorempien ikäluokkien sekä rintamaveteraanien hammashoitoa. Vanhemmat, 1955 ja sitä ennen syntyneet, saavat korvausta vain yhdestä tutkimuskäynnistä kolmen vuoden aikana. He voivat saada korvausta myös muun kuin hammassairauden parantamiseksi välttämättömästä hammashoidosta tiettyjen sairauksien yhteydessä, jolloin tarvitaan oikeanlainen lääkärin lähete.

Aira Lahtinen

Kokemuksia etäkonsultaatioista Peijaksen sairaalassa

Lähetejärjestelmä muodostaa erikoissairaanhoitoa ja perusterveydenhuoltoa sitovan yhteyden. Nykyaikaiseen tietotekniikkaan perustuvassa sähköisessä lähetejärjestelmässä voidaan siirtää perinteistä lähetetekstiä ja laboratoriotuloksia, mutta myös kuvantamistuotteita ja videokuvaa. Tällaisessa toiminnassa lähete voidaan käsittää potilaan hoitoa koskevaksi konsultaatioksi, joka voi johtaa tilaukseen. Kokemuksia etäkonsultaatioista on Peijaksen sairaalan sisätautien poliklinikassa, ja laajemmin etäpoliklinikkatoiminnan vaikutuksia selvitetään paraikaa tekeillä olevassa tutkimuksessa.

Kari Harno

Potilasasiakirjat arkistoidaan terveyskeskukseen yksityislääkärin luopuessa vastaanotostaan

Mitä tehdä potilasasiakirjoille, kun yksityislääkäri lopettaa vastaanottonsa?

Suvi Sariola

Kokeellinen ohutsuolensiirtomalli

Suolensiirto on uusimpia tulokkaita elimensiirtokirurgian laajenevassa valikoimassa. Tavoitteena on parantava hoito potilaille, joiden oma ohutsuoli on sairauden vuoksi poistettu tai toimimaton. Vaikka ihmisille tehtyjä siirtoja on maailmanlaajuisesti raportoitu yli 200, voidaan suolensiirtotoimintaa yhä luonnehtia kokeelliseksi. Keskeisimpiä ongelmia ovat hallitsematon siirteen hyljintä ja sen huono toiminta. Suolisiirteen hyljintää voidaan hallita paremmin, kun siirteenä käytetään vain osaa ohutsuolesta. Ohutsuolisiirteen huonoon toimintaan johtavat tekijät sekä siirron aiheuttamat muutokset ruoansulatuskanavan fysiologiassa ja vaikutukset jäljelle jääneen ohutsuolen mukautumiskasvuun (adaptaatioon) tunnetaan vielä huonosti.

Mikko Pakarinen

Kroonisen kriittisen alaraajaiskemian hoito

Krooninen kriittinen alaraajaiskemia syntyy pitkälle kehittyneen valtimokovetustaudin seurauksena. Alentunut valtimoverenkierto uhkaa jalan elinkelpoisuutta ja pahimmillaan kehittyy kuolio. Väestön ikääntyessä ongelma yleistyy. Aikaisemmin hoito oli yksiselitteinen; tehtiin raaja-amputaatio potilaan hengen pelastamiseksi. Verisuonikirurgian kehitys on luonut mahdollisuuksia parantaa verenkiertoa niin, että nykyisin on mahdollista estää kuolion kehittyminen ja välttää amputaatio.

Michael Luther

Varhaislapsuuden hengenahdistuksen hoito

Hengitystietulehdukseen liittyvä hengenahdistus on tavallisin sairaalahoitoon johtava tautiryhmä varhaislapsuudessa. Hengitystietulehduksen aikana osalla lapsista keuhkoputket ahtautuvat limakalvoturvotuksen, liman tai keuhkoputkien supistumisen vuoksi. Keuhkoputkien ahtautuminen ilmenee uloshengityksen vaikeutumisena ja vinkumisena, ja kliinisesti taudinkuva on hyvin samankaltainen pienten lasten astman kanssa. Jopa kolmella neljästä sairaalahoitoon joutuneesta lapsesta hengenahdistus toistuu vuoden kuluessa ja vielä noin puolella kolmen vuoden kuluttua. Tämän tutkimuksen päätavoitteina oli selvittää miten varhaislapsuuden hengenahdistusta tulisi hoitaa, voidaanko hengenahdistusten uusiutumista vähentää anti-inflammatorisella lääkityksellä, ja tutkia astman kehittymistä ennustavia tekijöitä näillä lapsilla.

Tiina M. Reijonen

Kemoterapialla hoidettujen multippelia myeloomaa sairastavien potilaiden ennuste

Multippeli myelooma on luuytimen soluista lähtöisin oleva pahanlaatuinen veritauti, johon toistaiseksi ei ole olemassa parantavaa hoitoa. Taudin kulku ja potilaiden elinaika vaihtelevat kuitenkin suuresti. Myelooma on pääasiassa iäkkäiden ihmisten tauti, sillä enemmän kuin puolet potilaista on yli 70-vuotiaita.

Tiina Oivanen

Hyytymishäiriöt runsaiden kuukautisten syynä

Niin tavallinen kuin menorragiapotilas onkin gynekologin vastaanotolla, löytyy runsaisiin kuukautisiin syy vain noin joka toiselta potilaalta. Brittitutkijat ovat selvittäneet, miten tavallista on, että runsaista kuukautisista kärsivillä naisilla on hemostaasin häiriö.

Robert Paul

Uusi suomalainen tauti

HYKS:n lastenklinikka on yhdessä Kansanterveyslaitoksen kanssa löytänyt uuden, elämän alkumetreillä kuolemaan johtavan oireyhtymän.

Robert Paul

Rintamaidon laktadheriini torjuu rotaviruksia

Rintaruokinta vähentää lasten ripulitautien ilmaantuvuutta yleensä ja lievittää rotaviruksien aiheuttamien ripulien oireita. Maidon rasvapallosten pintakalvossa kiinni oleva laktadheriini on soluviljelmissä ja koe-eläintutkimuksissa osoittautunut tehokkaaksi rotavirusten torjujaksi.

Matti Viljanen

Ei sittenkään syöpä

Mammografiaseulonnassa herännyt väärä syöpäepäily voi aiheuttaa säikähdyksen lisäksi myös kustannuksia ja morbiditeettia. Väärän positiivisen löydöksen vaara suurenee seulontatutkimusten määrän lisääntyessä, mutta tarkkaa tietoa väärien positiivisten löydösten määrästä ja merkityksestä on ollut vain vähän. Asian selvittämiseksi Yhdysvalloissa on nyt tutkittu retrospektiivisesti 2 400:n 40-69-vuotiaan naisen vaiheita 10 seulontavuoden ajalta, jolloin heille tehtiin 9 762 mammografiakuvausta ja 10 905 rintojen kliinistä tutkimusta.

Heikki Joensuu

Valonpilkahdus syöpätilastoissa

Yhdysvalloista kuuluu kummia. Totuttuamme jo ajatukseen, että uusien syöpädiagnoosien määrä kasvaa vuosi vuodelta teollistuneissa maissa, raportoidaan nyt Atlantin takaa, että syövän insidenssiluvut ovat muutaman vuosikymmenen kestoisen yhtämittaisen nousun jälkeen alkaneet laskea.

Heikki Joensuu

Kaihileikkausjonossa olevien potilaiden näöntarkkuuden muutos

Kaihileikkauksen keskimääräinen jonotusaika on Vaasan keskussairaalassa yli vuoden pituinen. Tänä aikana yli neljäsosalla potilaista leikattavan silmän näöntarkkuus heikkeni huomattavasti. Toisaalta noin puolella potilaista ei tapahtunut merkittävää näöntarkkuuden muutosta. Paremman silmän muutokset olivat samansuuntaiset, mutta pienemmät. Suurin osa potilaista on iäkkäitä, joten yli vuoden pituinen jonotusaika on merkittävä osa heidän jäljellä olevasta eliniästään. He myös menettävät kaihileikkauksen tuoman näönparannuksen mahdollisuuden jonotusaikana.

Jaakko Leinonen, Leila Laatikainen

Nuorten kokema avuntarve ja hoitoon hakeutuminen masentuneisuuden vuoksi

Nuoruusiän masennuksen tunnistaminen ja vaikeusasteen määrittäminen on hankala tehtävä. Tamperelaisilta peruskoulun 8- ja 9-luokkalaisilta kysyttäessä yli 15 % ilmoitti potevansa jonkinasteista masennusta. Vakavasta masennuksesta kärsivistä vajaa puolet koki tarvitsevansa apua. Suurin osa masentuneista nuorista ei tunnista avun tarvetta eikä hae apua terveydenhuollosta. Kouluterveydenhuollossa tulisi kiinnittää erityisesti huomiota nuorten masentuneisuuden varhaiseen havaitsemiseen ja hoitoon hakeutumisen tukemiseen. Selvitys tehtiin Kouluterveys 1997 -tutkimuksen kyselyaineistosta.

Outi Lukkari, Riittakerttu Kaltiala-Heino, Matti Rimpelä, Päivi Rantanen

Kuumeinen diabeetikko - hoida ennen koomaa

Tulehdustautiin sairastuneen diabeetikon sokeritasapaino huononee usein ja samalla äkillisten, jopa hengenvaarallisten aineenvaihdunnan komplikaatioiden vaara suurenee. Diabeettinen ketoasidoosi, hyperosmolaalinen ei-ketoottinen tila ja laktaattiasidoosi ovat verrattain harvinaisia tiloja, mutta ne ovat hyvin estettävissä, kun diabeetikko tai häntä hoitavat henkilöt huolehtivat sairauspäivien aikana riittävästä nesteytyksestä sekä oikeasta oireen- ja syynmukaisesta lääkityksestä. Jos kotihoito ei riitä ja ongelmia kehittyy, ajoissa aloitettu sairaalahoito estää näihin usein tavallisten tulehdustautien laukaisemiin tiloihin liittyvän kuolleisuuden.

Olli Arola

Vaskuliittien kliininen kuva ja diagnostiikka

Vaskuliitit ovat kirjava joukko sairauksia, joissa verisuonten seinämässä on jonkinasteinen tulehdus. Niiden vauriomekanismi on immunologinen, joskin eri taudeissa erilainen. Vaskuliittien diagnostiikka ja seuranta on tarkentunut sen jälkeen, kun valkosoluvasta-aineet löydettiin; niitä esiintyy erityisesti pienten suonten vaskuliiteissa, kuten Wegenerin granulomatoosissa, mikroskooppisessa polyangiitissa ja Churg-Straussin oireyhtymässä. Vaskuliittien hoidotulokset ovat parantuneet, kun käyttöön on otettu kortikosteroidin ja solunsalpaajien yhdistelmähoito. Hoito aloitetaan aina erikoissairaanhoidossa, mutta jatkohoito järjestetään yleensä yhteistyössä avoterveydenhuollon kanssa. Monet vaskuliitit ovat kroonisia sairauksia, ja potilaiden seuranta kestää vuosia.

Jukka Mustonen, Markku Korpela, Anna-Maija Haapala, Ari Miettinen

Punkkien välityksellä tarttuvat infektiot

Puutiaisen pureman seurauksena voi Suomessa sairastua lähinnä kahteen tautiin, Lymen borrelioosiin (LB) tai puutiaisaivokuumeeseen (TBE). Puutiaiset (Ixodes ricinus -ryhmä) ovat erittäin yleisiä Ahvenanmaalla sekä saaristoalueella, mutta niitä esiintyy koko Etelä- sekä Keski-Suomessa, ja ne ovat aktiivisia huhti-toukokuusta aina loka-marraskuuhun asti. Tartuntariskiin vaikuttavat puutiaisten esiintymistiheys, ajan pituus, jonka punkki on ollut kiinnittyneenä ihmiseen sekä se, miten suuri osuus alueen puutiaisista kantaa borreliaa tai puutiaisaivokuumevirusta.

Jarmo Oksi