Ikääntyvät kehitysvammaiset - haaste terveydenhuollolle

Kehitysvammaisten eliniän pidentyessä on syntynyt uusi väestöryhmä: ikääntyneet kehitysvammaiset. Ryhmän erityispiirteenä on kehitysvammaisuuteen liittyvät vanhenemisongelmat, joita tuottavat mm. ikääntyneen kehitysvammaisen määrittelyn vaikeus, ryhmän monimuotoisuus ja lääketieteellisten ongelmien moninaisuus. Kehitysvammaisten terveydelliset ongelmat liittyvät kiinteästi elämässä selviytymiseen ja asumiseen. Kun kehitysvammaiset ovat siirtyneet pois laitoksista avoyksikköihin, on heidän terveydenhuoltonsa siirtynyt avoterveydenhuoltoon. Avohuoltoa suunniteltaessa on terveyspalveluihin kiinnitettävä erityistä huomiota, koska avohuollon palvelujen piirissä olevien kehitysvammaisten määrä kasvaa jatkuvasti.

Kristiina Patja, Matti Iivanainen

Luuntiheysmittaukset ja osteoporoosi

Osteoporoosi altistaa varsinkin ikääntyneet naiset lonkka-, ranne- ja nikamamurtumille. Erityinen huolenaihe ovat lonkkamurtumat niihin liittyvän sairastuvuuden, kuolleisuuden ja sosiaalisten haittojen aiheuttamien korkeiden kustannusten takia. Niinpä eri puolilla maailmaa etsitään keinoja, joilla riskiyksilöt voitaisiin tunnistaa. Tutkimuksen kohteena ovat olleet myös interventiot, jotka voisivat auttaa ehkäisemään murtumia. Luun mineraalitiheyden mittaamiseksi ja korkean riskin yksilöiden tunnistamiseksi on kehitetty erilaisia menetelmiä. Riskipotilaille on suositeltu hoidoksi hormonikorvaushoitoa ja joissakin maissa lohen kalsitoniinia.

Risto P. Roine

Nuoren lääkärin työuran ensimmäiset vuodet

Lääkärien täystyöllisyys ennen vuotta 1988 ja lääkärityöttömyyden uhka 1990-luvulla heijastuivat nuorten lääkärien työuraan. Asiaa tutkittiin vertailemalla Nuori Lääkäri 88 ja Lääkäri 93 tutkimusten tuloksia. Ammatillisesti kiinnostava työ, sijaintipaikkakunta sekä lääkärin perhesuhteet olivat tärkeimmät työpaikan valintaan vaikuttavat tekijät. Työuran ensimmäisille vuosille oli tyypillistä toimiminen koulutusyksikön läheisyydessä. Eniten suosiotaan lisäsi terveyskeskuslääkärin työ.

Kari Mattila, Irma Virjo, Esko Kumpusalo, Liisa Neittaanmäki, Harri Hyppölä, Santero Kujala, Riitta Luhtala, Hannu Halila, Mauri Isokoski

Laivatyö ja merimiesten lääkärintarkastukset

Suomessa on noin 12 000 merimiestä, jotka joutuvat käymään lääkärintarkastuksissa ammattinsa vuoksi yleensä kahden vuoden välein. Vaikka merenkulkuhallituksen nimeämät ns. merimieslääkärit tekevät nämä lääkärintarkastukset, saattaa jokainen lääkäri joutua tekemään tarkastuksen joskus. Merimiehen lääkärintarkastuksen tavoitteena on, että työntekijä on fyysiseltä ja psyykkiseltä terveydeltään kelvollinen siihen toimeen, johon hän pyrkii. Työntekijällä ei saa olla missään tapauksessa sellaista vammaa tai sairautta, joka vaarantaa meriturvallisuutta tai muiden aluksissa olevien henkilöiden turvallisuutta tai terveydentilaa.

Heikki Saarni

Geeniseulontatyöryhmä: Vakuutusyhtiöllä ja työnantajalla ei oikeutta vaatia geenitutkimuksen tuloksia

Vakuutusyhtiöillä, työnantajilla tai viranomaisilla ei ole oikeutta vaatia geenitutkimuksen tuloksia eikä testejä saa asettaa vakuutuksen saamisen tai työhönpääsyn edellytykseksi. Näin ehdottaa professori Leena Palotien johdolla työskennellyt geeniseulontatyöryhmä. Geeniseulonnan pitäisi myös olla luvanvaraista ja seulontojen seurantaa varten olisi perustettava asiantuntijaryhmä.

Suvi Sariola

Tasapainoelin- silmäheijasteen määritys päänravistustestillä

Tasapainon häiriintyminen koetaan yleensä huimauksena, joka on yleisimpiä oireita, jonka vuoksi ihmiset hakeutuvat lääkärin vastaanotolle. Sisäkorvan tasapainoelimellä on tärkeä osuus tasapainon säätelyssä. Tasapainoelin osallistuu eri heijasteratojen kautta sekä silmien liikkeiden että kehon lihasten toiminnan säätelyyn, jotta näkö säilyisi terävänä ja kehon tasapaino vakaana. Nykyisten sisäkorvan tasapainoelin-silmäheijasterataa mittaavien menetelmien, kuten elektronystagmografian, ongelmana on ollut se, että ne määrittävät puutteellisesti potilaan sen hetkistä toiminnallista tilaa.

Timo Hirvonen

Istukkagonadotropiinin ja sen alayksiköiden diagnostinen käyttö ja metabolia raskauden aikana

Istukkagonadotropiini (hCG) on kahdesta alayksiköstä (hCGalfa ja hCGbeeta) koostuva istukan erittämä hormoni, jonka määrittämiseen mm. tavalliset raskauskokeet perustuvat. Istukkagonadotropiinin ja sen alayksiköiden käyttöä alkuraskauden ongelmien diagnostiikassa ja hoidon seurannassa sekä hCG:n käyttäytymistä kohdunulkoisen raskauden seurantahoidon aikana tutkittiin viidessä osatutkimuksessa käyttäen uusia, tarkkoja määritysmenetelmiä.

Juha Korhonen

Keuhkopöhön hoitovertailu - nitraatit esiin

Sekä furosemidia että nitraatteja käytetään sydämen akuutin vajaatoiminnan ensihoidossa mutta sitä, missä suhteessa näitä lääkkeitä on paras käyttää, ei tiedetä. Furosemidin edullinen vaikutus perustuu laskimoiden laajenemiseen ja diureesin käynnistymiseen. Sen haittana on kuitenkin sympaattisen hermoston aktivoituminen ja siitä seuraava valtimoiden supistuminen. Nitraatit laajentavat pieninä annoksina laskimoita ja annoksen kasvaessa tulee mukaan kuvaan valtimoiden laajeneminen. Usein vajaatoimintapotilailla on jonkinasteinen nitraattiresistenssi, jonka takia hoidossa saatetaan tarvita suuriakin nitraattiannoksia.

Robert Paul

Säästävä rintaleikkaus ja elämänlaatu

Jos rintasyöpä poistetaan rinnan säästävällä menetelmällä, ei ennuste tunnetusti huonone mastektomiaan verrattuna. Monesti silti kysytään, onko säästävä leikkaus sittenkään parempi hoitotapa, ja onko niinkään selvää, että näin toimien saavutetaan parempi elämänlaatu kuin mastektomian jälkeen. Näihin kysymyksiin antaa vastauksia pitkään seurantaan perustuva analyysi tutkimuksesta, jossa vuosina 1980-86 satunnaistettiin 902 eurooppalaista naista joko mastektomiaan tai rinnan säästävään leikkaukseen ja sädehoitoon.

Heikki Joensuu

Skleroderma miesten syytä?

Lemmen täyttymys pullahtaa maailmaan yhdeksän kuukauden kuluttua. Äitipä ei pääsekään sikiöstä eroon noin vaan, sillä tuoreiden tutkimusten mukaan hän jää usein kimeeraksi. Kimeera on taruolento, jonka pää on leijonalta, ruumis vuohelta ja häntä käärmeeltä. Tässä tapauksessa kimeera ei tarkoita ulkoisia tai luonteenominaisuuksia vaan sitä, että sikiöstä peräisin olevia lymfosyyttejä tai niiden kantasoluja jää äitiin mikrosiirrännäisiksi jopa vuosikymmeneksi. Tuoreiden tutkimusten mukaan nämä solut voivat reagoida isännän elimistöä vastaan ja aiheuttaa graft-versus-host-reaktiona eli käänteishyljintänä autoimmuunitaudin, skleroderman.

Heikki Arvilommi

Vahva identiteetti auttaa selviytymään lapsuudessa saadun aivovamman seurauksista

Ennen kouluikää vaikean aivovamman saaneiden lasten myöhempää selviytymistä on perinteisesti pidetty hyvänä. Normaali koulumenestys tai älyllinen kapasiteetti eivät kuitenkaan takaa selviytymistä työelämässä. Aikuisikään saakka ulottuneessa seurantatutkimuksessa runsas puolet 39:stä tutkitusta menestyi normaalikoulussa, mutta vain vajaa neljäsosa heistä kykeni kokopäivätyöhön. Aikuisiän selviytymisen tärkeä indikaattori oli hyvin kehittynyt identiteetti eli yksilön minäkuvan eri osa-alueiden muodostama kokonaisuus ja sen yhteensopivuus todellisuuden kanssa. Käytännössä tulos korostaa lapsen kuntoutus- ja koulutussuunnittelun realistisuuden tärkeyttä, toisin sanoen tavoitteiden ja lapsen todellisten edellytysten pitää vastata toisiaan.

Taina Nybo, Aulikki Kananoja, Anni Pentinmäki, Leo Jarho, Marjaleena Koskiniemi

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 14/1998 Kommentteja

Kotisairaanhoitoa ja kotipalvelua saavien vanhusten lääkkeiden käyttö

Vanhukset käyttävät muita ikäryhmiä enemmän lääkkeitä, mikä johtuu pääosin iän myötä tulleista sairauksista ja oireista. Lisäksi lääkäripalvelujen määrällinen kasvu, tarkempi diagnostiikka sekä uusien lääkkeiden tulo markkinoille ovat saattaneet lisätä lääkkeiden käyttöä. Kotihoitopotilaiden lääkkeiden käytöstä ei ole ollut riittävästi tietoa, vaikka vanhusten lääkkeiden käyttöä on muuten tutkittu paljon sekä Suomessa että ulkomailla. Riihimäen ja Lopen 65 vuotta täyttäneiden kotisairaanhoidon ja kotipalvelun potilaiden lääkkeiden käyttöä selvittäneen tutkimuksen mukaan melkein 90 % kotihoitopotilaista käytti jotakin lääkettä, ja viidesosa potilaista käytti vähintään viittä lääkettä. Vanhukset käyttivät eniten sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeitä.

Raija Lithovius, Marja Sihvonen, Pertti Kekki

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 14/1998 Kommentteja

Endoskooppinen ja muu mini-invasiivinen sepelvaltimokirurgia

Vähemmän potilasta rasittavat leikkaustekniikat ovat syrjäyttämässä perinteisen avosydänleikkauksen sepelvaltimokirurgiassa. Uusista menetelmistä tähystyksessä tehtävä ohitusleikkaus on teknisesti vaativa, koska kohdealueelle ei ole välitöntä näköyhteyttä. Pienen viillon tekniikka soveltuu erityisesti huonokuntoisille ja iäkkäille potilaille, joille ohitusleikkauksia tehdään yhä enemmän. Potilaiden sairaalahoito- ja toipumisajat lyhenevät oleellisesti ja mahdollistavat nopeamman paluun normaaliin elämään. Perinteinen sternotomiamenetelmä on jäämässä hoitokeinoksi vain niille potilaille, joille millään muulla toimenpiteellä ei saada apua.

Ari L. J. Harjula

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030