Malaria-DNA-rokotetta kokeiltu ihmisille

Lukuisat eri eläinlajeilla suoritetut kokeet ovat osoittaneet, että lihassolut tuottavat pinnalleen niihin ruiskutetun geenin koodaamaa proteiinia ja että tätä proteiinia kohtaan kehittyy immuunivaste. Vielä 10 vuotta sitten tällaista olisi pidetty senaikaisen tietämyksen mukaan mahdottomana.

Matti Viljanen

Varhaisen lapsivesipiston riskit

Sikiön kromosomiston ja perimän häiriöitä tutkitaan tavallisesti istukan tai lapsiveden soluista. Istukan solunäytteen ottaminen on jonkin verran työläämpää kuin lapsivesipisto, mutta lapsivesitutkimuksen haittapuolena on ollut myöhäinen ajankohta, tavallisesti raskauden 15.-16. viikko. Vuoden 1991 jälkeen otettiin monissa sairaaloissa käyttöön varhaisempi, 11.-14. raskausviikolla tehtävä lapsivesipisto, joka osoittautui ensin diagnostisesti yhtä käyttökelpoiseksi kuin istukkanäyte tai myöhempi lapsivesinäyte. Niinpä kiinnostus tätä varhaista, suhteellisen yksinkertaista tutkimusta kohtaan lisääntyi.

Pertti Kirkinen

Lymyävät streptokokit

Penisilliini parantaa streptokokkitonsilliitin. Vaikka tauti paraneekin, osalla potilaista bakteeri on hoidon jälkeen viljeltävissä nielusta. Näitä potilaita on ehkä keskimäärin 10 %. Syitä bakteerin karkoituksen epäonnistumiseen on keksitty useita, esimerkiksi beetalaktamaasia erittävät muut nielun bakteerit, penisilliinitoleranssi, uusintainfektio tai lääkkeen jääminen ottamatta. Israelissa tehty tutkimus tarjoaa uuden teorian: streptokokit sukeltavat solujen sisään piiloon antibiootin ulottumattomiin.

Heikki Arvilommi

Tupakointi haittaa Basedow-potilaan oftalmopatian hoitoa

On todettu, että Basedowin tautiin liittyvä oftalmopatia on tupakoitsijoilla usein vaikeampi kuin tupakoimattomilla. Toisaalta on viitteitä siitä, että radiojodihoito - niin hyvä kuin se onkin - usein ainakin alkuun vaikeuttaa mulkosilmäisyyttä. Niinpä ei ole yllätys, että joku on keksinyt selvittää, miten tupakointi vaikuttaa radiojodilla hoidettavien Basedow-potilaiden silmäoireisiin. Tämä joku on ryhmä endokrinologeja Pisan yliopistossa.

Robert Paul

Muutokset alkoholiin liittyvässä kuolleisuudessa suomalaisen kuolemansyytilaston tietojen valossa

Sekä alkoholinkulutus että alkoholikuolleisuus ovat kasvaneet Suomessa voimakkaasti 1960-luvun loppupuolelta aina lamavuosiin asti. Alkoholikuolleisuuden keskimääräisten muutosten takaa paljastuu erilaisia väestöryhmittäisiä kehityskulkuja. Kasvu on ollut suhteellisesti voimakkaampaa naisilla kuin miehillä, mutta miesten alkoholikuolleisuus on edelleen noin seitsenkertainen naisiin verrattuna. Miesten alkoholikuolleisuuden kasvu nousukaudella ja väheneminen lama-aikana oli suhteellisesti voimakkainta 15-29-vuotiaiden ikäryhmässä. Muutokset olivat negatiivisimmat sekä nousukaudella että laman aikana matalassa sosioekonomisessa asemassa olevilla. Artikkelin tarkasteluissa käytettiin myös myötävaikuttavia kuolemansyitä, jotka auttavat saamaan paremman käsityksen alkoholikuolleisuuden muutoksista kuin pelkkien peruskuolemansyiden tarkastelu.

Pia Mäkelä

Masennuspotilaan muistihäiriö - psykiatrinen oire vai kognitiivinen suoritushäiriö?

Työikäiset masennuspotilaat valittavat usein muistin heikentymistä. Tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin koettujen muistihäiriöiden, kognitiivisen suorituskyvyn, masentuneisuuden ja muiden psyykkisten häiriöiden välistä yhteyttä 21-69-vuotiailla masennuspotilailla, muistihäiriöitä valittavat eivät eronneet muistinsa toimivaksi kokevista yleisen kognitiivisen kapasiteetin, kognitiivisen toiminnan joustavuuden tai kontrollin suhteen. Myöskään suoritukset muistia ja keskittymiskykyä vaativissa osatehtävissä eivät juurikaan poikenneet muistinsa toimivaksi kokevien suorituksista. Koetun muistihäiriön esiintyminen oli sen sijaan voimakkaasti yhteydessä mielialaan, aleksitymiaan ja muiden psyykkisten oireiden esiintymiseen sekä psykososiaaliseen toimintakykyyn. Masentuneisuuden aiempi kesto ei ollut yhteydessä kognitiivisen suorituksen tasoon. Muistin huonoutta valittavaa potilasta tutkittaessa masennuksen arviointi kuuluu ensi vaiheen tutkimuksiin.

Risto Antikainen, Tuomo Hänninen, Jukka Hintikka, Kirsi Honkalampi, Heli Koivumaa-Honkanen, Antti Tanskanen, Heimo Viinamäki

Syöpä ei tartu, eihän?

Eri syöpäkasvainten riskitekijöihin kuuluu infektioita aiheuttavia tekijöitä. Eräät bakteeri- ja loistaudit lisäävät syöpien esiintyvyyttä ja vieläpä spesifisesti tietyissä elimissä. Monilla organismeilla kuten viruksilla on osoitettu olevan kykyjä muuttaa nisäkässolujen perimää eli sitä solun rakennetta, joka säätelee solun muuttumista pahanlaatuiseksi. Virusten perimäkoodit ovat osittain eukaryoottisista soluista muunneltuja ja virukset pystyvät siirtämään geenejään ihmisenkin soluihin. Tiedot virusten ja syöpägeenien samankaltaisuuksista ja yhteyksistä lisäävät tietoa syövän synnyn perusmekanismeista ja samalla huolta ympäristön yllättävistäkin vaikutuksista sairauksiimme. Eliökunnan keskinäistä valtataistelua käydään myös sairauksia aiheuttamalla.

Maria Mulari, Risto Johansson

Leukopenia

Leukopenia on yleinen ja onneksi usein viaton laboratoriolöydös. Selvä leukopenia johtuu lähes aina neutrofiilisten granulosyyttien vähäisyydestä eli neutropeniasta. Sen syy on aina pyrittävä selvittämään, sillä leukopenia saattaa olla merkkinä myös vakavasta sairaudesta. Neutropenian hoidossa on tärkeintä pyrkiä poistamaan sen aiheuttaja, mikäli mahdollista. Tehokas infektioiden hoito ja ehkäisy on tärkeää, sillä neutropeeniseen sepsikseen liittyy edelleen kohtalaisen suuri kuolleisuus.

Marjatta Sinisalo

Negatiivisten oireiden, depression ja lääkityksen aiheuttaman ekstrapyramidaalioireiston erotusdiagnostiikka skitsofreniassa

Skitsofreniaan liittyvät negatiiviset eli vetäytymisoireet ilmenevät esimerkiksi psykososiaalisen toimintakyvyn huononemisena, tunneilmaisun latistumisena tai puheen sisällön niukkenemisena. Toisaalta erityisesti akuutin psykoosivaiheen jälkeen monilla skitsofreniapotilailla esiintyy masentuneisuutta ja neuroleptilääkityksestä johtuvia ekstrapyramidaalioireita. Negatiivisten oireiden erotusdiagnostiikka on vaikeaa, koska varsinkin psykomotoriikan hidastuminen saattaa liittyä mihin tahansa näistä syistä. Kuitenkin hoito vaihtelee etiologian mukaan: mahdollisuuksia ovat neuroleptilääkityksen vaihtaminen atyyppiseen valmisteeseen, antidepressiivisen lääkityksen aloittaminen tai neuroleptiannoksen vähentäminen. Näiden kolmen oireryhmän tunnistamista ja erottamista toisistaan voidaan parantaa paitsi potilaan pitkäjänteisellä seurannalla myös ongelman systemaattisella tarkastelulla esimerkiksi arviointiasteikkojen avulla.

Juha Lehti, Olli Kampman, Klaus Lehtinen

Tutkimustulosten arviointi

Näyttöön perustuvan hoidon merkitys on viime vuosina näkyvästi korostunut, ja lääketieteellistä tutkimustietoa onkin tarjolla erittäin runsaasti. On kuitenkin huomattava, että tutkimustulokset ja niiden tulkinta saattavat joskus sisältää suoranaisia virheitä. Lääkärin kyky tulkita ja soveltaa lukemaansa on tällöin ensiarvoisen tärkeää. Seuraavassa esitetään käytännön lääkärin tueksi tieteellisen artikkelin arvioinnissa tarvittavia tilastotieteen peruskäsitteitä ja yleisimpiä analyysien ja päätelmien virheitä.

Pasi Lehto, Jouko Remes, Kari Kivistö

Ehkäisevän terveydenhuollon kohteita ja haasteita

Suomalainen kansanterveystyö on vuosikymmenien kuluessa ulottunut moniin sellaisiin saavutuksiin, joista voimme olla iloisia ja ylpeitä. Väestön yleinen terveydentila on parantunut, monia kansantauteja on voitettu tai niistä on saatu hyvä ote, kuolleisuus on vähentynyt ja keskimääräinen elinikä on pidentynyt. Nämä saavutukset ovat todennäköisesti monien suotuisien tekijöiden yhteisvaikutuksen tulosta, eikä monissa tapauksissa ole helppoa tai edes mahdollista osoittaa selvää yksittäistä syy-seuraussuhdetta tapahtuneelle myönteiselle kehitykselle. Poikkeuksina tästä ovat sellaiset ehkäisyhankkeet, joissa toimenpiteiden vaikutus on selkeästi osoitettavissa ja mitattavissa ja niiden teho on usein äärimmäisen hyvä; lähinnä tietyt infektiotaudit ovat käyneet harvinaisiksi tai jopa lähes hävinneet rokotusten ansiosta.

Kimmo Koskenvuo

Erikoisalayhdistyksien näkemyksiä erikoislääkärikoulutuksen tulevaisuudesta

Erikoislääkäriyhdistykset ovat huolissaan erikoislääkärikoulutusta vaivaavasta henkilö- ja määrärahapulasta. Erikoistuvan lääkärin työaika kuluu liiaksi rutiinitöissä eikä ohjaavalla lääkärillä ole riittävästi aikaa henkilökohtaiseen ohjaukseen. Lisäksi eri koulutusyksiköiden välillä vallitsee epäyhtenäisyys vaadittavista tiedoista ja taidoista. Tilanteen korjaamiseksi tarvittaisiin taloudellisten panosten lisäksi parempaa yhteistyötä eri yliopistojen välillä sekä aitoa halua parantaa koulutuksen laatua. Konkreettisena parannusehdotuksena on esitetty koulutusvastuun nimeämistä tietylle seniorilääkärille ja rahallisen korvausjärjestelmän kehittämistä. Tiedot käyvät ilmi Nuorten Lääkärien Yhdistyksen tekemästä kyselystä erikoisalayhdistyksille.

Harri Hyppölä, Sari Silventoinen, Maria Huttunen

Health on the Net - laadunvarmistusta lääketieteellisiin tietopalveluihin

Internetin mahdollisuudet lääketieteellisen tiedon jakamisessa sekä alan ammattilaisille että potilaille ovat suuret. Kuitenkin tämä uusi media on osoittautunut ongelmalliseksi, koska tiedon laatuun ei voi luottaa. Jotta Internetiä voitaisiin parhaalla tavalla käyttää terveydenhuollon ja potilaiden hyväksi, on pystyttävä arvioimaan tietopalvelujen laatua. Kansainvälinen Health on the Net (HON) -säätiö ja sen suomalainen sisaryhdistys HON Finland r.y. on perustettu edistämään tasokkaita lääketieteellisiä tietopalveluja.

Jari Forsström

Hoitotakuukokeilusta laihat tulokset

Ennakkoluulojen ja varautuneisuuden sävyttämä kolmivuotinen hoitotakuukokeilu kolmessa sairaanhoitopiirissä on päättynyt. Suurin odotuksin aloitetun kokeilun tulokset jäivät laihanlaisiksi.

Suvi Sariola

Miljoonapiirien työryhmät etsivät alueellisia kehittämiskohteita

Viidessä miljoonapiirissä työskentelevillä yhteistyöryhmillä on maaliskuun loppuun asti aikaa tehdä Terveydenhuolto 2000 -hankkeen alueelliset kehittämissuunnitelmat. Miljoonapiireihin muodostetuissa yhteistyöryhmissä on tarkoitus muodostaa yhteinen käsitys, mitkä ovat sairaanhoitopiirien, sairaaloiden ja terveyskeskusten tärkeimmät kehittämistarpeet ja keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Jo alueellisten yhteistyöryhmien nimittäminen viivästyi, ja yhteistyöryhmille päästiin valitsemaan koordinaattoreita vasta aivan viime vuoden lopulla.

Alfa2-agonistien vaikutus leikkauksenaikaiseen hapenkulutukseen

Anestesiologian tehtävänä on mm. leikkauksen aiheuttaman stressin ja sitä seuraavien hormonaalisten sekä verenkierrollisten muutosten estäminen. Tämän merkitys korostuu erityisesti sepelvaltimotautipotilailla, koska sydämen happitasapainon ja pumppaustoiminnan säilyttäminen on heillä erityisen tärkeää. Perinteisesti kirurgisen stressin aiheuttamia vasteita elimistössä on pyritty estämään riittävän syvällä nukutuksella ja voimakkaalla kipulääkityksellä. Molemmilla tavoilla saavutetaan yleensä hyvä perioperatiivisen stressin kontrolli. Haittavaikutuksena saattaa kuitenkin olla mm. pitkittynyt herääminen ja hengitysvajaus leikkauksen jälkeen.

Markku Taittonen

Näkökulmia suomalaiseen psykiatriseen erikoissairaanhoitoon

Psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa on tapahtunut viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittäviä muutoksia. Muutosten taustalla on ollut monia tekijöitä: yleismaailmallinen suuntaus, taloudelliset tekijät ja suomalaiset suunnitelmat. 1990-luvun alun laman vuoksi muutos psykiatrisen erikoissairaanhoidon järjestelmässä ei syntynyt hallittuna kokonaisuutena, vaan se toteutettiin säästökohteita etsittäessä vain osittaisena ja selvästi suunniteltua nopeammin. Tämän tutkimuksen tavoitteena on ollut tutkia eri näkökulmista muutosten paineissa olevaa psykiatrista hoitojärjestelmää.

Jyrki Korkeila

Tuntoherätevasteet anestesian aikana

Tuntoherätevasteet (somatosensory evoked potentials, SEPs) ovat tuntoärsytyksen seurauksena syntyviä, hermosolujen tuottamia sähköisiä potentiaaleja. Niiden avulla voidaan tutkia tuntohermoratojen toimintakykyä ääreishermostosta keskushermostoon. Elektroenkefalografia (EEG) ja herätevasteet mahdollistavat myös leikkauksenaikaisen neurofysiologisen seurannan. Neurofysiologisessa monitoroinnissa tavoitteena on mahdollisten neurologisten komplikaatioiden toteamisen ohella tarvittaessa arvioida anestesian tasoa ja riittävyyttä.

Timo Porkkala

Siklosporiinin käyttö kolmessa vaikeasti hoidettavassa ja kroonisessa ekseemataudissa

Kuusi osatyötä sisältävässä väitöskirjatyössä on tutkittu immuunomodulatoorisen lääkkeen, siklosporiinin käyttöä kolmessa vaikeasti hoidettavassa ja kroonisessa ekseemataudissa (käsiekseema, atooppinen ekseema ja aurinkoekseema). Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää siklosporiinin tehokkuutta remission induktiossa, pysyvyydessä ja elämänlaadun parantamisessa sekä hoidon aiheuttamia sivuvaikutuksia.

Håkan Granlund

Lyhyesti: Polkumattotesti ja vatsa-aortan aneurysma

Polkumattotestiin osallistui 262 potilasta, joilla oli keskimäärin 5,5 cm:n levyinen vatsa-aortan aneurysma. Vain yksi näistä rupturoitui, tämäkin ilman vuotoa vatsaonteloon. Koska siis ruptuurariski oli vain 0,4 %, kirjoittajat eivät pidä tätä tilaa ainakaan polkumattotestin esteenä vatsa-aortan aneurysmapotilaille, vaikka näin on paikoin väitetty. Varovainen kannattaa tietenkin olla, eikä tämä tutkimus koskenut polkupyörätestiä.

Robert Paul